Puunkorjuun energiatehokkuuden parantaminen on konekannan hyvän käytön sekä osaavan metsänhoidon yhteispeliä.
Teksti: Juha-Pekka Honkanen
Kuva: Toni Pallari
Stora Enso tutki puunkorjuun polttoaineen kulutukseen vaikuttavia tekijöitä Itä-Suomen yliopiston kanssa tehdyssä tutkimuksessa. Siinä kerättiin kulutusdataa vuoden ajan 15 hakkuukoneesta ja 12 kuormatraktorista kaikkiaan yli 300 000 kaadetun ja yli 200 000 kuljetetun puukuution osalta. Stora Enso Metsän kehityspäällikkö Kalle Kärhä kertoo myös, että maantiekuljetuksen energiatehokkuudesta on käynnissä oma tutkimuksensa.
Tehdyssä tutkimuksessa paikallistettiin tekijöitä, joilla puunkorjuun hiilijalanjälkeä voidaan pienentää. Kyse ei ole pelkästään kaasujalan raskaudesta.
– Jos metsäautotien kantavuus ei kestä täysperävaunulla puiden hakemista, niiden kuljettaminen pelkällä nupilla on tehottomampaa ja lisää energiankulutusta. Lisäksi ympärivuotisesti isolla yhdistelmällä saavutettava palsta on kiinnostavampi myös puun hankkijalle, Kärhä summaa.
Edellinen vastaava tutkimus on vuodelta 2003. Siihen verrattuna tuntikohtainen polttoaineen kulutus on lisääntynyt, sillä metsäkoneiden koko ja niiden moottoreiden tehot ovat kasvaneet. Esimerkiksi teloilla varustetut ja tehokkaat koneet kuluttivat polttoainetta työtunnissa jopa enemmän kuin vuosituhannen alussa. Samalla tuottoa on tullut lisää.
Kärhä sanookin, että hiilijalanjäljen kannalta oleellisinta on tietää, kuinka paljon polttoainetta kuluu jokaista kaadettua ja kuljetettua puukuutiota kohden. Tällöin korostuvat korjuuolosuhteet ja kuljettajien työmenetelmät. Kuljettajien väliset erot korostuivat erityisesti harvennuksissa. Pitkässä juoksussa esimerkiksi kuljettajan tapa käyttää moton puomia näkyy kulutuspuolella.
– Säätöjen ja ajomoodien läpikäynti olisi kannattavaa. Harvennuksilla ei tarvita isoimpia tehoja. Päätehakkuussa koneen asetusten on oltava eri tasolla, sillä puusto on järeämpää.
Hyvä metsänhoito helpottaa ekologista työskentelyä
On suuri merkitys, mitä metsästä korjataan. Mitä pienempiä rungot ovat, sitä enemmän polttoainetta kuluu jokaista mottia kohden. Alikasvuisen puuston raivauksen laiminlyönti harvennusmetsissä heikentää tuottavuutta, joten polttoainetta kuluu enemmän.
– Hyvä metsänhoito tuottaa järeämpiä tukkeja ja siten parempaa tuottoa metsästä, ja sillä on myös suuri vaikutus puunkorjuun energiatehokkuuteen.
Leimikoiden koko vaikuttaa puunkorjuuketjussa kaluston siirroista kertyvään energiahukkaan. Kärhä huomauttaa, etteivät määrät ole palstakohtaisesti suuria, mutta vuositasolla merkitys kasvaa: Stora Enso korjaa vuositasolla noin 10 miljoonaa kuutiota puuta, ja jokainen pölkky kulkee useassa vaiheessa polttomoottorikyydillä. Kärhä kannustaa metsänomistajia ennakoimaan ja yhdistämään eri harvennuspalstoja samalle kerralle. Siirtojen osuus polttoaineen kulutuksessa korostuu, jos metsäkoneelle on töitä alle 250 kuution verran yhdellä työmaalla.
– Leimikon tulisi olla sen verran iso, että yhdellä siirrolla tulee useampi autokuorma puita tehtaalle ajettavaksi. Samalla syntyy ostajallekin houkuttelevampi paketti, jolloin harvennuspuun saa mukavasti liikkeelle.