Stora Enson metsänhoitopalvelut tuottava Tornator Oyj on myös Suomen suurin yksityinen metsänomistaja. Metsäomaisuudellaan elävä yhtiö haluaa tehdä vastuullista ja pitkäjänteistä liiketoimintaa. Metsien optimaalista kasvukuntoa ja tasaista tuottoa pidetään yllä suunnitelmallisella metsänhoidolla.
Teksti: Tuomas I. Lehtonen
Kuva: Tornator
Maaliskuun 2021 alusta lähtien Stora Enson metsänhoitopalveluiden tuottamisesta vastaa valtakunnallisesti Tornator Oyj. Stora Enson kanssa vastuullisen metsänhoidon arvot jakava yritys ei tarkastele maailmaa pelkästään urakoitsijan näkökulmasta, sillä se omistaa Suomessa lähes 640 000 hehtaaria metsää.
”Teemme työt ajallaan, sillä hoitorästit verottavat tulevaisuuden metsätuloa ja nostavat kuluja.”
Tornatorin metsänhoitopäällikkö Jussi Komulaisen ja metsätalouspäällikkö Maarit Sallisen mukaan yrityksen metsäomaisuuden hoidossa korostuu suunnitelmallisuus sekä pitkäjänteisyys. Yhtiön toiminnanohjausjärjestelmässä olevat metsävaratiedot ja suunnitelmat toimivat metsäsuunnitelmana ja vuosittaisten hoitotoimenpiteiden pohjana auton huoltokirjan tavoin. Tinkimättömällä ja pitkäjänteisellä hoidolla kulut pysyvät kurissa ja metsävarat sekä puuston kasvu optimaalisina.
– Hakkuut määrittävät aikataulun tuleville metsänhoitotoimenpiteille. Teemme työt ajallaan, sillä hoitorästit verottavat tulevaisuuden metsätuloa ja nostavat kuluja. Ennakoimalla tulevat työt voidaan tehdä pieniä ajallisia joustoja. Voimme esimerkiksi toteuttaa eri kasvatusvaiheessa olevien, lähekkäin sijaitsevien kuvioiden hoitotyöt samalla kertaa ja alentaa näin kustannuksia, Komulainen sanoo.
Metsänhoidollisten toimenpiteiden onnistumista tarkastellaan vuosittain ulkopuolisen tahon toteuttamalla metsänhoidon laadunarvioinnin auditoinnilla.
– Hyödynnämme kustannustehokkaimpia menetelmiä niin, että saavutamme kokonaisvaltaisesti tarkasteltuna laadukkaan lopputuloksen. Yli- tai alilaatua ei kannata tehdä, Komulainen tiivistää.
Tornatorin metsänhoidollisissa periaatteissa korostuvat talouden ohella vastuullisuus, kestävä kehitys ja luontoarvoista huolehtiminen. Kaikki Tornatorin metsät ovat PEFC- ja FSC-sertifioituja.
– Teemme metsien hoitoa suurella volyymillä, joten pienilläkin monimuotoisuutta tukevilla toimenpiteillä on iso merkitys. Esimerkiksi säästöpuiden lisäksi tuotamme vuosittain monelle lajille elintärkeää lahopuuta kymmenien tuhansien tekopökkelöiden muodossa, Sallinen sanoo.
Tornator kehittää metsänhoidon linjauksiaan ja ohjeistuksiaan yhdistämällä tuoreinta tutkimustietoa kokemusperäiseen osaamiseen.
Hakkuu ohjaa hoitotöiden ajoitusta
Sallisen mukaan päätökset metsän uudistamismenetelmistä tehdään uudistushakkuuta suunniteltaessa. Tornatorin suunnitteluasiantuntija tekee muun muassa hakkuita, maan muokkaustapaa ja uuden metsän puulajeja koskevat päätökset. Samalla ajoitetaan hoitotoimenpiteet taimikkovaiheeseen asti.
– Kasvupaikan, puulajien ja alueen lämpösumman perusteella pystymme optimoimaan hoitotoimenpiteiden ajoituksen. Oikean ajoituksen lisäksi onnistuminen edellyttää toki ammattitaitoista henkilöstöä, kattavaa toiminnanohjausjärjestelmää, huolellista suunnittelua sekä tiivistä yhteistyötä eri sidosryhmien, kuten urakoitsijakumppaniemme kanssa, Sallinen sanoo.
