Sukupolvenvaihdos ajoissa liikkeelle

Veljekset Tero ja Samu Valkonen ovat suurten pohdintojen äärellä. Ottaisivatko he vastuulleen nämä suvun metsät, joita on kasvatettu kolmen sukupolven ajan?

Sukupolvenvaihdos kannattaa toteuttaa silloin, kun ikääntynyt metsänomistaja alkaa kokea metsätilan taakaksi. Perintönä saatu metsä ei ole useinkaan paras ratkaisu.

Tero, 46, ja Samu, 35, Valkonen mittailevat katseillaan tutun metsätien laidalla kasvavia jyhkeitä kuusia. Poikien varttuessa taaperoista aikamiehiksi hontelot puut ovat järeytyneet tukeiksi ja kurottaneet latvuksiaan kohti aurinkoa. Veljekset tarkastelevat eteensä avautuvaa maisemaa nyt uusin silmin. Metsän hyvinvointiin ja kasvuun liittyvät kysymykset, metsänhoidon kulut ja metsän taloudellinen tuottavuus mietityttävät aiempaa enemmän. Veljekset nimittäin harkitsevat hyppäämistä metsänomistajaisänsä Jukka Valkosen saappaisiin.

”Sukumme on omistanut nämä metsät kolmen sukupolven ajan. Tällä hetkellä hoitovastuu on sedällämme ja isällämme. Isä harkitsee metsästä luopumista”, Tero taustoittaa. Edellisen sukupolven veljekset ovat siis parhaillaan purkamassa omistamaansa metsäyhtymää ja jakamassa metsäomaisuutta puoliksi. Jos sukupolvenvaihdos toteutuu, isän osuus metsistä siirtyy Teron ja Samun omistukseen.

Ajoissa liikkeelle

Metsänomistajiksi aikovilla on ratkaistavanaan monia isoja asioita ja paljon kysymyksiä. Samu ja Tero ovat pyytäneet avukseen Stora Enson neuvonta-asiantuntija Tuomas Lahden, joka järjestelee parhaillaan isän ja sedän metsäyhtymän purkua. Tapaaminen on sovittu Tero Valkosen Pieksämäellä sijaitsevalle mökille. Tarkoituksena on käydä läpi veljesten sukupolvenvaihdokseen liittyviä kysymyksiä. Ja niitähän riittää.

Alkuun voi tuntua, että vastassa on vain joukko vaikeita verotermejä ja lakipykäliä. Tero Valkonen on tyytyväinen, ettei kaikkea tarvitse tulkita itse.

”Käymme sukupolvenvaihdokseen liittyviä asioita yleisesti läpi. Jos asia nytkähtää eteenpäin, tehdään seuraavaksi metsäomaisuuden arvonmääritys. Kun arvo on tiedossa, voidaan tehdä laskelmia sukupolvenvaihdoksen kustannuksista ja verovaikutuksista”, Lahti aloittaa. Lahden mielestä on hienoa, että Valkosilla sukupolvenvaihdosta edistetään hyvissä ajoin. Sukupolvenvaihdos olisi ajankohtainen monilla muillakin metsätiloille, sillä suomalaisten metsänomistajien keski-ikä on 62 vuotta.

”Noin puolet metsistä siirtyy uusille omistajille perintönä. Tämä ei ole paras vaihtoehto. Metsänomistajuus voi tulla perillisille yllätyksenä, eikä kiinnostusta metsänhoitoon välttämättä ole. Metsätilalla saattaa olla myös hoitorästejä, sillä viimeisinä elinvuosina metsänhoito jää usein vähiin. Sukupolvenvaihdos kannattaisi toteuttaa silloin, kun ikääntynyt metsänomistaja alkaa kokea metsätilan taakaksi”, Lahti sanoo. Avoin keskustelu tärkeää Samu ja Tero Valkosen lähtökohdat metsätilan omistamiseen ovat hyvät. Istutusputken ja raivaussahan käytön he ovat oppineet jo varhain. Samu sai lapsena metsäkoneita seuratessaan kipinän työuralleen. Metsäkoulun jälkeen hän on työskennellyt monissa metsäalan tehtävissä, muun muassa metsäkoneenkuljettajana ja sahalla. Nyt Samu ajaa tukkirekkaa Pieksämäen seudulla. Tero toimii asiantuntijatehtävissä helsinkiläisessä media- ja markkinointialan yrityksessä. Vapaa-ajallaan hän viettää perheensä kanssa aikaa näissä mökkimaisemissa.

Asiantuntija neuvoo ja tekee laskelmia eri vaihtoehdoille, mutta päätökset syntyvät perheen sisällä.

Samu ja Tero Valkonen haluavat olla suvun metsien arvoisia metsänomistajia.

Avoin keskustelu tärkeää

Samu ja Tero Valkosen lähtökohdat metsätilan omistamiseen ovat hyvät. Istutusputken ja raivaussahan käytön he ovat oppineet jo varhain. Samu sai lapsena metsäkoneita seuratessaan kipinän työuralleen. Metsäkoulun jälkeen hän on työskennellyt monissa metsäalan tehtävissä, muun muassa metsäkoneenkuljettajana ja sahalla. Nyt Samu ajaa tukkirekkaa Pieksämäen seudulla. Tero toimii asiantuntijatehtävissä helsinkiläisessä media- ja markkinointialan yrityksessä. Vapaa-ajallaan hän viettää perheensä kanssa aikaa näissä mökkimaisemissa.

