Heikki Virtasen ehtymätön metsäuteliaisuus synnytti uuden vapaaehtoisen metsänhoito-konseptin. Tärkeintä on tietää, mitä metsälle kuuluu, jotta voi päätellä, mitä sille kannattaisi tehdä.
Hiekkatie pöllyää, kun Heikki Virtanen, 58, kaartaa paikalle.
”Menin taas liian syvälle metsään”, hän pahoittelee muutaman minuutin myöhästymistään.
Kommentti paljastaa paljon Virtasen luontosuhteesta. Metsät ovat miehelle sekä työ että rakas harrastus. Jo äidinmaidosta imetty loputon mielenkiinnon kohde.
Ennen sovittua tapaamista Lohjalla, Conifer Consulting Oy:n metsäjohtaja Virtanen on kipaissut tarkistamassa erään asiakkaan leimikon ja unohtanut siellä kävellessään hetkeksi ajankulun. Niin käy herkästi, sillä Virtasen uteliaisuus metsiä ja niiden historiaa kohtaan on ehtymätön. Hän miettii, mitä metsässä on tehty ja millaisilla toimenpiteillä tai hoitamattomuudella nykytilanteeseen on päädytty.
Metsänhoito ohjaa metsän kehitystä aina johonkin suuntaan. Virtasen mielestä tärkeintä on tietää, mitä metsälle kuuluu ja mitä sille kannattaisi tehdä.
”Hoidettu metsä on arvokkain metsä. Vastuullisessa metsätaloudessa yhdistyy metsän terveys, luonnonhoito ja hyvä tuotto.”
”Hoidettu metsä on arvokkain metsä. Vastuullisessa metsätaloudessa yhdistyy metsän terveys, luonnonhoito ja hyvä tuotto.”
Tuoton ja vastuullisuuden tasapaino
Heikki Virtanen on työskennellyt nykyisissä tehtävissään vuodesta 2018 lähtien. Metsäjohtajana hän vastaa kaikkien asiakkaiden metsätilojen operatiivisesta hallinnoinnista.
”Hoidamme asiakkaidemme metsiä kokonaisvaltaisesti avaimet käteen -ajatuksella saaden pääoman tuottamaan.”
Virtasen asiakkaat ovat yksittäisten metsänomistajien sijaan instituutioita, kuten eläkesijoittajia, vakuutusyhtiöitä tai yhteismetsiä. Virtanen vastaa miljoonaluokan asiakkuuksista ja puukaupoista.
”Metsänhoidon lainalaisuudet ovat näillä tahoilla ihan samat kuin yksittäisillä metsänomistajilla.”
Virtanen kertoo, että metsien taloudellinen tuotto on suurasiakkaille tärkeää, muttei hinnalla millä hyvänsä. Kestävän kehityksen periaatteisiin kuuluu huomioida ympäristö, ihminen ja talous.
”Vastuullisuus ja luontoarvot ovat isoille asiakkaille usein ihan ykkösjuttuja.”
Virtanen painottaa, että nykypäivän metsänhoitomallissa pyritään yhdistämään tasapaino taloudellisen tuoton ja virkistysarvojen välillä. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi metsien kasvattamista mahdollisuuksien mukaan peitteellisinä. Näin edistetään luonnon monimuotoisuutta ja hiilensidontaa.
Monipuolisesti kasvatetussa metsässä on myös luonnonmukaista taimiainesta ja puulajivaihtelua. Sellainen metsä on kestävää metsätuhoja vastaan.
Jatkuvaa kasvatusta soveltuville alueille
Jaksollisessa kasvatuksessa metsälle tehdään päätehakkuu. Sen jälkeen sitä uudistetaan istuttamalla kaadetun puuston tilalle uutta taimikkoa.
Jatkuvassa kasvatuksessa metsää ei uudisteta ja kasvateta yhtenä tasaikäisenä puusukupolvena, vaan metsiköissä on monen kokoisia ja eri-ikäisiä puita. Jatkuvan kasvatuksen edellytys on, että uusia taimia syntyy luontaisesti ja puusto on tervettä.
Heikki Virtanen viittoilee ympäriinsä noin 40 hehtaarin metsätila Sulattajalla, joka on hänen mielestään kiinnostava kokeilu. Tämä on ensimmäisiä Conifer Consultingin hallinnoimia kohteita, jolla oli lupaavia edellytyksiä jatkuvalle kasvatukselle koko tilan alueella.
Maaperä jalkojemme alla on rehevää ja suotuisaa luontaiselle taimettumiselle.
Pisimmät tukkipuut on korjattu täältä poiminta- ja pienaukkohakkuilla. Hakkuuvoimakkuus on vaihdellut alueittain: joillain kuvioilla se oli kolmasosa puista, joillain puolet, jopa ylikin.
