Stora Enson Suomen metsäjohtajana aloittanut metsänhoitaja Janne Partanen sanoo ensimmäisen työtehtävänsä Kiuruveden ja Pyhäsalmen ostomiehenä olleen yksi mieleenpainuvimmista. ”Se oli mukavaa työtä. Hyvä mieli tuli siitä, kun sai ratkaistua asiat yhdessä metsänomistajan kanssa niin että puukauppa ja -korjuu sujuivat kaikkien kannalta onnistuneesti.”
Iisalmesta lähtöisin oleva Janne (44) on kiertänyt Stora Enson metsäkentällä monissa eri tehtävissä. 15 vuoden aikana ovat myös kaikki hankinta-alueet etelästä pohjoiseen tulleet tutuiksi. Ostomiehen tehtävien jälkeen hän on työskennellyt Helsingin metsäpalvelupisteellä, metsäpalvelupäällikkönä, operaatiopäällikkönä Pohjois-Suomessa, aluejohtajana Karjalassa ja Etelä-Suomessa. Metsäjohtajan tehtävään hän siirtyy viestintä- ja asiakkuusjohtajan paikalta. Jannen edeltäjä Jorma Länsitalo aloitti maaliskuussa koko Stora Enson metsäjohtajana, hänelle raportoivat Suomen metsäjohtajan lisäksi Ruotsin, Venäjän ja Baltian maiden puunhankintayksiköiden johtajat.
Panostusta asiakasymmärrykseen
Asiakasymmärrys, aktiiviset yhteydenotot metsänomistajiin ja ympärivuotinen puunkorjuu ovat Partasen mukaan keskeisiä asioita, joihin Stora Enso panostaa jatkossakin.
Asiakasymmärryksellä hän tarkoittaa sitä, että kaikille ei tarjota samaa ”pakettia” vaan pyritään entistä tarkemmin tunnistamaan erilaisten metsänomistajien tarpeet ja tavoitteet. Uusi metsänomistaja tarvitsee erilaista neuvontaa kuin kokenut metsänomistaja, taloudellisia arvoja painottava taas erilaista neuvontaa kuin esimerkiksi luontoarvoja painottava.
Metsänomistajalla on monia vaihtoehtoisia kanavia metsäasioidensa hoitoon metsäyhtiön kanssa. Henkilökohtainen, kasvokkain tapahtuva yhteydenpito on edelleen suosituin, mutta sähköisten kanavien ja palvelujen käyttö lisääntyy jatkuvasti.
”Tässäkin kuuntelemme asiakkaiden toiveita. Metsänomistaja päättää millä tavoin hän haluaa olla meihin yhteydessä.”
Puutalon rakentaminen paras ilmastoteko
”Uusi palvelumuoto voisi olla esimerkiksi virtuaalimetsäkäynnit. Metsänomistaja ja metsäasiantuntijamme laittavat virtuaalilasit päähän ja voivat vaikka metsänomistajan tuvassa lähteä virtuaaliselle metsäkäynnille.”
Viime kuukausina on puhuttu hakkuiden kasvattamisen puolesta ja vastaan. Partanen on ehdottomasti puunkäytön ja hakkuiden lisäämisen kannalla. Kun metsiä hoidetaan hyvin, ne myös kasvavat hyvin, jolloin ne sitovat runsaasti hiiltä ilmakehästä. Samaan aikaan kun metsiä hyödynnetään, on Partasen mukaan pidettävä huoli myös metsien monimuotoisuudesta.
”Muutama vuosi sitten järjestetyiltä Metsäpäiviltä on jäänyt mieleen silloin Vihreiden kansanedustajana olleen Oras Tynkkysen lausunto: Suurin ilmastoteko, jonka yksittäinen suomalainen voi tehdä, on rakentaa puutalo. Samaa mieltä voi olla tänäkin päivänä,” Partanen toteaa.
Virtuaalimetsäkäynnit tulossa
Stora Enso on valppaana mukana digitalisaatiossa. Laserkeilauksen avulla tarkentuvat metsävaratiedot mahdollistavat Partasen mukaan uudenlaisten palvelujen kehittämisen.
”Uusi palvelumuoto voisi olla esimerkiksi virtuaalimetsäkäynnit. Metsänomistaja ja metsäasiantuntijamme laittavat virtuaalilasit päähän ja voivat vaikka metsänomistajan tuvassa lähteä virtuaaliselle metsäkäynnille. Tämä on lähitulevaisuudessa hyvinkin mahdollista.” Metsäteollisuuden kasvavan puunkäytön myötä korostuu entisestään tarve saada puu tehtaille tasaisena virtana.
Metsäkoneyrittäjiä tarvitaan entistä enemmän ja jotta alalle tulisi yrittäjiä, on heille tarjottava töitä ympärivuotisesti.
”Kampanjoimme jatkossa entistä vahvemmin kesäharvennusten puolesta ja sen puolesta, että leimikoista saataisiin kesäkorjuukelpoisia. Sen takia pyrimme olemaan aktiivisia myös metsäteiden ja alemman tieverkoston kunnon kohentamiseksi”, Partanen sanoo.
Puunkäytölle vankka ja vakaa perusta
Miltä metsänomistamisen ja puunkäytön tulevaisuus näyttävät Partasesta? ”Suomalainen perheomistukseen perustuva metsätalous luo kestävän pohjan metsäteollisuuden toiminnalle. Laadukkaan pitkäkuituisen puuraaka-aineen, vakaan yhteiskuntarakenteen ja hyvän infrastruktuurin sekä osaavien ihmisten takia Suomi on hyvä paikka investoinneille, joten suomalaiselle puulle riittää kysyntää.”
Vuosi 2016 oli kotimaisen puunkysynnän ennätysvuosi. Tästä vuodesta Partanen odottaa vähintään yhtä vilkasta, jos ei vilkkaampaakin vuotta.
”Elämme jo kasvaneen kysynnän aikaa. Viiden vuoden takaisiin lukuihin verrattuna kotimaisen puun käyttö on tällä hetkellä jo noin 10 miljoonaa kuutiometriä suurempi.”
Vakautta luo myös se, että puunhinta ei heilahtele holtittomasti. Puunhinta on jo pitkään kehittynyt vakaasti ja saman kehityksen Partanen uskoo jatkuvan tulevaisuudessakin.
Teksti: Anita Illi
Kuvat: Ville Männikkö
Julkaistu Terve Metsässä 2/2017
This content is blocked. Accept cookies to view the content.