Tornator kehittää metsänhoidon linjauksiaan ja ohjeistuksiaan yhdistämällä tuoreinta tutkimustietoa kokemusperäiseen osaamiseen. Omien tutkimushankkeiden ohella yritys tekee tiivistä tutkimusyhteistyötä Luonnonvarakeskuksen ja yliopistojen kanssa. Viime vuosina Tornator on ollut mukana useammassakin tutkimushankkeessa. Niissä on tutkittu esimerkiksi metsälannoituksen vaikutuksia vesistöihin, pintakasvillisuuteen ja metsän kasvuun sekä kehitetty turvemaiden metsien kasvatukseen ja uudistamiseen erilaisia menetelmiä.
– Kehitämme toimintaamme koko ajan. Metsänhoitomenetelmiämme muutamme varovasti ja harkiten. Koska teemme metsänhoitotoimenpiteitä vuosittain ja suuria määriä, haluamme tunnistaa luotettavasti toimiemme pitkäaikaiset vaikutukset metsiimme, Sallinen sanoo.
Viljelyyn kelpaavat vain parhaat taimet ja siemenet
Uudistusaloilla maanmuokkaus toteutetaan pääsääntöisesti vuoden sisällä uudistushakkuusta, ja istutus vuotta myöhemmin. Varhaisperkausvaihe koittaa yleensä 5–7 vuoden päästä viljelystä ja taimikonhoitovaihe 6–11 vuoden päästä varhaisperkauksesta. Metsän sijainti ja valitut puulajit määrittävät tarkemman ajoituksen.
Maanmuokkauksessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan kustannustehokasta ja tuottavaa Bräcke-mätästystä. Turvemailla Tornator käyttää ympäristöystävällistä jyrsinmuokkausta, mutta hyviä kokemuksia on saatu myös Bräcke-muokkauksen käytöstä sopivilla turvemaakohteilla.
Komulainen kertoo tutkimustulosten osoittavan, että Bräcken työjälki vastaa laikkumätästyksen uudistamiskykyä. Käytännössä kaivurilla tehtävää laikkumätästyksen ja Bräcke-mätästyksen eroa puunkasvussa ei metsän taimikkovaiheessa enää huomaa.
– Olennaista on, että Bräckellä saadaan aikaan riittävä määrä istutuskelpoisia mättäitä, joiden koko, tiiveys ja kivennäismaan määrä riittävät taimen kasvuun. Ammattitaitoinen kuljettaja saa jatkuvatoimisella mätästyksellä ja laikutuksella aikaan käyttökelpoisen lopputuloksen niin kivettömillä kuin kivisemmilläkin mailla. Kuusikon hakkuutähteet pitää toki poistaa tai kuivattaa ennen muokkaustöitä, Komulainen sanoo.
Viljelyssä Tornator käyttää sekä siemeniä että taimia. Viime vuonna kylvöä tehtiin noin puolelle uudistusaloista ja istutusta noin puolelle. Sallisen mukaan yhtiöllä on keskimääräistä enemmän kylvöön soveltuvia kuivahkoja kankaita sekä turvemaita. Rehevämmille maille viljellään istuttaen.
– Valitsemme aina kasvupaikalle parhaiten soveltuvimmat puulajit. Lähtökohtaisesti käytämme vuoden ikäisiä kuusentaimia, ja kylvöissä käytetyt männynsiemenet ovat niin sanotusti puolentoista jalostussukupolven materiaalia. Oikeilla menetelmillä metsä lähtee nopeasti kasvuun, eikä heinimistä juurikaan tarvita. Viljelyä seuraava hoitotoimenpide on varhaisperkaus, Komulainen kertoo.
Tiestön säännöllinen vuosihuolto tuo säästöjä
Varhaisperkauksella on Sallisen ja Komulaisen mukaan merkittävä vaikutus puuston kasvuun ja metsän kasvatuksen kannattavuuteen. Tornator poistaa varhaisperkausvaiheessa kaikki lehtipuut, jotta ne eivät nopeammin kasvavina varjosta havupuita. Lehtipuita syntyy myöhemminkin riittävästi metsän monimuotoisuutta lisäämään.
