Kun lannoitat kangasmetsäsi typpilannoitteella, metsä sitoo enemmän hiiltä. Samalla lisäät tukkipuun arvokasvua jopa kahdeksan vuoden ajan keskimäärin kaksi mottia vuodessa. Taloudellinen hyöty ja ilmastoteko samassa paketissa.
Lannoituksen tuotto tulee olemaan vähintään kahdeksan prosenttia. Parempaa ei tällä hetkellä saa millään pankkitalletuksella.
Metsäomaisuuden arvon kasvattaminen on puhdasta matematiikkaa, jossa pitää huomioida kaikki metsänhoitoketjun vaiheet. Stora Enson metsäasiantuntija Piia Mikkonen muistuttaa, että talouden perusta rakennetaan jo istutusvaiheessa. Silloin valitaan oikeat puut oikealle kasvupaikalle. ”Puu tarvitsee järeytyäkseen vettä, ravinteita, valoa ja hyviä lämpöolosuhteita. Kun maaperä ja valittu puusto sopivat yhteen, tuottoennuste kasvaa.”
Seuraava tarkkuutta vaativa hetki on metsän varhaishoito. Puiden järeytymisen pohja tehdään varhaisperkausvaiheessa. Mikkonen korostaa, että vaikutus tulevien harvennuksien ja päätehakkuiden tukkipuuosuuteen eli metsän tuottoon on jopa 30 prosenttia. ”Oikea-aikainen harvennus yhdessä kasvatuslannoituksen kanssa on kuin takuuvarmojen osakkeiden ostoa. Siinä voi pelkästään voittaa.” Piia Mikkonen, Stora Enso ”Puutteellisen varhaishoidon vuoksi riutuneita ja näivettyneitä latvuksia ei voi korjata. Huolellista ensiharvennusvaihetta seuraa puolestaan mahtava kasvun vaihe, jossa puusto järeytyy hienosti seuraavat 30 vuotta.”
Vuosittainen kahden motin lisäkasvu
Kun metsänhoitoketju on kunnossa ja puusto tervettä, voidaan 45–60-vuotiaalle metsälle tehdä väljennyshakkuu ja kertalannoitus. Sillä maksimoidaan puuston tukkiosuuden kasvu seuraavaksi kahdeksaksi vuodeksi. ”Oikea-aikainen harvennus yhdessä kasvatuslannoituksen kanssa on kuin takuuvarmojen osakkeiden ostoa. Siinä voi pelkästään voittaa”, Piia Mikkonen paljastaa. Metsälannoituksen avulla voi kiriä päätehakkuun ajankohtaa eli korjata tuotot nopeammin metsästä. Halutessaan lannoituksen voi myös uusia, jolloin kasvatusmetsän arvokasvu edelleen kiihtyy.
Kuulostaa luvattoman helpolta, mutta kyse on sijoitetun pääoman tuotosta; lannoituksen ansiosta samalta hehtaarimäärältä saadaan valtavasti enemmän tukkeja. Lannoitusbuusti kohdentuu päätehakkuun arvokkaimpiin tukkipuihin, joiden myynnin seurauksena myös tulopuolella kukkaro paisuu. Mikkonen kertoo, että metsä kasvaa Suomessa keskimäärin kuusi mottia vuodessa hehtaaria kohden. ”Lannoituksen ansiosta vuosittainen lisäkasvu normaalikasvun päälle on keskimäärin kaksi mottia vuodessa. Se on prosentuaalisesti huikea määrä enemmän arvokasta tukkia joka hehtaarilta.”
”Oikea-aikainen harvennus yhdessä kasvatuslannoituksen kanssa on kuin
takuuvarmojen osakkeiden ostoa. Siinä voi pelkästään voittaa.”Piia Mikkonen, Stora Enso
Tuottoisa sijoitus omaan metsään
Vaikka lannoitus ei ole rakettitiedettä, harvalta löytyy pihasta helikopteri, jolla kipaista levityslennolle. Avaimet käteen -periaatteella tehtävä lannoitus jo metsän harvennusvaiheessa voi olla helpoin ja varmin tapa hoitaa asia pois päiväjärjestyksestä. Samalla on mahdollista jättää puukauppatulo Tähtitilille kasvamaan kiinteää korkotuottoa. Osan kertyneestä voitosta voi käyttää lannoitukseen, joka maksaa noin 450 euroa per hehtaari.
