fbpx
eMetsä eMetsä keyboard_arrow_right

Hyvin suunniteltu ja ammattitaidolla toteutettu metsälannoitus on hyvä investointi, joka maksaa itsensä takaisin korkojen kera. Metsälannoittaminen tukee myös luonnon hyvinvointia. 

Stora Enson metsänhoitoasiantuntija Petteri Heikkisen mukaan terveys- ja kasvulannoitukset vaikuttavat tehokkaasti metsien kasvuun ja terveyteen. Hyvinvoivat ja nopeasti kasvavat metsät kohentavat myös omistajiensa metsätalouden arvoa.  

”Kun metsälannoitus kohdennetaan hyvätuottoisille metsäalueille suojavyöhykkeet huomioiden, siitä on hyötyä niin ympäristölle kuin metsätaloudellekin. Kasvulannoitteiden vaikutusaika on 6–8 vuotta, ja ne tarjoavat yli 10 prosentin tuoton sijoitetulle pääomalle. Terveyslannoitusten rooli puolestaan tukee enemmän metsän hyvinvointia, joskin niillekin saadaan 20–40 vuoden vaikutusajalla 6–10 prosentin tuotto”, Heikkinen sanoo. 

Metsän parempi kasvu edistää myös metsän vesitaloutta ja hiilensidontakykyä.  

”Jokainen uusi puukuutio pystyy sitomaan keskimäärin 1 000 kiloa hiilidioksidia. Lisäksi järeämpi puusto juuristoineen parantaa alueen vesitaloutta ja vähentää ravinnevalumia vesistöihin, joten kunnostusojitustarpeet vähenevät. Metsässä voi myös retkeillä, marjastaa ja sienestää, vaikka lannoitus olisi tehty samana vuonna. Parhaimmillaan lannoitus jopa kasvattaa marjasatoa.”  

Vinkki!
Hyödynnä puukauppatuloille saatava Tähtitilin kiinteä korko odotellessasi metsäsi lannoitusta. Näin saat puukaupparahoillesi korkoa lähes katkeamattomasti. 
Tutustu Tähtitiliin »

Terveyslannoitus korjaa puutostilat  

Heikkinen jakaa terveyslannoitukset boori- ja tuhkalannoituksiin. Boorin puute on yleinen vitsaus Suomea pystysuunnassa halkovan Nelostien itäpuolisissa kivennäismaametsissä. Siitä kärsivät erityisesti kuusivaltaiset taimikot ja nuoret metsät.  

”Kaikki Itä-Suomen kuusikot ovat boorin puutteen osalta riskialueita. Puutos on todennettavissa alkuvaiheessa neulasnäyteanalyysillä, mutta vakavat puutostilat ovat silminnähtävissä. Kuusen pituuskasvu tyrehtyy ja puu alkaa kasvaa pallomaiseksi”, Heikkinen kuvailee. 

Tuhkalannoitteella oikaistaan varttuneempien turvemaametsien fosfori- ja kaliumpuutosta. Perinteisen tuhkan ohella saatavilla on boorilisällä rikastettua rakeistettua tuhkalannoitetta.  

”Suosittelen tuhkalannoitusta 02–03-kehitysluokan turvemaille, joissa neulasanalyysin perusteella on havaittavissa ravinnepuutoksia. Lannoitus on hyväksi kaikille puolukka- ja mustikkaturvemaille, vaikka ravinnepuutteita ei olisikaan.” 

Helikopterilla tehtävä ilmalevitys soveltuu erityisesti suurien ja vaikeakulkuisten metsäalueiden lannoitukseen. 

Lannoitteella kasvupyrähdys 

Typpipitoiset kasvulannoitteet, kuten Metsäurea+ ja Metsäsalpietari, sopivat kivennäismaapohjaisiin männiköihin sekä mäntyvaltaisiin sekapuukohteisiin. Kuusikoihin ja kuusivaltaisiin sekapuukohteisiin soveltuu Metsän NP -lannoite. Kasvulannoitus soveltuu parhaiten 35–45-vuotiaisiin metsiin sekä kohteisiin, joissa toinen harvennus on jo tehty. 

”Kasvulannoitteilla ennen päätehakkuuta metsään saadaan aikaan viimeinen kasvupyrähdys, joka varmistaa puun parhaan mahdollisen arvokasvun.” 

