Stora Enson Oulun tehtaan suurinvestointi huipentuu vuoden 2025 alussa, kun uusi tuotantolinja alkaa tuottaa korkealaatuista kuluttajapakkauskartonkia ennen näkemättömällä tehokkuudella.
Puunhankinta kasvavaa tuotantoa varten on jo täydessä vauhdissa.
”Pohjoisen puunhankintaorganisaatiota ei ajettu alas missään vaiheessa, vaikka paperin ja sellun valmistus Veitsiluodossa loppuikin. Oulun puunhankintatarpeen lisäys kuittaa Veitsiluodon sulkemisesta seuranneen vähennyksen. Lisäksi olemme palkanneet organisaatioon kymmenen toimihenkilöä lisää”, Stora Enson Pohjois-Suomen puunhankinnan aluejohtaja Jyri Änäkkälä kertoo.
Tämän kokoluokan investointi tuo työtä ja toimeentuloa Pohjois-Suomen aluetalouteen vuosikymmeniksi eteenpäin. Itse tehtaalle syntyy noin 250 uutta työpaikkaa, ja välillisesti investointi työllistää arviolta 1 500 henkeä muun muassa puunkorjuuseen ja -kuljetukseen, muuhun logistiikkaan ja kunnossapitoon. Lisäksi tuotantosuunnan muutoksesta tehdystä ympäristövaikutusten arviointiraportissa lasketaan, että kerätyn ansiotuloveron määrä kasvaa viisi miljoonaa euroa vuodessa.
Bioenergian hyödyntäminen tuo työtä Pohjois-Suomeen
Uusia työpaikkoja on syntynyt ja syntyy erityisesti bioenergian hyödyntämisen ympärille. Bioenergiaa saadaan etenkin nuoren metsän kunnostuksista korjattavasta energiarangasta, jota hyödynnetään tehtaan voimalaitoksella. Hakettamisesta vastaavat paikalliset yrittäjät.
Suomen puunhankinnan aluejohtaja Jyri Änäkkälä kertoo.
Tämän kokoluokan investointi tuo työtä ja toimeentuloa Pohjois-Suomen aluetalouteen vuosikymmeniksi eteenpäin. Itse tehtaalle syntyy noin 250 uutta työpaikkaa, ja välillisesti investointi työllistää arviolta 1 500 henkeä muun muassa puunkorjuuseen ja -kuljetukseen, muuhun logistiikkaan ja kunnossapitoon. Lisäksi tuotantosuunnan muutoksesta tehdystä ympäristövaikutusten arviointiraportissa lasketaan, että kerätyn ansiotuloveron määrä kasvaa viisi miljoonaa euroa vuodessa.
”Energiarangan kasvavat hankintamäärät mahdollistavat aivan eri mittakaavan liiketoimintaa myös yrittäjille. Olemme jo saaneet kasaan osaavan sopimusyrittäjien porukan. Teemme myös yhteistyötä paikallisten ammattioppilaitosten kanssa, jotta saamme varmasti ammattitaitoisia kuljettajia pohjoisen vaativille taipaleille. Oulun laajennus tarjoaa monille ympärivuotisia työmahdollisuuksia niin sanotusti kotikylillä”, Änäkkälä iloitsee.
Oulun tavoite on tuottaa itse mahdollisimman suuri osa tehtaan tarvitsemasta energiasta.
”Energiaa tarvitaan entistä enemmän, koska uuden tuotantolinjan käyttämän kemitermomekaanisen massan valmistus syö runsaasti energiaa. Lisäksi tehtaalla on päätetty käyttää vain bioenergiaa. Kaikki tämä tarkoittaa sitä, että tänä vuonna energiarankaleimikoiden ostomäärä pohjoisen neljästä maakunnasta kolminkertaistuu”, Änäkkälä vahvistaa.
Myös turpeenpolton lopettaminen lisää energiahakkeen tarvetta muista lähteistä. Energiarankaleimikoiden lisäksi haketta saadaan kuusivaltaisten uudistushakkuiden latvusmassasta, lisääntyvän puun käsittelyn tuottamasta kuoresta ja purusta sekä yhteistyökumppaneilta.
Kun tehdas toimii täydellä tehollaan, yksityismetsistä on tarkoitus hankkia noin kolmannes sen bioenergiatarpeesta. Laskennallisesti pelkät energiarankaleimikot pitävät kymmenkunta metsäkoneketjua täystyöllistettynä ympäri vuoden tarjoten työtä noin 40 tekijälle.
”Nyt on hyvä hetki hoitaa nuoren metsän harvennusrästit kuntoon myymällä energiarangat hyötykäyttöön. Samalla metsä saadaan hyvään kasvukuntoon, ja hoidettu metsä toimii myös tehokkaana hiilinieluna”, Änäkkälä vinkkaa.
