Sekametsä on tulevaisuuden metsä

Tätä on kestävä metsänhoito, osa 5

Tämä artikkeli kuuluu 12-osaiseen Tätä on kestävä metsänhoito -blogisarjaan. Sarjassa käsittelemme, miten metsänhoidolla voidaan tukea metsien elinvoimaisuutta, luonnon monimuotoisuutta ja virkistysarvoja.

Tavoitteena hyvinvoiva metsä

Sekametsä hajauttaa metsänomistajan riskejä, sillä eri puulajit reagoivat vaihtelevasti ympäristön muutoksiin. Ilmastonmuutos, kuivuus ja tuholaiset uhkaavat yhden puulajin metsiä, mutta sekapuustoisuus tarjoaa luonnollisen suojan. Jos yksi laji kärsii, muut jatkavat kasvua.

Sekametsässä yhden lajin heikkeneminen ei kaada koko ekosysteemiä, vaan muut lajit jatkavat kasvua ja ylläpitävät metsän elinvoimaisuutta. Esimerkiksi kuusi kärsii kuivuudesta ja on sen jälkeen herkkä kirjanpainajan aiheuttamille tuhoille, kun taas koivu ja mänty selviävät paremmin kuivemmissa ja valoisammissa olosuhteissa.

Sekapuustoisuus pienentää myös hirvituhojen riskejä. Jos paikalle sopii sekä mänty ja kuusi, molempia istutetaan. Sekaan syntyy luontaisesti myös koivuja. Vaikka männyt syötäisiin, jää kasvatettavia taimia yhä kasvamaan. Luonto täydentää aukkopaikat.

Sekapuustoisuuden lisääminen alkaa istutuksesta

Tuoreen kankaan maapohjille sopii hyvin sekapuustoisuus. Se toteutetaan esimerkiksi istuttamalla mäntyä ja kuusta samalle uudistusalalle joko ryhmissä tai sekaistutuksena. Koivua ja havupuita ei suositella istutettavaksi yhtä aikaa eritahtisen kasvunopeuden vuoksi.

Havupuiden viljelytaimikkoon koivu saa tulla luontaisesti siemensyntyisenä. Stora Enso istuttaa nykyisin kuusikoiden uudistamisaloille 1800 taimen sijaan 1600 kpl/ha sekapuustoisuuden lisäämiseksi. Maanmuokkauksessa uudistusalalle edelleen tehdään vähintään 1800 istutuspaikkaa eli laikkumätästä. Näille tyhjäksi jääville paikoille on tavoitteena saada luontaista taimiainesta jo viljelyvaiheessa. Tämä lisää suunnitelmallisuutta metsäkasvatukseen ja luonnonhoidon kannalta merkittävän sekapuuston lisäämiseen.

Myös tulevissa metsänhoitotoimenpiteissä sekametsäisyyttä tuetaan. Taimikonhoidossa sekapuustoisuus voidaan säilyttää jättämällä kasvamaan eri-ikäisiä ja -lajisia puita. Ensiharvennuksessa on tärkeää säästää eri puulajeja tasapainoisesti, jotta metsän monimuotoisuus säilyy ja puuston kasvu jatkuu vakaana. Myös luonnon monimuotoisuuden huomioiminen, kuten säästöpuiden ja tiheikköjen jättäminen lisää sekapuustoisuutta.

Taimikon varhaishoidossa kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, ettei lehtipuu pääse tukahduttamaan havupuita, mikäli niiden kasvua halutaan tukea ensisijaisesti.

Sekametsä ja kulttuurimaisema

Monimuotoiset metsät tarjoavat myös maisemallisesti vaihtelevuutta. Ne ovat monesti esteettisesti miellyttäviä ja monimuotoisuudessaan rikkaampia kuin yksilajiset talousmetsät. Sekapuustoisuus tuo esiin metsän eri kerrokset ja värit eri vuodenaikoina, mikä lisää luonnon kauneusarvoja.

Historiallisesti Suomen kulttuurimaisema on rakentunut sekametsien ympärille. Perinteisessä maalaismaisemassa lehtipuut kuten koivu ja haapa lomittuvat havupuiden joukkoon. Lisäksi monilajinen metsä tukee luonnon monimuotoisuutta luomalla monipuolisia elinympäristöjä metsän eliöstölle.

Taimikonhoidolla tehdään tilaa metsäsi parhaille puille

Oikea-aikainen ja laadukas taimikonhoito ohjaa metsän parhaimpaan kasvuun. Saat meiltä ilmaisen kartoituksen taimikonhoitotöistä. Ota yhteyttä omaan metsäasiantuntijaasi vai tavataanko etänä eMetsä-sovelluksessa?

Pyydä tarjous