eMetsä eMetsä keyboard_arrow_right

Maamme toiseksi yleisin puulaji selviää varjossa, mutta kärsii ilmaston lämpenemisestä.

Ominaisuudet

Kuusi on ohutkaarnainen puu, jonka puuaines on suorasyistä, vaaleaa ja kevyttä. Kuusi on puolivarjopuu, joka kasvattaa tiheässä metsässäkin latvasta tyveen ulottuvan oksiston. Aina 40 metrin mittaan asti yltävä puu kasvattaa laajalle pintamaahan levittäytyvän juuriston.

Kuusi vaihtaa varjo- ja valoneulasista koostuvan tiiviin neulastonsa 5–7 vuoden välein. Neulasten vaihteleva rakenne varmistaa, että puu menestyy erilaisissa valaistusolosuhteissa. Olosuhteiden yllättävä muutos, esimerkiksi ympärillä olevan puuston hakkuu ja valon määrän voimakas lisääntyminen, saattavat aiheuttaa neulaston ja pahimmillaan koko puun kuoleman.

Kuusesta valmistettu sahatavara on väriltään tasaiseen vaaleaa; sydänpuu ei erotu selvästi pintapuusta eli mannosta. Se kestää hyvin kosteusvaihtelua ja kutistuu vain vähän kuivuessaan. Kuusesta valmistetun puutavaran heikkouksiin kuuluvat runsas­oksaisuus, pihkaisuus sekä kieroutumis- ja halkeiluherkkyys.

Kasvupaikka ja levinneisyys

Kuusi on levinnyt laajasti koko Suomeen ja se on maamme toiseksi yleisin puulaji männyn jälkeen. Se viihtyy varjoisemmillakin kasvupaikoilla, mutta tarvitsee menestyäkseen suhteellisen ravinteikkaan maaperän. Kuusi menestyy hyvin muun muassa tuoreella kankaalla.

Kuusien sukuun kuuluu nelisenkymmentä lajia, joista kotimainen metsäkuusi on yksi. Sen lähisukulainen on Venäjällä kasvava siperiankuusi, joka risteytyy metsäkuusen kanssa. Pohjois-Suomen kapealatvuksisia ”kynttiläkuusia” pidetään näiden risteyminä tai ne lasketaan omaksi alalajikseen siperianmetsäkuuseksi tai suomenmetsäkuuseksi. Metsäkuusi on levinnyt myös Ruotsiin, Norjaan, Baltiaan, keskiseen Eurooppaan sekä Venäjän itäosiin.

Elinkaari ja kasvatus

Kuusi voi elää noin 200-vuotiaaksi, mutta kasvatusmetsissä puu kaadetaan yleensä tavallisesti 60–80 vuoden iässä. Kuusi alkaa ikääntyessään ränsistyä, mikä lisää tuulituhojen ja lahovaurioiden riskiä.

Kuusi alkaa lisääntyä noin 30 vuoden iässä. Samaan puuhun kehittyy sekä hede- että emikukintoja. Vuotuiset erot kukintarunsaudessa ovat suuria, eikä painava siitepöly kulkeudu tuulen mukana kovin pitkälle. Katovuosia seuraavina runsaina käpyvuosina kuusi käyttää jopa kolmanneksen yhteyttämistuotteistaan eli keräämästään energiasta lisääntymiseen, mikä näkyy pienempänä paksuuskasvuna.

Kävyt kasvavat kesän mittaan ja siemenet tuleentuvat syksyllä. Seuraavana talvena käpyjen suomut aukeavat ja siemenet tempautuvat tuuleen. Niiden tehokas leviämisalue on noin puolitoista puun mittaa.

Luontaiseen uudistumiseen luotettaessa kuusen siementuotannon katovuodet aiheuttavat helposti viivettä uudistumisessa. Istutettaessa kylvö ei sovi kuusen uudistamismenetelmäksi. Taimista tanakat ja hyväjuuristoiset lähtevät pitkiä ja ohuita paremmin kasvuun. Mitä ravinteikkaampi kasvupaikka, sitä suurempia taimia tarvitaan. Maanmuokkaus parantaa oleellisesti kuusen kasvua ja ehkäisee alkuvaiheen taimituhoja.

Kasvun haasteet ja uhat

Metsäkuusi kestää hyvin Suomen kylmiä ja lumisia talvia. Sen sijaan kuivuus ja myrskyt koettelevat pintamaahan juurensa kasvattavaa puuta. Nuoret kuuset kärsivät myös peurojen, kauriiden, myyrien ja tukkimiehentäiden aterioinnista.

Oman uhkansa kuuselle aiheuttavat kaarnakuoriaiset, etenkin kirjanpainajat. Suomen ilmaston lämmetessä kuusen kasvun ennakoidaan hidastuvan ja kirjanpainajapopulaatioiden määrän kasvavan. Jos kuusen pintajuuret vahingoittuvat esimerkiksi harvennustöiden yhteydessä, puuta lahottava juurikääpäsieni voi iskeä.

Artikkeli on julkaistu Terve Metsä -lehdessä 3/2022

Teksti: Tuomas I. Lehtonen 

Kuva: Stora Enso

Juttusarja tutustuttaa sinut Suomen kolmeen yleisimpään talouspuulajiin ja yhteen jalopuuhun, joka voi tulevaisuudessa rikastuttaa talousmetsiämme. Juttusarjan asiantuntijana toimii Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Katri Himanen.

Stora Enso 150 vuotta Suomessa: Paperin rooli on muuttunut
Lue kirjoitus
Mitä sähkölinjojen siirtyminen merkitsee metsänomistajalle?
Lue kirjoitus
Stora Enso 150 vuotta Suomessa: Omin konein takaisin Saimaalle
Lue kirjoitus