fbpx
eMetsä eMetsä keyboard_arrow_right
Kirjaudu eMetsään 31.8. mennessä ja olet mukana Nokia XR21 -puhelimen arvonnassa! Klikkaa heti eMetsään keyboard_arrow_right

Stora Enson uuden toimitusjohtaja Hans Sohlströmin kädenpuristus on luja ja katse terävä. On helppo uskoa, että hänen luotsaamanaan isokin laiva kääntyy. Kokemusta metsäteollisuudesta löytyy 30 vuoden ajalta.

Hans Sohlström: ”Metsänomistajien tulevaisuus näyttää valoisalta” 

”Käytännössä koko urani on edennyt metsän parissa. Ala on tuttu ja sydäntäni lähellä, ja tänä päivänä myös monella tavalla edelläkävijäala. Biopohjainen kiertotalous, jota suomalainen metsäteollisuus edustaa, on osa ilmastonmuutosratkaisua”, uusi toimitusjohtaja Hans Sohlström sanoo.  

Sohlström ryhtyi luotsaamaan Stora Ensoa syyskuussa 2023, historiallisen syvän tulosromahduksen jälkeen. Ajankohta vaati varmasti uskallusta, sillä yhtiötä kuritti Ukrainan sota ja siihen liittyvä puun tuontikielto Venäjältä sekä hintojen nousun nopeasti heikentämä taloustilanne. Rakentaminen, puurakentaminen siinä samalla, oli pysähtynyt kuin seinään, eikä hiljentyneeseen verkkokauppaankaan tarvittu niin paljoa kartonkipakkauksia kuin aiemmin.  

Uusi toimitusjohtaja löytyi läheltä, yhtiön hallituksesta

”Tartuin tehtävään innolla, koska seurattuani yhtiötä hallituksesta käsin pari vuotta tiesin sen perustan olevan kunnossa. Meillä on erittäin osaava ja sitoutunut henkilöstö, pitkät, hyvät asiakassuhteet ja korkea asiakastyytyväisyys. Tällä porukalla tuloskäänne olisi mahdollista saada aikaan. Stora Enso on metsäteollisuuden lippulaivayhtiö, joka tunnetaan korkeasta tuotteiden ja palvelun laadusta. Yhtiön luotsaaminen on minulle suorastaan kunniatehtävä.”

Vahva luottamus ja sitoutuminen ilmeni myös siinä, että Sohlström hankki miljoonalla eurolla yhtiön osakkeita.

”Minusta toimitusjohtajan pitää laittaa itsensä likoon ja osoittaa sitoutumistaan yhtiöön. En olisi pistänyt säästöjäni tähän, jos katsoisin, ettei tästä mitään tule.”

Suunta on saatu käännettyä 

Tuoreimmat tulokset ensimmäiseltä vuosineljännekseltä ovat rohkaisevia, suunnaltaan oikeita, vaikkakin vielä vaatimattomia.  

”Alkuvuosi osoitti, että kurssi on oikea. Mittava ja järjestelmällinen kannattavuuden parannusohjelma käynnistettiin heti nimitykseni yhteydessä. Tehokkuutta haetaan kaikista toiminnoista, kuten ostoista, tuotannosta ja hinnoittelusta. Pyrimme aktiivisesti avaamaan uusia markkinoita ja asiakassuhteita. Keskitymme myös kiinteisiin kustannuksiin, mikä on johtanut tehtaiden sulkemiseen ja henkilöstövähennyksiin. Muut toimenpiteet ovat kuitenkin tehtaiden sulkemisia merkittävämpiä.” 

Samaan aikaan Stora Ensolla käynnissä olevat isot investoinnit syövät pääomia. Tätä varten aloitettiin ohjelma, jolla saadaan käyttöpääomasta irrotettua pääomaa esimerkiksi Oulun uuden kuluttajapakkauskartonkeja valmistavan tehtaan tarpeisiin. Oulun 1,1 miljardin euron investointi on yhtiön historian suurin sen yksin tekemä investointi.  

”Ohjelma etenee suunnitellusti. Keväällä olimme saaneet käyttöpääomaa kutistettua 551 miljoonalla eurolla verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen. Näitä rahoja tarvitaan ennen kaikkea Oulussa, ja kun rahat saadaan omasta pussista, ei tarvitse ottaa markkinakorkoista lainaa eikä yhtiön velkaantuneisuusaste heikkene.”  

Merkittävät säästö- ja tehostamistoimenpiteet on perusteltu henkilöstölle huolellisesti. Ensitöikseen Sohlström kiersi kaikki yhtiön suurimmat tehtaat, ja keskusteli niistä avoimesti henkilöstön kanssa. 

”Kaikki meillä ymmärtävät, että ennätyksellisen syvä tulospudotus vaatii toimenpiteitä. Työntekijämme haluavat yhtiön parasta, koska siitähän heidänkin työtulevaisuutensa riippuu. Nyt keskitymme täysillä perustekemiseen, eli asiakkaiden palvelemiseen ja tuotannon pyörittämiseen mahdollisimman tehokkaasti ja kannattavasti.” 

Monimuotoisuus ja kannattava metsätalous mahtuvat samaan metsään 

Stora Enson tarkoitus on korvata fossiilisista raaka-aineista tuotettuja tuotteita uusiutuvista raaka-aineista tuotetuilla tuotteilla. Tämä tarkoittaa esimerkiksi betonirakentamisen korvaamista puurakentamisella.

