Stora Enson Oulun tehtaalla pitää kiirettä, kun uutta kartonkikonetta viimeistellään käynnistystä varten. Maailmalla kysytyn kartonkilaadun tuotanto alkaa vuoden 2020 lopussa.

Teksti: Minna Kalajoki
Kuvat: Stora Enso ja Toni Pallari

Historiallisella Nuottasaaren tehdasalueella Oulun keskustan kupeessa tapahtuu taas. Toinen tehtaan paperikoneista on muunnettu tuottamaan kraftlaineria eli vaativimpien pahvipakkausten pintakartonkia. Metsäteollisuuden laadukkaimmat tuotteet ovat Oulussa tuttuja. Tehtaalla tuotettu hienopaperi on aina ollut paperimarkkinoiden laatureferenssi, johon muita tuotteita on verrattu. Vuonna 1935 perustetulla tehtaalla valmistetaan edelleen myös sellua, ja siellä on ollut myös saha.

Laatulinjalla jatketaan

Tehtaalla kohta valmistettava pakkauskartonki on oman tuoteryhmänsä huippua. Tuotannosta 90 % menee vientiin. Oulun kartonkia käytetään muun muassa herkkien elintarvikkeiden ja verkkokaupan merkkituotteiden pakkauksiin. Jälkimmäisten kohdalla on tärkeää, että pakkauksen kylkeen painettu brändi näyttää hyvältä pitkänkin kuljetuksen jälkeen.

Pakkauskartongin kysyntä on kovaa ja sellaisena jatkuu. Verkkokauppa jatkaa voimakasta kasvuaan, ja koronakriisi on lisännyt huimasti noutoruokapakkausten kysyntää.

Uusiutuvasta materiaalista valmistettu, kestävä ja kierrätettävä kartonkipakkaus kuuluu tämän ajan henkeen. Kuluttajat ja kauppa haluavat pakkauksensa yhä useammin kartonkisina muovin sijasta.

– Haluamme olla mukana tulevaisuuteen suuntautuvassa ja kasvavassa liiketoiminnassa, ja paperikoneen muuntaminen kartonkikoneeksi on juuri sitä. Pakkausten kysyntä kasvaa, ja vaikka markkinoille tulee uuttakin kapasiteettia, Oulun kaltaiset huippuyksiköt menestyvät kilpailussa, tehtaanjohtaja Juha Mäkimattila näkee.

Viime aikojen uutisista voi saada kuvan, että metsäteollisuuden tuotteiden kysyntä olisi hiipumassa. Näin ei suinkaan ole, vaan kysyntä vain siirtyy uusiin tuoteryhmiin.

Parhaassa paketissa

Oulun kartongista tehdään niitä hienoimpia pakkauksia. Kartongin kolmikerroksinen rakenne takaa lopputuotteelle muun muassa paremman lujuuden ja painettavuuden kuin tavanomaiset tuotteet.

Ominaisuuksia arvostetaan elintarvikkeiden ja merkkituotteiden lisäksi esimerkiksi vahvaa suojaa vaativan elektroniikan pakkaamisessa. Pintakartonkia on kahta väriä. Valkoisen pinta on valkaistua lehtipuusellua, kun taas täysruskean version kaikki kolme kerrosta ovat tuoreesta ensikuidusta valmistettua valkaisematonta havumassaa.

Kartongin valmistukseen käytettävä ensikuitu tuo kaivattua tuoretta kuitua kiertoon. Oulun pintakartongista valmistettu pakkaus voidaan kierrättää 5–7 kertaa.

Tyypillinen tuote on esimerkiksi kotimaisen mansikan pahviropponen. Yhdestä keskikokoisesta harvennusmännystä saadaan noin 7 000 mansikkarasiaa, millä voidaan korvata 65 kiloa muovia.