Kuitupuun kysyntä varmistuu vuosikymmeniksi
Suurin osa puusta ostetaan yksityisiltä metsänomistajilta Pohjois-Suomesta. Lisäksi puuta hankitaan Metsähallitukselta, jolla on alueella mittavat metsävarat. Stora Enson oma puunhankintaorganisaatio voi tarvittaessa ulottaa ostot myös rajan taakse Ruotsiin.
”Oulun laajennus merkitsee sitä, että kuitupuulle riittää tasaista kysyntää vuosikymmeniksi. Näen asian myös osana yhtiön yhteiskuntavastuuta, sillä luomme työtä ja toimeentuloa kasvukeskusten ulkopuolelle, missä ne ovat joskus tiukassa. Myönteiset vaikutukset ulottuvat neljän pohjoisen maakunnan jokaiseen kolkkaan”, Änäkkälä sanoo.
Puunhankinnan aluejohtaja ei ole huolissaan puun riittävyydestä. Tämän kokoluokan investointia ei tehdä tyhjän päälle, vaan puuvarojen riittävyys on varmistettu moneen kertaan. Neljän pohjoisen maakunnan lisäksi investointi heijastuu aina Etelä-Suomeen saakka, kun puuta voidaan tarvittaessa hankkia sieltäkin.
Stora Ensolla arvioidaan, että pyöriessään täydellä kapasiteetillaan Oulun tehdas käyttää miljoona kuutiota kuitupuuta enemmän kuin nyt, eli yhteensä 3,5 miljoonaa kuutiota vuodessa. Kuitupuulajeiksi sopivat sekä kuusi, koivu että mänty. Änäkkälä laskee, että tehtaan porteista kulkisi rekkakuormallinen puuta kahdeksan minuutin välein, mikäli kaikki puukuljetukset hoidettaisiin rekoilla.
Metsäteollisuus ry:n mukaan kuitupuun hinta on noin 32 euroa kuutiolta, jolloin miljoonan kuution vuotuinen puunhankinnan lisäys toisi karkeasti laskettuna 32 miljoonaa euroa lisää vuotuista puukauppatuloa Oulun tehtaan hankinta-alueelle.
”Kuitupuun kasvanut kysyntä näkyy jo nyt puun hinnassa, mikä tuo entistä parempaa tuloa metsänomistajille. Myös tukkia tarvitaan edelleen sahoilla”, Änäkkälä muistuttaa.
Lisäksi puunhankinnan lisääntymisen arvioidaan tuovan alueelle 28 miljoonaa euroa epäsuoraa arvonlisää vuosittain, mikä syntyy paikallisten tavaroiden ja palveluiden lisääntyvästä kaupasta. Ympäristövaikutusten arviointiraportista löytyvä luku perustuu oletukseen, että raakapuun hankinta kasvaa 65 prosentilla.
Uusia hankkeita myös infraan
Pohjoisessa on myös aloitettu mittavia julkisia infrastruktuurihankkeita, jotka hyödyttävät koko vientiteollisuutta. Paraikaa esimerkiksi Oulun satamaan vievälle Poikkimaantielle on tulossa merkittäviä parannuksia, ja Väylävirasto kertoo raideverkostoa kohennettavan 300 miljoonalla eurolla vuosikymmenen puoliväliin mennessä.
”Teiden ja raiteiden pysyvyys ja kunto on tärkeää, jotta puu saadaan sujuvasti metsästä tehtaalle ja lopputuotteet edelleen asiakkaille. Pitkien välimatkojen pohjoisessa junakuljetukset näyttelevät merkittävää roolia. Esimerkiksi Kolarin radan sähköistäminen ja junaterminaalien varastointitilojen laajennukset ovat meille tärkeitä. Vielä toivoisimme, että kunnossapitoinvestoinnit ulottuisivat myös alempaan tieverkkoon”, Änäkkälä mainitsee.
Änäkkälä muistuttaa myös FSC-sertifioinnin merkityksestä. Kuluttajapakkauskartonkien loppuasiakkaat tarvitsevat myös FSC-leimalla varustettuja tuotteita. Sertifioidusta puusta on niukkuutta, ja siksi FSC-sertifioidulle puulle maksetaan lisähintaa.
”Kasvatamme tasaisesti ja määrätietoisesti FSC-ryhmäämme uusilla metsänomistajilla. FSC sopii erityisesti metsänomistajille, jotka haluavat hoitaa metsäänsä suunnitelmallisesti, tehdä puukauppaa ja samalla huolehtia metsänsä luontoarvoista.”
Artikkeli on julkaistu Terve Metsä -lehdessä 3/2024
Teksti: Minna Kalajoki
Kuvat: Pasi Salminen (harvennus), Miikka Järvenpää (hakekuorma), Eero J. Laamanen / Vastavalo.net (puupino) ja Stora Enso (tehdas)