”Puusta on moneksi, ja siksi metsäteollisuus on osa ilmastonmuutoksen ratkaisua. Kestävä ja kannattava metsätalous voidaan yhdistää monimuotoisuustavoitteisiin ja ilmastonmuutoksen torjuntaan, ja tämä aletaan nyt nähdä esimerkiksi EU:ssa, jossa Suomen lait suurelta osin säädetään. Haluamme, että Stora Ensolla on kokonaisuudessaan positiivinen ilmastovaikutus, että tuotteemme eivät ole vain kierrätettäviä vaan myös kiertävät, ja että annamme positiivisen panoksen metsien monimuotoisuuteen.”

Tehtävä ei ole helppo, mutta Sohlström on vienyt yhtiötä määrätietoisesti eteenpäin tällä tiellä. Helmikuussa julkistettiin yhteistyö luonnonsuojelun kansainvälisen kattojärjestön IUCN:n kanssa.  

”Tavoitteena on muun muassa määritellä yhteiset, ymmärrettävät mittarit. Usein haasteet liittyvät siihen, että metsäyhtiöt ja luonnonsuojelijat puhuvat eri kieltä. Määritelmät, mittarit ja tausta-aineistot ovat erilaisia, kun näkemyksiä esitetään.”  

Vajaan vuoden aikana Sohlström on ehtinyt tavata lukuisia metsäalan päättäjiä, asiantuntijoita ja lainsäätäjiä.  

”Vastikään eräs asiantuntija arvioi, että EU:n alueella on 180 miljoonan hehtaarin metsityspotentiaali. Metsää lisäämällä voidaan vahvistaa hiilinieluja ja samalla tuottaa tuotteita, jotka sitovat hiiltä ja kiertävät useamman kerran. Potentiaalia on esimerkiksi puurakentamisessa. Tällä hetkellä EU:ssa vasta alle 3 % rakennusmateriaaleista on uusiutuvia, puupohjaisia materiaaleja. Puurakentamisen myönteinen ilmastovaikutus on kaksinkertainen: puu sekä sitoo hiiltä koko elinkaarensa ajan että korvaa fossiilisia rakennusmateriaaleja. Ratkaisut löytyvät metsästä.”  

Metsänomistajat avainroolissa 

Suomessa metsänomistus on pirstaleista. Metsätilat ovat pieniä, ja niiden pinta-alasta liki puolet on yksityishenkilöiden omistamaa. Metsä on usein saatu perintönä, ja sitä vaalitaan sukupolvelta toiselle. Metsänomistajia on yli puoli miljoonaa. 

Sohlströmin terveiset heille ovat positiiviset.  

”Metsänomistajien tulevaisuus näyttää valoisalta, ja heidän omaisuutensa arvo kasvaa. Me olemme riippuvaisia metsänomistajista, ja tehtävämme on huolehtia siitä, että puuraaka-aineelle saadaan mahdollisimman korkea jalostusarvo, ja sitä kautta ostettavalle puulle mahdollisimman korkea hinta. Olemme samassa veneessä.” 

”Tehtävämme on huolehtia siitä, että puuraaka-aineelle saadaan mahdollisimman korkea jalostusarvo, ja sitä kautta ostettavalle puulle mahdollisimman korkea hinta.” 

 Koska metsänomistajia on paljon, metsän hoitamisen ja puukaupan järjestelmien pitää toimia jouhevasti.  

”Näiden pitää olla mahdollisimman helppoja metsänomistajille. Panostamme digitaalisiin palveluihin ja henkilökohtaista asiantuntijan apua saa aina. Korostaisin myös sitä, että meillä puuraaka-aine käytetään viimeiseen puruun saakka. Puusta voidaan tänä päivänä erotella useita orgaanisia yhdisteitä, ja tässä kehittelyssä olemme edelläkävijöitä. Stora Enso oli esimerkiksi yksi maailman ensimmäisistä yrityksistä, joka alkoi erottaa puusta ligniiniä.”  

Ligniinistä voidaan tehdä monia metsäteollisuuden uusia tuotteita. Ne ovat lupaavia, mutta niiden kehittämiseen ja kaupallistamiseen menee aikaa. 

”Pääomavaltaisella alalla pilottivaiheen investoinnit ovat isoja, ja kaupallisen vaiheen vielä isompia. Työskentelemme näiden parissa pitkäjänteisesti, ja esimerkiksi Sunilassa akkumateriaalien pilottilaitos jatkaa toimintaansa, vaikka sellutehdas suljettiin. Kaupallisen mittakaavan tuotantoon päästäneen kuitenkin vasta 2030-luvulla.”  

Sohlström on itsekin metsänomistaja, sillä joitakin vuosia sitten suvun metsäpalstaa siirrettiin hänen ja veljensä nimiin. Talousmetsä sijaitsee perheen kesämökkiseudulla Uudessakaarlepyyssä. Toimitusjohtaja on kasvanut Pohjanmaalla kaksikielisessä perheessä, jossa jälkikasvu vietiin jo varhain sieni- ja marjametsään.  

”Metsässä ja luonnossa liikkuminen on minulle paras rentoutumiskeino työviikon jälkeen. Vuosittaiset pyöräilykilometrit mitataan tuhansissa, ja hiihtämään menen aina, kun Etelä-Suomen talvi sen suo. On minulla metsästyslupakin ja metsästyskurssit käytynä, mutta en ole aktiivinen metsästäjä”, Sohlström kertoo. 

Artikkeli on julkaistu Terve Metsä -lehdessä 2/2024 »

Teksti: Minna Kalajoki    
Kuvat: Henni Hyvärinen 

eMetsä Mobiili uudistui
Lue kirjoitus
Stora Enso vahvistaa puunhankintaansa Länsi-Suomessa
Lue kirjoitus
Stora Enso analysoi Metsäkeskuksen ensiharvennustulokset
Lue kirjoitus