– Laadukkaan raaka-aineen lisäksi meillä on myös hieman erilainen sellunkeittotapa, jonka ansiosta pystymme tuottamaan jäykkyysominaisuuksiltaan 10 % parempaa pakkauskartonkia kuin kilpailijat, projektijohtaja Ari Saarnio jatkaa.

Oulun pintakartongin grammapaino on 85–200 grammaa. Huippuominaisuuksien ansiosta asiakkaille riittää usein kevyempi laatu, minkä ansiosta myös kuljetuskustannukset jäävät pienemmiksi.

Tärkeä osa tuotetta on siihen liittyvä palvelu, tuotesuunnittelu ja toimitukset. Stora Enson osaamisella asiakkaalle voidaan tarjota juuri sellaista palvelua ja pakkauskartonkia kuin tämä haluaa.

Muutostyöt toteutettiin koneiden käydessä

Suurin osa muutostöistä tehtiin paperikonehallien suojassa, mutta jotkut muutokset näkyivät kaupunkilaisillekin. Tehdasalueelta esimerkiksi purettiin viisi vanhaa soodakattilaa ja kaksi voimakattilaa.

– Lisäksi rakensimme alueelle kolme 40-metristä hakesiiloa, joiden ansiosta melutaso naapuruston suuntaan pienenee, Saarnio kertoo.

Oulun tehtaan päälaitteista liki 70 % on uudistettu, mukaan lukien sellutehtaan kuitulinja ja kuivauskone. Paperikoneesta ei jäänyt jäljelle kuin kuivausosa. Tehdas ei seisahtunut muutostöiden aikana. Paperikonetta ajettiin syyskuuhun, ja sellutehdas on pyörinyt melkein koko muutosprosessin ajan.

– Tämän kokoluokan projekti käynnissä olevassa tehtaassa keskellä pandemiaa on ollut vähintäänkin haastavaa, mutta tällä porukalla kaikki on sujunut mallikkaasti. Tehtaanväki näkee muutoksen positiivisena ja tulevaisuuden kannalta välttämättömänä, Saarnio sanoo.

Vastaava projekti toteutettiin Stora Enson Varkauden tehtaalla viisi vuotta sitten, ja siellä kerättyjä oppeja hyödynnettiin Oulun muutostöissä. Moni asia osattiin nyt tehdä paremmin. Samalla on tehty merkittäviä ympäristöinvestointeja. Esimerkiksi kartonkikoneelle on rakennettu biologinen vedenpuhdistamo, ja tehtaalla on nyt valmius siihen, että kaikki sen tarvitsema energia voidaan tuottaa biopolttoaineilla. Myös kaikki tehtaalla käytettävät kemikaalit täyttävät elintarvikepakkausmateriaalien tiukat vaatimukset.

– Myös hajukaasujen käsittely on tehostunut siinä määrin, ettei tehtaan liepeillä enää juuri ”paperitehtaan hajua” tunnu, Mäkimattila täydentää.

Puunhankinta kasvaa

Oulun tehdas on aina nojannut laadukkaaseen, puhtaaseen raaka-aineeseen. Jatkossakin tuotantoon käytetään pohjoista havupuuta parin sadan kilometrin säteeltä.

Puunhankintatarve kasvaa noin 500 000 kuutiometrillä 2,4 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Pian tehtaan porteista ajetaan päivittäin noin 130 täysperävaunulastillista puuta sisään, kun tähän mennessä niitä on ollut sata. Lisääntyvä puuntarve tuo hankintaketjuun noin sata uutta työpaikkaa. Osa tehtaalta lähtemään joutuneista kouluttautuu puun hankintaketjuun.

– Puukauppa käy nyt virkeänä ja sellaisena se jatkuu. Tuotantosuunnan muutos avaa Oulun tehtaalle valoisan näkymän vuosikymmenien päähän, tehtaanjohtaja Mäkimattila vakuuttaa.

