Pellon tai niityn laidassa seisoo mies, katsellen vuoroin yläviistoon, vuoroin käsissään olevaan kauko-ohjaimeen. Matalalla ilmassa surisee pieni helikopteri. Lennokki saattaa olla huvittelukäyttöön hankittu lelu, mutta yhä useammin kameralla varustettu nelikopteri, eli niin sanottu drone.
Katso kuvauskopterilla kuvattu video
This content is blocked. Accept cookies to view the content.
Drone on yleensä neljällä roottorilla varustettu pieni, kauko-ohjattava ja miehittämätön helikopterin kaltainen ilma-alus. Roottorit muodostavat kaksi vastakkaiseen suuntaan pyörivää paria, joita laitteen kehittynyt elektroniikka kontrolloi, pitäen kopterin vakaana myös kohtalaisissa tuulenpuuskissa ja tiukoissa käännöksissä.
Moderneissa koptereissa on tasokasta video- ja stillkuvaa tuottava, vähintään kahteen suuntaan kääntyvä kamera. Kopteria käsketään kauko-ohjaimella, johon liitetystä älypuhelimesta voi katsella reaaliaikaisesti kopterin välittämää kuvaa sekä laitteen sijaintia kartalla. Viimeisten vuosien aikana kuvauskäyttöön tarkoitetut kopterit ovat yleistyneet nopeasti, kun niiden hinta ja ominaisuudet ovat tulleet lähemmäs kuluttajaa miellyttävää tasoa.
Laitteiden hintojen lasku on saanut monet tekniikkaintoilijat kiinnostumaan nelikoptereista ja kehittämään niille uutta, myös metsäistä, hyötykäyttöä. Lennätettävä kuvauskopteri avaa kirjaimellisesti uusia näkökulmia puustoon, maastoon ja luontoon.
Metsästä nopeasti selkeä käsitys
Metsänomistaja Jaakko Temmes Helsingistä on käyttänyt kuvauskopteria metsänomistamisen tukena jo pari vuotta. Erityisen hyödylliseksi drone on osoittautunut uusien metsätilojen hankkimiseen liittyvissä kartoituksissa. ”Olen ollut hankkimassa uutta metsäpalstaa ja ennen ostopäätöstä kuvannut palstan kopterilla huolellisesti. Videokuvan avulla on helppo palata tiettyyn paikkaan metsässä kotoa käsin. Ilmakuva täydentää hyvin metsäsuunnitelman kuviokartan tietoja”, kertaa Jaakko dronen hyötyjä.
”Esimerkiksi metsätilan myyjä voisi kuvata metsänsä ja esitellä tilansa parin minuutin videolla”
Ilmastä käsin kuvatusta videosta saa nopeasti hyvän yleiskuvan metsästä. Droneille onkin runsaasti käyttöä markkinointitarkoituksissa. Esimerkiksi metsätilan myyjä voisi kuvata metsänsä ja esitellä parin minuutin videolla myös mahdolliset palstaan kuuluvat rakennukset ja tontit. ”Vähän olen ihmetellyt, miksi metsätiloja välittävät firmat eivät tarjoa tällaista palvelua. Onko kuvaamisen kustannus sitten vielä liian suuri? Uskoisin videoiden lisääntyvän tulevaisuudessa myös tässä käytössä”, Jaakko toteaa.
Dronella kuvatun videon katseleminen on viihdyttävää ja monia koptereita onkin varmasti hankittu pelkästään tämän takia viihdekäyttöön. Erityiskohteet, kuten vähälukuisempien lehtipuiden muodostamat puuryhmät tai metsälakikohteet erottuvat usein ilmakuvalta hienosti. Lehtipuiden vuodenaikojen mukaan vaihtuvaa asua kelpaa ihmetellä lintuperspektiivistä. Kopterilla voisi kuvitella olevan metsänomistajalle hyötyä myös mahdollisten metsätuhojen kartoituksessa, kun esimerkiksi myrskyn jälkeen kaatuneiden puiden sijainnin näkee turvallisesti näyttöruudulta. Myös hyönteistuhojen laajuutta olisi mahdollista arvioida ilmakuvalta.
