eMetsä eMetsä keyboard_arrow_right

Mikko Koskivuori osallistuu aktiivisesti kalavesien entisöintiin. Vaelluskalojen elinympäristön kohentamisessa on kyse paljon muustakin kuin kalojen narraamisesta. Arkisin Mikko vastaa Stora Enson metsäasiakkuuksista Savon sydämessä Tervon, Karttulan ja Keiteleen alueilla.

Voisiko hiipuvaa taimenkantaa parantaa? Kysymys ui kalastusta harrastavan Mikko Koskivuoren mieleen yhä useammin, etenkin silloin kun perhostaminen vei hänet mennessään.

Karttulan seudun kalavedet ovat vetäneet Koskivuorta puoleensa lapsuudesta lähtien.

– Mato-onkimisesta se lähti.

Innostus on vienyt mukanaan paitsi vuosikymmenien ajan, myös vuoden ympäri, aina SM-tason pilkkikisoihin asti.

Kotiseudun luonto tuo myös elannon. Koskivuori työskentelee metsäasiantuntijana Keiteleen, Tervon ja Vesannon alueella.

Taimen vaeltaa viileissä virroissa

Virtavesien eväkkäiden liikkeet kiehtovat Koskivuorta.

– Voimakkaasti virtaavissa, viileissä ja happipitoisissa vesissä viihtyvä järvitaimen on vaelluskala, joka saattaa tehdä useiden satojen kilometrien matkan.

Koskivuori kertoo, että viileät kosket tarjoilevat taimenille helppoa ruokaa, ja ne saattavatkin palata hyville sapuskointipaikoille uudestaan kutemaan.

Vesistöjen tila on kuitenkin parantamisen tarpeessa.

– Vielä 50 vuotta sitten taimenen tilanne on ollut hyvä.

Pohjois-Savossa vaelluskalojen kutupaikkoja on aikoinaan menetetty, kun virtavesiä on perattu tukkien uittamisen myötä.

Kalavesien entisöimisessä on viime kädessä kyse paljon laajemmasta asiasta kuin yksittäisten kalalajien elinympäristön edellytyksistä. Kun vedet elpyvät, paikalla viihtyvät yhä useammat hyönteis- ja lintulajit.

– Esimerkiksi koskikara viihtyy, kun vedessä on kiviä enemmän.

Niin viihtyy myös ihminen.

– Virkistyskäyttö ja retkeily lisääntyvät sen ohella, kun kalaharrastajille avautuu uusia vesistöjä.

Koskivuori toivookin ihmisten havahtuvan siihen, että jokainen meistä voi omilla toimillaan vaikuttaa vesistöjen hyvinvointiin. Kuuluuko esimerkiksi ojan kaivamisesta kertyvä, taimenen kutusoraikkoja tukkiva kiintoaines järveen?

Terve Metsä: Metsäasiantuntija Mikko Koskivuori perhostamassa Tervon Äyskoskella.

Monien toimien kärsivällistä työtä

Sen jälkeen, kun Koskivuori käveli paikallisen vesiosakaskunnan kokoukseen, kalavesien entisöinnistä tuli hänelle aktiivista toimintaa.

Rasvanki-Virmasveden osakaskunnassa on tuhansia jäseniä, ja sen ala on mittavat 18 000 hehtaaria.

Kalanpoikastuotantoalueeseen kuuluu 12 kohdetta. Vesiin istutetaan kerrallaan kymmeniätuhansia mätimunia.

– Kalanpoikanen kiintyy syntymäpaikkaansa.

Tätä ominaisuutta hyödynnetään taimenkannan elvyttämisessä.

Työ on pitkäjänteistä, ja aika näyttää tulokset. Hanke on nyt ollut käynnissä viiden vuoden verran.

Entisöimistyöhön kuuluu myös kutusorakoiden rakentamista kahdessa kohteessa. Siihen osakaskunta sai tuntuvan avustussumman ELY-keskukselta.

Koskivuori kannustaakin kalavesien kunnostamiseen.

– Asiantuntija-apua ja taloudellista tukea on saatavilla.

Saalista ja ajantajun hurmaavaa katoamista

Taimenkannan kasvua edistää myös kutuaika syyskuun alusta marraskuun loppuun. Silloin taimen on rauhoitettu.

Alueelle alkuperäisten kantojen tukeminen kuuluu sekin kalavesien entisöintitoimiin. Esimerkiksi Koskivuoren kotiseudulla on vanhastaan viihtynyt Rautalammin taimen.

Kalaharrastus tuo paljon, välillä myös lounasta tai iltapalaa neljän hengen perheelle. Koskivuori vinkkaa, että lasipurkkiin on helppo valmistaa uunissa umpioimalla tuoretta särkikalaa, oman maun ryydittämin maustein.

– Purkkikala on mukava ja helppo eväs mukaan otettavaksi.

Perhokalastus tarjoaa jatkuvaa oppimista – ja mielenrauhaa.

– Siinä häviää ajantaju, kun keskittyy tuumailemaan, että missähän se taimen tai harjus nyt piileskelee. Olen tyytyväinen, kun heitto sujuu vaikkei kala tarttuisikaan.

Terve Metsä: Metsäasiantuntija Mikko Koskivuori perhostamassa Tervon Äyskoskella.

Vesiensuojelu on osa metsätaloutta

Suomen kaikki vaelluskalakannat ovat uhanalaisia. Virtavesissä eli joissa ja puroissa on lajiston elinkelpoisuutta uhkaavia esteitä, kuten patoja ja siltarumpuja.

Vesien kunto ja elinvoimaisuus kytkeytyy läheisesti metsiimme, sillä valtaosa Suomen lukuisista vesistöistä sijaitsee yksityisten omistamilla mailla.

Stora Enso on tehnyt yhteistyötä WWF Suomen kanssa metsätalouden kestävyyden parissa vuodesta 1999. Viime vuoden marraskuussa WWF koulutti laajan joukon Stora Enson henkilöstöä virtavesien teemoihin. Koulutuksessa perehdyttiin aiheeseen sekä metsätalouden että vesien suojelun näkökulmasta.

WWF ja virtavedet

Myös WWF edistää ja kunnostaa yhteistyökumppaneiden kanssa virtavesien elinympäristöjä. Viimeisen kolmen vuoden aikana on poistettu muun muassa 40 virtaestettä ja vapautettu noin 600 kilometriä jokivesistöjä vaelluskaloille.

Patokato-hanke (2017–2019) mm:

Vauhtia vaellukseen -hanke (2019–2022) mm:

Virtavesien kunnostamisen lisäksi WWF Suomi edistää myös metsätalouden vesiensuojelua yhteistyössä Stora Enson kanssa.

Artikkeli on julkaistu Terve Metsä-lehdessä 3/2021

Teksti: Minna Takkunen

Kuvat: Matias Honkamaa

Stora Enso 150 vuotta Suomessa: Omin konein takaisin Saimaalle
Lue kirjoitus
Suon ennallistaminen – sadan vuoden tähtäimellä
Lue kirjoitus
Metsänomistaja ja ryijytaiteen lähettiläs
Lue kirjoitus