”Tuotto metsälannoitukselle tulee olemaan vähintään kahdeksan prosenttia. Vastaavaa tuottoa tuskin saa mistään pankista minkäänlaisesta talletuksesta”, Mikkonen toteaa. Lannoitus nostaa metsäomaisuuden arvoa ja hyödyttää myös ympäristöä, sillä metsän hiilensidontakyky lisääntyy.
Merkityksellinen ympäristöteko
Lannoitusprosessi, koko logistiikka helikopterilevityksineen kaikkineen, aiheuttaa hiilijalanjäljen, joka on noin sata kiloa per hehtaari. Lannoitettu metsähehtaari sitoo ilmakehästä yli 3 000 kiloa hiiltä puustoon ja noin 1 500 kiloa maaperään. Puhutaan siis ympäristön kannalta huomattavasti suuremmista hyöty- kuin haittavaikutuksista.
Hyvin kasvavat, hiiltä sitovat puustot hillitsevät osaltaan tehokkaasti ilmastonmuutosta. ”Ympäristöministeriö antaa tällä lannoituskampanjalle sataprosenttisen tukensa”, Piia Mikkonen tietää. Metsien merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä on tärkeä osa Maa- ja metsätalousministeriön laatimaa, vuoteen 2035 saakka ulottuvaa Kansallista metsästrategiaa.
Sen yhtenä kärkihankkeena on lisätä metsien kasvua, hiilensidontaa ja puuntuotosta. Vielä metsän lisääntyneestä hiilensidontakyvystä ei makseta, mutta Mikkonen uskoo näin tapahtuvan tulevaisuudessa. Kaikki metsänlannoituksen kulut voi jo vähentää metsätalouden verotuksessa.
Luonnollinen terveyslannoitus typellä
No entäs metsän marjat ja sienet, voiko niitä lannoituksen jälkeen enää syödä? ”Kyllä voi, aivan huoletta. Kaupasta ostetut porkkanat ja perunatkin on kasvatettu Suomessa typpilannoitteella”, Piia Mikkonen huomauttaa. Metsäasiantuntija muistuttaa, että kyse ei ole kemiallisesta ihmelitkusta vaan CE-merkitystä Ruokaviraston hyväksymästä normaalista aineesta. Luonnollisuutta luonnon hyväksi.
”Ilman typpiosuus on noin 80 prosenttia. Tuota samaa ilmakehässä kiertävää typpeä on tiivistetty terveyslannoitteeksi, joka tehostaa metsän kasvua.” Metsälannoituksen tuotto tulee olemaan vähintään kahdeksan prosenttia. Parempaa ei tällä hetkellä saa millään pankkitalletuksella. Vaikka typpi liukenee hitaasti, saattaa joku huolestua aineen huuhtoutumisesta vesistöihin. Tästäkin on huolehdittu. Turvallista suosituslannoitusmäärää (keskimäärin 150 kiloa typpeä per hehtaari) ei koskaan ylitetä. ”Pohjavesialueita ei lannoiteta ja suojavesialueet vesistöjen rannoilla ovat 25–50 metriä”, Mikkonen kertoo.
Lähimmältä metsäasiantuntijalta voi kysyä lisää lannoituksen ympäristötehosta omassa metsässä ja tehdä yhdessä havainnollistavia laskelmia: kuinka paljon ja kuinka nopeasti?
Artikkeli on julkaistu Terve Metsä -lehdessä 2/2025
Teksti: Noora Valkeila
Kuvitus: Ville Salonen
Tunnetko jo oman metsäasiantuntijasi?
Etsi oma metsäasiantuntijasi kirjoittamalla metsätilasi sijaintikunta tai hakemasi henkilön etu- tai sukunimi.
Tiesitkö, että voit pyytää eMetsä-verkkopalvelun avulla tarjouksen puukaupasta tai metsänhoitopalveluista?