– Varhaisperkaus ja taimikonhoitotoimenpiteiden automaattinen generointi toiminnanohjausjärjestelmässämme varmistaa kohteiden toteutuksen ajallaan. Automatiikan tuottaman ehdotuksen aikataulua on toki mahdollista säätää manuaalisesti molempiin suuntiin. Nyrkkisääntö on, että taimikkovaiheen viivästyminen optimiajankohdasta nostaa kustannuksia 10–15 prosenttia kasvukaudessa, Komulainen kertoo.
Varsinaisten metsänhoitotoimenpiteiden ohella Tornator satsaa metsätiestön kunnossapitoon. Teiden peruskuntoa ylläpidetään vuosihuolloilla. Lisäksi rakennetaan tarvittaessa uusia teitä tai tien pistoja. Varsinaiset peruskorjaukset ajoitetaan hakkuiden mukaan, jotta tiet kestävät raskaiden puukuljetusautojen painon.
– Vuosihuoltotoimenpiteitä ovat lanaus, vesakon niitto ja tarvittaessa sorastus. Kun nämä tehdään hyvissä ajoin, kustannukset pysyvät maltillisina. Tien peruskunnostuksessa tiekarhun ja kaivinkoneen yhteiskäyttö on vähentänyt kustannuksia, muun muassa uuden pintamateriaalin tarvetta ja kuljetuksia on voitu vähentää. Niin tie- kuin metsänhoitoyrittäjien kanssa suosimme pitkiä kumppanuuksia. Osaavat kumppanit takaavat parhaan laadun ja mahdollistavat menetelmien kehittämisen, Komulainen sanoo.
Samanlaiset arvot ja vastuullisuus metsänhoidossa yhdistävät meitä
Stora Enson metsänhoitopäällikkö Kari Kuusniemi on tyytyväinen siitä, että Stora Enson ja Tornatorin metsänhoitoon liittyvät arvot kohtaavat. Hän pitää tärkeänä, että Tornator pystyy tarjoamaan metsänhoitopalveluja valtakunnallisesti ja panostaa aktiivisesti metsänhoitomenetelmien kehittämiseen.
–Tornator huomioi toiminnassaan niin ympäristöarvot, toiminnan kustannustehokkuuden kuin metsän kasvunkin. Yhdessä pystymme räätälöimään metsänhoitopalvelut juuri metsänomistaja-asiakkaidemme tarpeiden ja toiveiden mukaisiksi. Tornatorin prosessit ovat tarkkaan suunniteltuja ja laadultaan vakioituja, joten asiakkaamme saavat aina tasalaatuista palvelua, Kuusniemi sanoo.
Metsänhoitopalvelut tilataan jatkossakin Stora Enson metsäasiantuntijan kautta. Työstä tehdään kirjallinen sopimus, jossa on määritelty aikataulu ja pitävä hinta.
– Oman metsäasiantuntijan kanssa kannattaa käydä metsänhoitotarpeet lävitse vuosittain. Metsäasiantuntijaa voi pyytää tekemään kartoituskäynnin metsässä. Sen pohjalta asiantuntijamme pystyy ehdottamaan hoitotoimenpiteitä, Kuusniemi sanoo.
Oman metsäasiantuntijan kautta voi hankkia metsänhoidon ohella myös Stora Enson puukauppa- ja metsäomaisuudenhoitopalveluja.
Esimerkki metsänhoitoketjun aikataulutuksesta (Alueena Etelä-Savo)
Normaali uudistamispäätös lehtomaisella kankaalla, samalla suunnitellaan kaikki seuraavat toimenpiteet varhaishoitoon saakka.
- Hakkuu 2021
- Mätästys 2022
- Kuusen istutus (vaihtoehtoisesti koivu juurikääpäalueilla) keväällä 2023
- Varhaisperkaus 2028
- Taimikonhoitoesitys muodostuu varhaisperkauksen jälkeen automaattisesti vuodelle 2033
Normaali uudistamispäätös kuivahkolla kankaalla, samalla suunnitellaan kaikki seuraavat toimenpiteet varhaishoitoon saakka.
- Hakkuu 2021
- Äestys ja männyn kylvö 2022
- Varhaisperkaus 2028
- Taimikonhoitoesitys muodostuu varhaisperkauksen jälkeen automaattisesti vuodelle 2036
Artikkeli on julkaistu Terve Metsä 2/2021 lehdessä.