Aloittelijakin saa kopterin ilmaan
Lentäminen ja kuvaaminen dronella on verraten yksinkertaista, mutta akrobaattisiin suorituksiin ei kannata itseään yllyttää heti myyntipakkauksen avattuaan.
Ennen lennätystä on syytä tehdä kevyt lentosuunnitelma. Ennakkoon kannattaa miettiä, mistä kopterin saa ilmaan siten, että näkyvyys siihen säilyy mahdollisimman hyvänä lennätettäessä. Parhaita paikkoja ohjaamiseen ovat muuta maastoa ylempänä olevat mäet ja rakennukset, joissa ympäröivät puut tai muut esteet eivät aiheuta katveita. Ennalta on hyvä miettiä myös lentoreitti, jotta halutun kohteen saa tehokkaasti kuvattua.
Stora Enso Metsän käytössä olevan DJI Phantom 4 –kopterin lentämisen alkuvalmisteluihin kuuluvat potkureiden kiinnittäminen kopterin roottoreihin ja näyttölaitteena käytettävän mobiililaitteen liittäminen kauko-ohjaimeen. Toisinaan kopterin antureita on myös kalibroitava. Virran kytkemisen jälkeen laitteen sisäinen valvontajärjestelmä tekee nopean järjestelmän tarkastuksen ja lämmittelee elektroniikkaa hetken. Tämän jälkeen kopteri on valmis nousemaan taivaalle.
”Varovainen lennättäminen onnistuu varmasti aloittelijaltakin”
Nelikopteri ei vaadi aktiivista ohjailua leijuakseen paikallaan, vaan laitteen elektroniikka hoitaa tämän ohjaajan puolesta. Varovainen lennättäminen onnistuu varmasti aloittelijaltakin. Kopterin ohjaamista kannattaa harjoitella pellolla tai muussa paikassa, jossa ei voi helposti törmätä esteisiin. Jos kopteria lennättää niin kaukana, ettei näe sitä selvästi, vaikeutuu lennättäminen huomattavasti. Tällöin haasteeksi muodostuu kopterin asennon tunnistaminen ja seuraavan ohjausliikkeen vaikutuksen hahmottaminen etukäteen. Harjoittelemalla tämänkin oppii.
Lennätä vain turvallisessa paikassa
Miehittämättömien ilma-alusten lennättäminen ei tarvitse toimilupaa tai koulutusta, mutta toimintaa on rajoitettu monella tavalla. Oleellista on, että lennättämisellä ei aiheuteta vaaraa kenellekään tai rikota yksityisyydensuojaa, kotirauhaa tai tekijänoikeuksia. Lentokenttien läheisyydessä lennättämiseen liittyy myös erityisiä rajoituksia, eikä lentoliikenteelle saa lennokilla aiheuttaa vaaraa tai häiriötä missään. Sisätiloissa lennokkien lennättäminen on yleensä kiinteistönomistajan päätöksellä sallittua.
Tarkkaa maksimietäisyyttä jolla kauko-ohjattavaa ilma-alusta saa ohjata, ei ole määritelty. Laitteen tulee koko ajan olla hallittavissa siten, että sillä voidaan tarvittaessa väistää esteitä ja muuta liikennettä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että näköyhteys kopteriin on säilytettävä koko ajan. Yleensä on syytä noudattaa noin 500 metrin maksimietäisyyttä lennättäjästä, aluksen koko huomioiden. Lennättämistä helpottaa, jos ohjaajan lisäksi toinen henkilö tähystää koko ajan alusta.
Julkaistu Terve Metsässä 1/2017
Teksti ja video: Janne Yrjönen
Kuvat: Marjo Maidell
This content is blocked. Accept cookies to view the content.