fbpx
eMetsä eMetsä keyboard_arrow_right
Kirjaudu eMetsään 31.8. mennessä ja olet mukana Nokia XR21 -puhelimen arvonnassa! Klikkaa heti eMetsään keyboard_arrow_right

Tuottava metsänkasvattaminen on ketju oikein ajoitettuja metsänhoitotoimenpiteitä. Yksi tärkeimmistä toimenpiteistä on metsän harvennus.

Vanha sanonta ”Metsä kaipaa kirvestä” pitää edelleen paikkansa, sillä oikea-aikainen metsän harvennus on metsän parasta terveydenhoitoa ja avain jätettävien puiden järeytymiseen. Terve ja tuottava metsä tarjoaa omistajalleen elämyksiä sekä taloudellista hyvinvointia.

Vanha sanonta ”Metsä kaipaa kirvestä” pitää edelleen paikkansa

Harvennushakkuiden tavoitteena on nopeuttaa puuston järeytymistä, parantaa kasvatettavan puuston laatua ja tuottaa metsänomistajalle hakkuutuloja.

Milloin on metsän harvennus aika?

Harvennuksen ajankohta selviää kohtalaisella tarkkuudella puiden eläviä latvuksia katsomalla. Kun latvukset ovat kiinni toisissaan ja puun vihreän latvuksen osuus alkaa pienentyä, on harvennushakkuun aika. Elävän latvuksen osuus pitäisi olla männyllä 40 %, koivulla 50 % ja kuusella 60 % puun pituudesta.

Tarkemmin ajankohdan voi määritellä mittaamalla puuston pohjapinta-alan relaskoopilla sekä puiden valtapituuden hypsometrilla. Tämän jälkeen puulajeittain laadituista harvennusmalleista katsotaan, onko harventaminen tarpeen metsässä.

Terve ja tuottava metsä tarjoaa omistajalleen elämyksiä sekä taloudellista hyvinvointia.

Metsäasiantuntijamme ovat ammattilaisia ja tietävät, milloin on oikea aika harventaa. Pyydä paikallinen metsäasiantuntijasi maksuttomalle metsäkäynnille tai varaa kätevä etätapaaminen, ja voitte yhdessä suunnitella metsällesi mahdollisia toimenpiteitä.

Kuinka paljon harvennetaan?

Harvennuksen voimakkuuteen ja jäävän puuston määrään vaikuttaa kasvatettava puulaji, kasvupaikan maapohja, maantieteellinen sijainti ja metsänomistajan valitsema kasvatusmenetelmä.

Harvennustarve määritellään aina metsikkökohtaisesti, mutta yleisohje on, että ensiharvennus tehdään 10-15 metrin valtapituudessa ja tällöin jäävän puuston määrä on:

Ensiharvennuksen jälkeen seuraava harvennuskerta tulee ajankohtaiseksi yleensä 10-25 vuoden kuluttua. Männiköissä tehdään usein kolmaskin harvennus, noin 20 vuotta toisen harvennuksen jälkeen.

Oikea metsän harvennustapa maksimoi tuottavuuden

Havupuumetsissä voidaan harvennushakkuu tehdä joko ala- tai yläharvennuksena. Molemmissa tavoitellaan jätettävälle puustolle edullista kasvatusasentoa, jolloin kasvutilaa on riittävästi ja puusto on kooltaan tasaista. Alueelle jätetään hakkuun jälkeen kasvamaan metsänhoitosuositusten mukainen määrä hyvälaatuista, kehityskelpoista puustoa. Aukkopaikkoihin voidaan jättää pienempiä puita täydennykseksi.

Alaharvennus on yleisimmin käytetty kasvatushakkuumenetelmä, jossa jätetään ensisijaisesti metsikön pisimpien, valta- ja lisävaltapuiden parhaat rungot kasvamaan. Alaharvennuksessa poistetaan valtapuita pienemmät puut sekä vialliset, huonolaatuiset ja heikkokuntoiset puut. Alaharvennus tähtää puuston nopeaan järeytymiseen ja lyhyeen kiertoaikaan.

Yläharvennus sopii hoidettujen, tasaikäisten havupuumetsien viimeiseen harvennukseen, ennen uudistushakkuuta. Kuten alaharvennuksessa, myös yläharvennuksessa poistetaan vialliset ja teknisesti huonolaatuiset lisävaltapuut. Tämän lisäksi valtapuita poistetaan silloin, kun niiden läheisyyteen jää kasvamaan riittävä määrä hyvälaatuisia lisävaltapuita.

Oikein tehdyssä yläharvennuksessa kertyy enemmän välittömiä hakkuutuloja verrattuna siihen, jos sama kohde alaharvennetaan. Kiertoaika pitenee 10-20 vuotta, mikäli tavoitellaan samaa uudistamisjäreyttä kuin alaharvennetussa metsässä. Kiertoajan kokonaistuottoon yläharvennus ei yleensä vaikuta positiivisesti, mutta riittävän suurella laskentakorolla (yli 4 %) voi metsän kantorahatulojen nykyarvo olla alaharvennusta korkeampi kiertoajan lopussa.

Laatuharvennus tarkoittaa metsän harvennustapaa, jossa puun koon sijaan puun poistamisen kriteerinä käytetään puun laatua. Laatuharvennusta käytetään erityisesti männikön ensiharvennuksessa ja siinä poistetaan kasvukilpailussa jälkeen jääneiden pienten puuyksilöiden lisäksi suuria, heikkolaatuisia ja paksuoksaisia puita, joilla ei laatunsa puolesta ole mahdollisuuksia kehittyä arvokkaiksi rungoiksi.

Mikäli metsänomistajan kanssa ei ole muuta sovittu, harvennushakkuut tehdään metsänhoitosuositusten mukaan alaharvennusperiaatteella. Yläharvennuksesta ja poikkeavasta harvennusvoimakkuudesta sovitaan puukaupassa erikseen.

Katso video metsän harvennushakkuusta minuutissa

Metsän harvennushakkuu minuutissa.
Runkohinnoittelu auttaa ennakoimaan myyntituloja
Lue kirjoitus
Stora Enso Metsä kasvattaa kotimaisen energiapuun hankintaansa 
Lue kirjoitus
Uuden metsänomistajan starttipaketti
Lue kirjoitus