fbpx
eMetsä eMetsä keyboard_arrow_right

Maaliskuussa 2024 pidetyssä suositussa webinaarissamme ”Lisää kasvua ja tuottoa metsälannoituksella” käsiteltiin monipuolisesti lannoituksen vaikutuksia metsään. Webinaarin aikana tuli paljon hyviä kysymyksiä, joihin kaikkiin ei ehditty vastata. Tässä artikkelissa pääset lukemaan vastauksia webinaarin aikana tulleihin kysymyksiin.

Jos metsät kuuluvat FSC-sertifikaattiin, onko lannoituksissa rajoituksia? 

Kyllä on. I- ja II-luokan pohjavesialueilla ei käytetä typpilannoitteita eikä boorilannoitteita. Suometsien tuhkalannoitteet eivät saa sisältää typpeä. Lannoituksessa on käytettävä vesistöihin ja luontokohteisiin suojavyöhykkeitä, jotka vaihtelevat kohteittain ja levitystavoittain 5-50 metrin välillä. Kasvatuslannoituskohteet voivat pitkällä aikavälillä kattaa korkeintaan 30 % / 50 % metsäalasta riippuen mikä metsänomistajan metsäomaisuuden koko on.  

Onko liukoisesta boorista hyötyä kuusen taimille?  

Nestemäinen boorilannoite toimii siinä missä rakeistettu lannoitekin. Tärkeää on noudattaa tuotteen levitysmääriä lannoitevaikutuksen saamiseksi.             

Saako booria levittää ilman ravinneanalyysiä? 

Kyllä saa. Boorilannoitteen käyttöä kannattaa suunnitella yhdessä metsäammattilaisen kanssa. Kun käyttää boorilannoitteita ohjeen mukaan, niin lannoitteesta ei ole käytössä haittaa. Liiallinen boorin käyttö sen sijaan voi olla myrkyllistä puustolle. Terveyslannoitustukea haettaessa tukipäätöstä varten riittää kuvaus silmävaraisesta havainnoinnista boorinpuutoksesta. Ravinneanalyysiä ei tukihakemukseen välttämättä tarvita. 

Helikopterilannoitus vai maalevitys – kumpi on taloudellisempi menetelmä? 

Levitystapa kannattaa valita levityskohteen, metsän käsittelyvaiheen ja pinta-alan näkökulmasta. Jos kohteen pinta-ala riittää, suosittelemme aina lentolevitystä, sillä se rasittaa maastoa kaikkein vähiten eikä vaadi harvennusuria metsässä. Alle kymmenen hehtaarin kantaville mäntyvaltaisille kangasmaille ja harvennukseen tuleville turvemaan talvikohteille puolestaan suosittelemme maalevitystä. 

Kannattaako kuivaa kangasta vastaavan rämemännikön (johon tehdään ensin kunnostusojitus) tuhkalannoitus taloudellisesti eli lisääkö se kuinka paljon puun kasvua m3/ha? 

Kun puustoa on riittävästi ja vesitalous on kunnossa, tuhkalannoitus kannattaa myös karummilla kohteilla. Vaikutus on pitkäkestoinen, jopa 30-vuotta. Tuhkalannoituksen tuottama lisäkasvu normaalin kasvun lisäksi varputurvekankailla vaihtelee maantieteellisen sijainnin mukaan ollen noin 1-2,5 m3 hehtaaria kohden vuodessa. 

Kannattaako uusi taimikko lannoittaa? 

Emme suosittele typpilannoitusta taimikolle. Boori ja tuhkalannoitusta suosittelemme varhaisperatulle yli 0,7 m pituisille taimikoille. Terveyslannoituksena boori ja tuhkalannoitteet ehkäisevät taimikossa alusta asti kasvuhäiriöitä puustossa, jolloin puu pystyy hyödyntämään kasvupaikan potentiaalin. 

Lannoituksen vaikutus (lähinnä mäntymetsässä) myrsky- tai lumituhoalttiuteen ja biologiseen monimuotoisuuteen? 

Kaikki lannoitteet vahvistavat kasvua, puuston latvusta ja lisäävät neulasmassaa. Siksi korkeilla alueilla (yli 200 m merenpinnasta) lannoituksia kannattaa harkita tarkkaan. Lumituhot ovat korkeilla alueilla yleisiä ja puuston tuuheutuminen lisää lumen tarttumapintaa entisestään. Tuuhea latvus toimii myös tuulelle parempana purjeena. Tärkeää on siis hoitaa metsiä vahvaksi harventamalla ajoissa, jotta puusto on jo lähtökohtaisesti vahvempi ennen lannoitusta.