”Keskimäärin puuta kertyi sata kuutiota per hehtaari”, Virtanen muistelee.
Keväällä 2023 puunkorjuun aikaan tehdyt metsänkäsittelyt muokkasivat sopivasti maapohjaa, mikä luo edellytyksiä uuden taimikon syntymiselle. Nyt metsän isot valtapuut ja alempi puujakso saavat rauhassa kasvaa noin viidentoista vuoden ajan. Alueen väljennyksen myötä taimettuminen paranee. Kuusen taimia puskeekin jo mukavasti sieltä sun täältä.
”Luonnolla on aina näppinsä pelissä, mutta jo nyt voidaan sanoa, että Sulattajalla tavoitteissa onnistuttiin lähes sataprosenttisesti”, Virtanen iloitsee.
Lukuisat noin metrin korkuiset tietä reunustavat kuusentaimet ovat siitä vakuuttava todiste. Virtanen katsoo niitä tyytyväisenä.
Arvokkain “monimuotoisuusaari” säästetään
Paljaalla silmällä ei voi vielä erottaa aareja, jotka on säästetty AARI+ filosofian mukaisesti, mutta Heikki Virtanen kertoo niistä innoissaan. Onhan AARI+ hänen kynästään asiakkaille syntynyt vapaaehtoinen metsänhoidon konsepti.
Kyseessä on ohjeistus siitä, että jokaista käsiteltävää hehtaaria kohden suojellaan luonnon monimuotoisuuden kannalta kyseisen metsän arvokkain aari. Suojeltava aari on nimenomaisesti laki- ja sertifikaattivaatimusten lisäksi tuleva luontokohdeaari (10 x 10 metriä), joka säästetään kaikissa tulevissa hakkuissa ja metsänhoitotoimenpiteissä.
”Oli tarve tehdä vielä pikkuisen enemmän, kuin mitä nykyiset sertifikaatit ohjeistavat”, Virtanen perustelee.
Säästettävä aari on harvoin taloudellisesti arvokkain. Luonnon monimuotoisuuden kannalta se voi olla juuri sitä. Säästettävä aari saattaa soveltua esimerkiksi riistatiheiköksi tai säästöpuuryhmäksi.
Suojeltava aari saa koko metsän kiertoajan kehittyä luonnonmukaisesti. ”Vaikka plussa-aari ei ehkä vielä jättöhetkellä ole erikoinen, siitä voi koskemattomuudessaan kehittyä erityislaatuinen.”
Koneenkuljettaja tai metsuri päättää metsää hoitaessaan säästettävät aarit, koska juuri hän kohtaa luonnon monimuotoisuuden ruohonjuuritasolla. Kuskien lisääntyneestä työtyytyväisyydestä AARI+ -hankkeen myötä on tekeillä pro gradu -tutkimus Helsingin yliopiston Maa- ja metsätaloustieteellisessä tiedekunnassa.
”Kuskit tuntuvat todella löytäneen uutta innostusta ja merkitystä työhönsä tällä mahdollisuudella”, Virtanen tietää.
Esimerkiksi Stora Enson koneenkuljettajilta on sadellut myönteistä palautetta uudenlaisesta vastuullisuudesta.
Metsätaloudessa sykli yli 60 vuotta
Jos metsänomistajan tuottovaade on korkea, metsää pitää hakata nuorempana. Mitä alhaisempi tuottovaade on, sitä vähemmän rahaa tarvitsee ulosmitata metsän kasvusta.
Heikki Virtanen kertoo, että käytetyn metsänhoitostrategian tavoitteena on aina maksimoida metsän arvokasvu pitkällä aikavälillä. Mahdollisuuksien mukaan suositaan metsän kiertoaikaa pidentäviä toimintamalleja, kuten yläharvennusta.
”Tavoitteenamme on kasvattaa monipuolista metsää. Näin maksimoidaan myös kokonaistuotto vuosikymmenten omistusaikana.”
Virtasella on aiheesta omakohtaista kokemusta äidin puolen suvun mailta Savon Rautalammelta. Siellä suku on harjoittanut aktiivista metsätaloutta jo yli 200 vuotta. Metrin mittainen Virtanen aikoinaan muiden mukana.
Nyt jo pitkäksi venähtänyt mies muistelee lämmöllä lomia, kun hän istutti kuusentaimia vanhempiensa apuna vanhoille laitumille. 14-vuotiaana Virtanen pääsi jo harventamaan niitä ensimmäisellä raivaussahallaan.
”Huqsvarna on tallessa ja toimii edelleen”, Virtanen naurahtaa.