Metsänhoitohommia hän pystyy tekemään etenkin lomilla. Teron työkokemus ja meneillään olevat tuotantotalouden insinööriopinnot antavat hyvän pohjan metsäyhtymän hallinnointiin. ”Tuleva metsänomistajuus ei ajatuksena hirvitä tai huolestuta, mutta kyllä siihen vielä paljon avoimia kysymyksiä liittyy”, Tero tiivistää veljesten yhteiset ajatukset.

Tero ja Samu ovat keskustelleet sukupolvenvaihdoksen mahdollisuudesta isänsä kanssa avoimesti, joten kolmikko tietää toistensa toiveet ja näkemykset metsänomistajuuteen liittyen. Lahden mielestä tämä on ideaalitilanne sukupolvenvaihdokselle. ”Tärkeintä on, että jatkajat ovat kiinnostuneita metsän omistamisesta. Jos sopivaa jatkajaa ei perhepiiristä löydy, tila on järkevä myydä ulkopuoliselle. Omaisuus on paljon helpompi jakaa rahana. Ratkaisuja kannattaa miettiä mahdollisuuksien mukaan yhtä sukupolvea pidemmälle. Joskus metsätilaa ovatkin jatkaneet lasten sijaan lastenlapset”, Lahti kertoo.

Samun ja Teron lapset ovat vielä alaikäisiä, joten heidän halunsa ryhtyä metsänomistajiksi on vielä pitkään arvoitus. Valkoset haluavat Mikäli omaisuuden arvostuksessa on tulkinnanvaraa, kannattaa verohallinnolta hakea ennakkoratkaisu omaisuuden arvosta ja veron määrästä. Alkuun voi tuntua, että vastassa on vain joukko vaikeita verotermejä ja laki[pykäliä. Tero Valkonen on tyytyväinen, ettei kaikkea tarvitse tulkita itse. kuitenkin huolehtia metsästä niin hyvin, että se kasvaa arvoa myös tuleville sukupolville. ”Fiksu metsän käyttö on meille keskeisen tärkeää. Hakkuut ja uudistukset tehdään järkevällä aikataululla, jotta puut eivät mätäne metsään”, Samu sanoo.

Kannattaako hallintaoikeus säilyttää

Alustavasti Jukka, Samu ja Tero ovat pohtineet sukupolvenvaihdoksen toteuttamista niin, että isä lahjoittaa metsän pojilleen eikä pidätä metsään hallintaoikeutta. ”Tämä kuulostaa hyvältä järjestelyltä. Hallintaoikeuden pidättämällä tilasta luopuja voisi alentaa uusien omistajien maksettavaksi tulevaa lahjaveroa. Se kuitenkin rajoittaisi uuden metsänomistajan aktiivista metsänhoitoa ja estää metsätulojen saamisen”, Lahti muistuttaa.

Samun ja Teron tarkoituksena on perustaa yhteinen metsäyhtymä, josta molemmat omistaisivat puolet. Metsäyhtymässä tehdään vain yksi metsäveroilmoitus, mutta osakkaat voivat vähentää metsätilan kulut henkilökohtaisessa verotuksessaan. ”Mitä meidän tulisi tehdä toiminnan käynnistysvaiheessa? Entä milloin lahjavero tulee maksettavaksi?” veljekset kysyvät. ”Ensin asiantuntija tekee tila-arvion. Lahjan käypä arvo on ilmoitettava verottajalle viimeistään kolmen kuukauden kuluttua siitä päivästä, kun lahja annetaan. Lahjaveropäätös tulee verottajalta yleensä 2–8 kuukauden kuluessa ja vero maksetaan kahdessa erässä. Kun metsätilan lainhuuto on tehty nimiinne, syntyy metsäyhtymä. Tämän jälkeen hankitte yhtymälle y-tunnuksen ja ilmoitatte sen arvonlisäverovelvolliseksi. On myös suositeltavaa, että teette metsäsuunnitelman pohjalta yhteishallintasopimuksen, jossa sovitaan muun muassa metsänhoitoon ja hallinnointiin liittyvistä periaatteista sekä toimintatavoista”, Lahti kertoo.

Parin tunnin intensiivinen keskustelu monine kysymyksineen on takana. Tero ja Samu pääsevät saamillaan tiedoilla sukupolvenvaihdoksen pohdinnassa eteenpäin. Lahti muistuttaa, että Stora Enson asiantuntijoilta voi aina kysyä neuvoja, jos jokin mietityttää. “Kerromme kaikki tarvittavat faktat ja annamme taustatukea. Varsinaisten päätösten tekeminen jää kuitenkin aina metsänomistajille.”

Artikkeli on julkaistu Terve Metsä -lehdessä 2/2025

Teksti: Tuomas Lehtonen
Kuvitus: Pihla Liukkonen