Pian Oulussa tuotetaan korkealuokkaista pakkauskartonkia niin paljon, että pelkästään yhden kahdeksan tunnin työvuoron tuotannolla voitaisiin päällystää maantie tehtaan portilta pääkaupunkiin asti.

Oulun tehtaalle tulee joka päivä keskimäärin 130 rekkakuormaa puuta, mikä on 30 enemmän kuin paperitehtaan aikana.

Oulun muutos kreivin aikaan

Paperin kysyntä on viime vuosina laskenut selvästi. Digitalisaatio on vähentänyt toimistoissa tulostettavan paperin määrää, ja viestintä on siirtynyt pitkälti verkkoon.

Euroopassa käännekohta oli vuoden 2008 finanssikriisi. Tuolloin maanosassa kulutettiin vielä 42 miljoonaa tonnia paperia vuodessa, mutta tämän vuoden arvio on enää 20 miljoonaa tonnia. Myös koronakriisi heikentää kysyntää. Talous pyörii puoliteholla, ihmiset ovat etätöissä ja lapset monin paikoin etäkoulussa. Pandemian jälkeen kysynnän arvioidaan hieman palautuvan, mutta sen jälkeen kysynnän lasku jatkuu.

– Tätä taustaa vasten päätös muuntaa Oulun tehdas tuottamaan pakkauskartonkia tapahtui kreivin aikaan. Alalla pärjää vain, kun tarjonta sopeutetaan ketterästi kysyntään ja tuotanto suunnataan sinne, missä markkinat kasvavat, Stora Enso Paperin talousjohtaja Jouni Seppälä toteaa.

Paperinvalmistus ei maailmasta kuitenkaan lopu, vaan tuotantoa sopeutetaan hiipuvaan kysyntään. Kun tarjonta ja kysyntä ovat tasapainossa, paperintuotanto on edelleen kannattavaa liiketoimintaa.

100 miljoonan euron metsätulot

Puu Oulun tehtaalle hankitaan pääosin Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnista, jonkin verran myös Lapista.

– Oulussa puuntarve kasvaa, ja puunhankintaa aletaan tehostaa. Siihen pohjoisen puuvarannot antavat hyvät mahdollisuudet. Etenkin harvennushakkuille on nyt jatkuvasti kysyntää, joten mahdollisia metsänhoidon rästejäkin pystytään purkamaan, Stora Enson Pohjois-Suomen aluejohtaja Esa Ojala vahvistaa.

Sellu- ja kartonkitehtaat tarvitsevat puuta jatkuvasti, suhdanteista ja vuodenajoista riippumatta. Ympärivuotisuus on samalla toimialan haaste, sillä puut pitää pystyä korjaamaan ja toimittamaan perille kelissä kuin kelissä.

– Oulun tehtaalle tulee joka päivä keskimäärin 130 rekkakuormaa puuta, mikä on 30 enemmän kuin paperitehtaan aikana, Ojala kuvaa puutoimitusten kasvavaa volyymia.

Korjuu- ja kuljetusalan yrittäjät mukaan lukien Stora Enson puunhankintaketju työllistää Pohjois-Suomessa jo yli 500 henkilöä. Yhtiö on myös palkannut lisää metsäasiantuntijoita. Myös rahallinen vaikutus on merkittävä. Puukauppa ja yrittäjätulot tuovat seutukuntaan vuosittain yli 100 miljoonan euron rahavirran, juuri sinne missä metsätkin kasvavat.

Laborantti Meiju Niemelä testaa Oulun laboratoriossa uusia laitteita, joilla mitataan pakkauskartongin lujuutta.

Oulun tehdas tuotantosuunnan muutoksen jälkeen

Henkilöstöä Oulun tehtaan eri toiminnoissa: noin 400 henkilöä.
Vuosikapasiteetti: 450 000 tonnia pintakartonkia ja 530 000 tonnia valkaisematonta sellua

Artikkeli on julkaistu Terve Metsä-lehden 4/2020 numerossa.