eMetsä eMetsä keyboard_arrow_right

PEFC-metsäsertifiointi uudistuu, ja muutoksia tulee muun muassa vesistöjen, pienvesien ja avosoiden ympärille jätettävien suojakaistojen määrittelyyn. Kestävän metsätalouden sertifiointi on hyvä asia sekä metsälle että metsänomistajalle.

Stora Enso ottaa PEFC-metsä­sertifioinnin uudistuneet kriteerit käyttöön 1. joulukuuta 2022 alkaen myös tätä ennen sovituissa metsänhoitohankkeissa. Kestävän metsätalouden harjoittamisessa otetaan tasapainoisesti huomioon metsäluonnon monimuotoisuus sekä metsien moninaiset kulttuuri- ja virkistysarvot.

Miksi metsäsertifiointi on tärkeää?

Yritysvastuupäällikkö Janne Yrjönen Stora Ensosta sanoo, että sertifiointi on sekä metsänomistajan että puun­ostajan kannalta hyvä asia.

– Sen kautta viedään monia hyviä asioita käytäntöön, se on oikeastaan hyvän puunhankinnan toimintaohje. Yrityksemme tuotteiden loppukäyttäjät haluavat, että niistä löytyy sertifiointimerkintä. PEFC-sertifioinnin kautta metsänomistaja varmistaa, että suomalaiselle puulle on maailmalla kysyntää ja voi olla varma siitä, että metsiä hoidetaan vastuullisesti ja niissä tehdään oikeita toimenpiteitä.

PEFC-sertifiointi asettaa metsien hoidolle ja käytölle lukuisia vaatimuksia. Ne kohdistuvat muun muassa metsien monimuotoisuuden huomioimiseen, metsien terveyden ja kasvun ylläpitoon sekä niiden virkistyskäyttömahdollisuuksien turvaamiseen. Maailma muuttuu ympärillämme, ja koko ajan tulee uutta tietoa. Siksi myös metsäsertifioinnin kriteereitä tulee aika ajoin uudistaa.

Eri eliölajit tarvitsevat suojavyöhykkeitä

Tällä kertaa muutoksia tulee muun muassa vesistöjen, pienvesien ja avosoiden ympärille jätettävien suojakaistojen määrittelyyn. Yrjönen pitää muutoksia merkittävinä luontoarvojen ja metsien käytön kannalta.

– Suojavyöhykkeet ovat metsien eliölajien kannalta keskeisiä paikkoja. Jatkossa suojakaistojen leveyden pitää olla keskimäärin vähintään kymmenen metriä, mutta kaikkialla vähintään viisi metriä. Niille tulee jättää erikokoista puustoa, joten niitä ei enää hoideta jaksollisen metsänkasvatuksen menetelmin, vaan niissä tullaan siirtymään jatkuvaan kasvatukseen. Suojakaistoilla on myös huomattava vaikutus ravinne- ja kiintoainekuormituksen sitomisessa.

Metsänhoito- ja hakkuukohteilla kiinnitetään entistä enemmän huomiota jätettävän puuston laatuun ja määrään. Hakkuualalle jätetään pysyvästi keskimäärin kymmenen elävää säästöpuuta ja kymmenen kuollutta puuta hehtaarille. Ellei tämä ole mahdollista, kompensoidaan puuttuvia lahopuita tekopökkelöillä.

Enemmän tiheikköjä ja sekapuustoa

– Eri-ikäisen lahopuun määrä on kriittinen tekijä monille uhanalaisille metsälajeille, Yrjönen kertoo. – Elävien säästöpuiden tulee olla rinnankorkeusläpimitaltaan vähintään 15-senttisiä ja sellaisia, että niillä on hyvät mahdollisuudet kehittyä vanhoiksi puiksi.

Kaikissa metsänkäsittelyn vaiheissa pyritään säilyttämään metsissä luontaisesti esiintyviä tiheikköjä ja sekapuustoisuutta monipuolisen eliölajiston ja riistan elinolojen turvaamiseksi. Siihen on syynsä: Suomen metsät ovat hyvin havupuuvaltaisia eikä lehtipuita ole joukossa paljon. Eri puulajeista koostuvat metsät ovat lajistoltaan rikkaampia, ja vähemmän alttiita metsätuhoille ja ilmastonmuutoksen vaikutuksille.

– Kaikkia näitä tekijöitä huomioimalla voimme luoda talousmetsiin sellaisia elinympäristöjä, jotka ovat niistä vähentyneet. Eri eliölajit ovat sopeutuneet erilaisiin olosuhteisiin. Jotkut vaativat vanhoja puita, toiset eri-ikäistä lahonnutta puuta ja jotkut elinkiertonsa eri vaiheissa molempia, Janne Yrjönen sanoo.

Artikkeli on julkaistu Terve Metsä -lehdessä 4/2022

Teksti: Martti Linna 

Kuva: Teuvo Salmenjoki / Vastavalo.net

Miksi metsä kannattaa sertifioida?

Sertifiointi on takuu vastuullisesta metsänhoidostavastuullisuudesta – parantaa puun kysyntää ja hintaa.

Tutustu palveluumme
keyboard_arrow_right
TV-kameroiden loisteesta harvesterin ohjaimiin – Aki Reittu
Lue kirjoitus
Metsäkone vuonna 2040
Lue kirjoitus
Kaikki mitä halusit tietää metsänhoidosta
Lue kirjoitus