Ötökkälaki

Kesäisessä metsässä on ihastuttavan kivaa olla, mutta tunnelmanpilaajana monelle ovat ötökät, nuo inhottavasti iholle pyrkivät hörhiläiset ja verenhimoiset inisijät. Siksipä ötökkölaki kuulostaa hyvältä, laki se pitää olla hyönteisillekin.

Suomen kieli on rikasta. Laki metsätuhojen torjunnasta on kääntynyt kansan kielessä paljon puhuvaksi ja helposti muistettavaksi ötökkälaiksi. Lakia ei ole suoranaisesti tehty ihmisten suojelemiseksi vaan ötökkälailla halutaan suojella eläviä puita, niin ettei niiden kasvu vaarannu tai taloudellinen arvo alene kaarnakuoriaisten aiheuttaman pilaantumisen vuoksi.

Ötökkälain tutuin kohta on talvikorjatun havupuupinojen kesäajan varastointia koskevat rajoitukset. Syyskuusta toukokuun lopun välisenä ”talven aikana” hakatut mäntypinot on kuljetettava heinäkuuhun alkuun mennessä pois metsävarastoilta. Pohjois-Suomessa ei ole näin kiirettä, mutta 15.7. mennessä sielläkin varastot on tyhjennettävä. Kuusipuun osalta aikarajat ovat kuukautta väljemmät. Mikäli puita on säilytettävä varastopaikoilla, ne on kuorittava, peitettävä kartongilla, sadetettava tai suojattava torjunta-aineilla kaarnakuoriaisilta. Suojaus on työlästä ja kallista, joten käytännössä lähes kaikki talvikaatoinen havupuu ajetaan aina tehtaalle suoraan tuotantoon ilman välivaiheita.

Miksi ihmeessä?

Kaarnakuoriaiset etsivät keväällä tuoretta havupuutavaraa, porautuvat kaarnan alle, soidinmenojen jälkeen pariutuvat ja munivat rakentamiinsa puukäytäviin perheenlisäykset. Munista kasvaa toukkia ja toukat jatkavat kaarnan alla puuaineksen rouskuttelua kunnes ovat kypsiä loppukesästä kotilovaiheen jälkeen pörähtämään metsämaan suojiin talviunille. Mitä isommaksi kuoriaispopulaatiot kasvavat, sen enemmän ne pystyvät tekemään tuhoa myös pystypuissa. Tienvarsien puupinoihin pesiytyvistä ötököistä yleisimpiä ovat ytimennävertäjät ja kirjanpainajat. Pisteet ötökkätutkijoille, kun ovat keksineet näin upeita nimiä kuoriaisille!

”Pisteet ötökkätutkijoille, kun ovat keksineet näin upeita nimiä kuoriaisille”

Kaarnakuoriaisilta suojautuminen ei ole ongelma, kun tieyhteydet metsävarastoille ovat riittävän hyvät myös kesäkelissä. Talvella kuitupuuta tahtoo kertyä hakkuilta enemmän kuin tehtaat nielevät ja rekat ehtivät ajaa. Itse asiassa talvikaatoinen puu on tarpeellista etenkin kevään kelirikkokautena ja alkukesästä, jolloin korjuussa muutoin on rauhallisempi tahti.

Laki metsätuhojen torjunnasta koskee myös metsäluonnossa kaatuneita puita, esimerkiksi myrskyn kaatamia puita. Kun myrskyn kaatamien havupuiden määrä ylittää 10 m3/hehtaarilla, on vähintään kymmenen kuutiometrin ylittävältä osalta puut korjattava pois. Sen sijaan kun puut ovat kuolleet ja kuivuneet, ei niistä enää ole hyönteistuhomielessä haittaa. Pikemmin päinvastoin, kuolleita puita pitää säästää. Lahotessaan ne lisäävät metsän monimuotoisuutta ja antavat uusia elinympäristöjä – muun muassa lukuisille uusille erilaisille ötököille.

Kirjoittaja
Facebook
Kirjoitukset

Juha Hanni

Markkinointipäällikkö

Blogeissani tarkastelen elämänmenoa Terve Metsä -lehden vinkkelistä. Kirjoitan blogiini metsällisiä tarinoita lähipiiristäni, hetken mielijohteita, ajatuksia. Koulutukseltani olen aito metsätalousinsinööri, juuret ja metsä Rovaniemellä, asun Savonlinnassa ja mökkeilen Sulkavalla.