Metsänomistajapiireissä on vallalla uskomus, että kasvulannoitteen käyttö pilaisi tukkipuun kestävyysominaisuudet. Heikkisen mukaan aihetta käsittelevät tutkimukset eivät tue tätä oletusta.  

”Kasvulannoitus tehdään vasta puun lujan ja tiheän sydänpuun muodostumisen jälkeen, joten lannoitus vaikuttaa vain puun pintapuun kasvuun. Puun ytimestä saadaan siis vahvaa runkoainesta rakennusteollisuudelle. Ulommista kerroksista työstetään pintalautaa, jolta ei edellytetä erityisiä lujuusominaisuuksia”, Heikkinen selventää.  

Metsälannoitteen levitys metsätraktorilla tai helikopterilla 

Stora Enson metsänomistaja-asiakkaat voivat hankkia terveys- tai kasvulannoituksen oman metsäasiantuntijansa kautta. Lannoituksista vastaa Stora Enson kotimainen yhteistyökumppani Forest Vital Oy, joka tekee lannoituksia metsätraktoriin liitetyllä lautaslevittimellä ja helikopteriin kiinnitetyllä levitinlaitteella. Pienille pinta-aloille nestemäinen boori voidaan levittää myös reppuruiskulla. 

”Metsälannoitus tehdään maalevityksenä yleensä yli seitsemän ja kopterilevitykset yli 10 hehtaarin aloille. Kopterilevitys voi olla ainoa vaihtoehto, jos kohde on hankalasti saavutettavissa, tai sitä ei ole harvennettu ja ajourat puuttuvat. GPS-paikannuksen ansiosta kopterilevityksessä voidaan huomioida tarkasti muun muassa suojelukohteet ja vesistöt.” 

Kasvatuslannoituksissa lannoitemäärät ovat terveyslannoituksia pienemmät, mikä tasaa maa- ja ilmalevityksen kustannuseroja. Esimerkiksi metsäurealannoituksessa levitystapa ei vaikuta kustannuksiin lainkaan. 

Kasvulannoitukset tehdään aina lumettomaan maahan, kuten myös boorilla tehtävät terveyslannoitukset. Tuhkalannoitteen maalevitys toteutetaan aina talvella, ilmalevitys onnistuu ympärivuotisesti.  

Monet turvemaametsät hyötyvät kalium- ja fosforipitoisesta tuhkalannoitteesta. Meneillään nuorehkon metsän terveyslannoitus. 

Metsälannoitusten hinnat taas normaalitasolla 

Venäjän viime vuonna aloittaman hyökkäyssodan myötä lannoitteiden raaka-aineiden tuonti Venäjältä päättyi. Toimituskanavien uudelleenrakennus osoittautui haastavaksi. Metsälannoitteiden tuotantovolyymit laskivat ja hinnat nousivat merkittävästi. Tänä vuonna tuotteiden saatavuus ja hinnat ovat kuitenkin palanneet sotaa edeltävälle tasolle. 

”Forest Vital käyttää lannoitukseen Yaran Suomessa valmistamia tuotteita sekä kotimaisista voimalaitoksista saatavaa tuhkaa. Hinnat ovat palanneet sille tasolla, että investointi on jälleen taloudellisesti kannattava.” 

Kustannusten kevenemisen ansiosta metsänomistajien innostus lannoittamiseen on kasvanut huomattavasti. Heikkinen vinkkaakin metsänsä lannoittamisesta kiinnostuneita olemaan investoinnin kanssa ajoissa liikkeellä. 

”Myymme jo ensi vuoden lannoituksia. Jos metsän lannoittaminen on ajankohtaista vuonna 2024, on hyvä keskustella asiasta jo tulevan talven aikana oman metsäasiantuntijansa kautta.

Kiinnostuitko?
Haluatko lisätietoa lannoituksesta ja harvennushakkuista? Ota yhteyttä asiakaspalveluun p. 02046 1478 (ark. 7.30–16.30) tai storaensometsa.fi 

Artikkeli on julkaistu Terve Metsä -lehdessä 4/2023

Teksti: Tuomas I. Lehtonen 
Kuvat: ForestVital 

Vesistön suojakaista vähentää rehevöitymistä, mutta lisää monimuotoisuutta 

keyboard_arrow_rightLue kirjoitus

Hyvin hoidettu metsä on ilmastoteko

keyboard_arrow_rightLue kirjoitus