Jos biologisella monimuotoisuudella tarkoitetaan kasvillisuutta, niin kasvatuslannoitus rehevöittää kohdetta yhden kasvuluokan verran. Heinäkasvit lisääntyvät ja sammaleet sekä jäkälät vähenevät heinäkasvien lisääntyessä. Mustikka ja puolukka hyötyvät kasvatuslannoitteista. Kohteen kasvillisuus palautuu alkuperäiseen vähitellen typpilannoitteen vaikutusajan loppupuolella. 

Minkä ikäistä metsää kannattaa lannoittaa? 

Kasvatuslannoituksia, joissa lisätään typpeä, suosittelemme kehitysluokille 03 ja 04, jolloin puuston ikä voi olla n 40-65-vuotta. Terveyslannoituksia suosittelemme taimikoista varttuneisiin metsiin. Ikä voi siis olla noin 7-65-vuotta, riippuen siitä missä päin Suomea metsä sijaitsee. 

Miten huomioidaan lannoituksen vesistökuormitus? 

Lannoituksessa huomioidaan vesistöt jättämällä suojavyhykkeitä vesistön ja lannoitusalueen väliin. Kemiallisia lannoitteita levitetään vain sulan maan aikaan, jotta niitä ei valu vesistöihin lumien mukana. Lannoitteita on kehitetty niin että ravinteet liukenevat hitaasti. Se vaikeuttaa niiden pääsyä vesistöihin entisestään. Lannoituskohteet, ravinteet ja levitystapa valitaan huolella vesiensuojelunäkökulma huomioiden. 

Miten paljon terveyslannoitus vähentää tai estää kirjanpainajan tuhoriskiä? 

Lannoitus vahvistaa puuta – Runkoa, juuristoa ja latvusta, neulasmassaa lisäten. Puu on vahvempi taistelemaan vihollisia kuten hyönteistuhoja vastaan, kun sitä ei kiusaa ravinnepuutokset. Massatuhoa ei terve puustokaan voi torjua, mutta yksittäisten hyönteisesiintymien leviämistä kyllä. Erityisesti boorinpuutos kuusella voi merkittävästi heikentää sen vastustuskykyä sienitauteja ja hyönteistuhoja vastaan. 

Olen tuhkalannoittanut puolukkatyypin rämemännikön 5 vuotta sitten ja metsä alkaa olla tukkikoossa. Koska ravinteisuustataso on puolukkatyyppi, niin typpeä ei liene kovin runsaasti. Kannattaisiko lisälannoitus Metsän NP -lannoitteella? 

Turvemailla, jossa turvetta on yli 30 cm ei kasvua rajoittava tekijä ole typpi. Olet jo hyödyntänyt tuhkalannoitusta, joka tuo kohteelle fosfori- ja kaliumlisän. Niiden puutteesta johtuen ei turpeen typpi ole ollut puuston käytössä täysimääräisesti. Kun tuhkalannoitus on nyt annettu, anna sen rauhassa vaikuttaa puuston kasvuun vähintään 10 vuotta. Vaikutus kasvuun on merkittävä vielä 20 vuoden kuluttua. Typen lisääminen ei lisää kasvua niin merkittävästi, että se kannattaisi taloudellisesti. Lisäksi typpi liukenee helposti turvemailla ojien kautta vesistöihin. Emme suosittele typpilannoitusta turvemaille. 

Pystyykö luottamaan alaoksien neulasnäytteisiin? 

Ei pysty. Neulasnäytteet tulee ottaa latvasta viimeisimmästä kasvusta lepokautena. 

Tuore kangas, tiheä kuusikko, 2. harvennus myöhässä. Vieressä samalla kuviolla kalliomaastossa mäntyä. Rungot ovat solakoita ja latvat supistuneet. Neulasnäytteen mukaan kuviolla on typen ja fosforin puutetta ja suosituksena lannoittaa Yara Mila Metsän NP:llä 600 kg/ha. Mikä on oikea järjestys toimenpiteille? Varovainen harvennus ja lannoitus vasta muutaman vuoden päästä? 

Kyllä. Harvennus lisää ravinteita hakkuutähteiden muodossa maaperään, ja kun puut saavat tilaa ne ottavat kasvupyrähdyksen ilman lannoitustakin. Kuusikko tarvitsee aikaa vahvistua, jottei lumituhoriski kasva liian suureksi. Lannoitus pienilatvaisiin kuusikoihin 2-4 vuotta harvennuksen jälkeen mielellään lentolevityksenä, jotta kuusen juuristo ei vaurioituisi. 

Pystykarsinta lisää oksatonta tyvitukkia
keyboard_arrow_rightLue kirjoitus
Vinkit metsänomistajalle: Miten voin huolehtia metsäni monimuotoisuudesta?
keyboard_arrow_rightLue kirjoitus
Metsän istuttajan muistilista
keyboard_arrow_rightLue kirjoitus