Hyvin hoidetut, yli 50-vuotiaat Rautalammen kuusikot alkavat hiljalleen olla päätehakkuiässä. Pala alueesta kuuluu nykyään Virtaselle. ”Maanviljelyssä elonkorjuu on joka vuosi. Metsätaloudessa hoppu ei ole hyvä ajuri vaan sykli voi hyvällä hoidolla olla yli 60 vuotta.”
Yhteismetsä vaivaton omistajalle
Vaikka Heikki Virtanen on saanut innostuksensa metsätalouteen verenperintönä, tie nykyasemaan on ollut polveileva. Hän opiskeli Teknillisessä korkeakoulussa sähkötekniikkaa, mutta ala ei tuntunut täysin omalta. Teekkari loikkasi valtiotieteilijäksi.
Myöhemmin Virtanen oli kirjoittamassa Helsingin yliopistolla pro gradua, mutta 1990-luvun lama hukutti valuuttakurssimekaniikkaan perustuvan aiheen. Nuori mies jatkoi suorittamaan metsäekonomian tutkintoa. Substanssiosaamista kertyi myös metsätalousinsinöörin koulutuksesta.
”Metsäosaamisen rinnalla kaikki talous- ja yhteiskuntatieteiden tietämys on valttia vastuullisen metsänhoidon suunnittelussa ja toteutuksessa”, Virtanen toteaa.
Hän nostaa esimerkiksi yhteismetsät. Ne ovat asiakkaille helppo, tuottoisa ja turvallinen tapa omistaa metsää ilman huolehtimisen taakkaa.
Conifer Consulting hallinnoi yhdessä sisaryhtiönsä Aari Metsä Oy:n kanssa yli 120 000 hehtaarin metsäomaisuutta. AARI Yhteismetsä on ammattimaisesti hoidettu ja valtakunnallinen yhteismetsä. Mukaan voi liittyä yksityishenkilönä tai instituutioasiakkaana.
Virtanen toimii AARI Yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtajana.
”Yhteismetsää kasvatetaan ja hoidetaan suurena kokonaisuutena, jolloin toiminta on metsätalouden kannalta edullisempaa verrattuna pienempiin metsäalueisiin.”
Lisäksi yhteismetsän verotus on kevyempää kuin yksityismetsänomistajien.
Luonto elää hyvän metsänhoidon rinnalla
Heikki Virtanen ottaa lisääntyneen automaation ja uudet apuvälineet erityisesti metsänhoidon suunnitteluvaiheeseen ilolla vastaan. ”Nyt ollaan kuitenkin siinä rajoilla, että paljoa ei voi enää ihmisen läsnäoloa varsinaisissa metsänhoitotoimenpiteissä vähentää.”
Virtanen on nöyrä kaikille, erityisesti luonnon monimuotoisuutta tukeville piloteille. ”Luonto elää, joten meidän pitää elää sen rinnalla.”
Virtanen kertoo Kärkölään suunnitteilla olevasta pölyttäjäleimikosta. Leimikko sijoittuu vanhan maatilan viereen mansikkapeltojen ja muiden peltojen väliin. Ideana on parantaa pölyttäjien elinoloja lahopuita säästämällä ja tekopökkelöitä tekemällä.
”Pölyttäjäleimikkokokeilun myötä saamme arvokasta tietoa siitä, miten jatkossa turvataan luonnon elämää kaikilla tasoilla vielä paremmin.”
Kärkölässä huomioidaan myös esimerkiksi muurahaispesät tekemällä tekopökkelöt niiden viereen.
Vastuullinen metsänhoidon kaari
Termarikahvit jäävät juomatta, sillä aika on huomaamatta hurahtanut metsän monimuotoisuuteen tutustuessa. Heikki Virtasella on jo kiire – syvälle seuraavaan metsään, kuinkas muuten.
Jotta metsät kestävät ja tuottavat, Conifer Consulting kilpailuttaa säännöllisesti metsänhoidossa käyttämänsä yhteistyötahot. Virtanen kertoo Stora Enson pärjänneen kilpailutuksissa hyvin.
”Kestävä kehitys sitoo Stora Enson tarjoamia palveluita yhteen. Vastuullinen kaari näkyy puukaupasta metsänhoitoon ja metsän jälkihoitoon.”
Virtasen mielestä metsien kestävyys on jokaisen pienen ja isomman metsänomistajan vastuulla. ”Kun pidämme yhdessä metsistämme huolta, seuraavatkin sukupolvet voivat nauttia niistä.”
Artikkeli on julkaistu Terve Metsä -lehdessä 1/2025 >>
Teksti: Noora Valkila
Kuvat: Johanna Erjonsalo
Puukauppaa luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi
Monimuotoisuuskauppa tarjoaa mahdollisuuden säilyttää ja lisätä metsän luonnon monimuotoisuutta sekä vaalia maisemallisia arvoja.
keyboard_arrow_right Lue lisää
