Tornator Oyj on Suomen suurimpia metsänhoidollisia kulottajia. Mitkä ovat kulotuksen hyödyt ja miltä oikein näyttää Juvan Huipin kulotusalue kahdeksan vuotta polton jälkeen?
Teksti ja kuva: Juha Hanni
Kuvittelen Huipin kuloaluetta. Näen mielessäni siellä täällä nokisina törröttäviä säästöpuita, mustanpuhuvia kantoja, paljaaksi palanutta maata ja vienoa palaneen puun tuoksua. Mahdanko löytää kuloalueiden tuholaisen, kuplamörskyn? Viiden hehtaarin Huipin kulokuvio on kivikkoinen kumpu, ja kasvupaikaltaan se on kuivahko kangas. Se on männyn maita ja otollinen kulotuskohde. Alue on kulotettu, äestetty ja siemenet kylvetty kahdeksan vuotta sitten. Vesakko on raivattu pari kesää sitten, sillä Tornator tekee metsän varhaishoidon viivyttelemättä.
Ensimmäinen havaintoni – ei jälkiä palosta. Pökkelöiden pinnat ovat puhtaita hiilestä, ja säästöpuusaareke on hyvinvoivan elävä. Etsimällä löysin kuin löysinkin yhden selkeästi hiiltyneen pystypökkelön.
Toinen havaintoni – tuulenkaadon juurakossa on hiiltynyttä puuta. Olen siis oikeassa kohteessa. Myös muutaman neliön paljaaksi palanut maa osuu reitilleni.
Lisää havaintoja – isoja puolukoita. Humuskerros on yhtenäinen, on sammaleita, jäkälää, hentoa ruohoa ja metsälauhaa. Kanerva ja puolukanvarvut ovat matalia. Puolukkaa on valtavasti, marjat ovat isoja ja hyvälaatuisia.
Puolukka ilmeisesti hyötyy palon vapauttamista ravinteista ja maanpinnan lämpöolosuhteista. Entäpä puut? Mäntytaimet ovat venähtäneet liki kaksimetrisiksi. Kylvötaimet näyttävät hyvälaatuisilta ja ovat ohutoksaisia. Hirvi näyttää papanaläjistä päätellen kulkeneen alueen läpi, mutta taimissa ei näy syöntijälkiä. Kulkeminen on helppoa, eikä vähäinen raivattu lehtipuuvesakko kävelijää haittaa.
Satunnaisen kulkijan on vaikea tunnistaa kulotuksen jälkiä, sillä luonto on kätkenyt palon jäljet. Vain osmankäämiä kasvavat vesikuopat pysäyttävät miettimään, että mitähän varten tuokin on kaivettu.
Ympäristöpäällikkö Heikki Myöhänen Tornator Oyj:stä kertoo:
”Tornatorin kulotustavoite määräytyy hakkuiden ja Suomen FSC-standardin kautta. Kahtena viime kesänä Tornator on ylittänyt 70 ha/v. tavoitemääränsä kuivien säiden ja osaavien kulottajien ansiosta.
Kulotuskohteet valitaan maaperän, kasvupaikan ja veden saatavuuden perusteella. Turvemaita ja karuja kohteita ei kuloteta. Kulotettavat alueet ovat noin 2–20 hehtaaria.
Kulotuksilla ylläpidetään palaneesta puusta riippuvien uhanalaisten lajistojen elinympäristöjä. Metsänhoidollisesti kulotus parantaa maaperän ominaisuuksia ja puuston kasvua erityisesti paksukunttaisissa kohteissa sekä vähentää muokkaustarvetta ja vesakon perkausta.
Luonnonhoidolliset ennallistamispoltot ovat pieniä noin 0,2–5 ha:n säästöpuuryhmien ja -saarekkeiden polttoja, joilla mukaillaan luontaista metsäpalon kiertokulkua.”
Tornator Oyj – Suomen suurin yksityinen metsänomistaja
- Suomessa metsäomaisuutta 630 000 ha, metsää myös Virossa ja Romaniassa.
- Liikevaihto 106 miljoonaa euroa, metsäomaisuuden arvo 1,8 miljardia euroa (v. 2019).
- Henkilöstön määrä 180.
- Liiketoiminta: Metsätalous, metsätilojen osto ja vuokraus, metsänhoitopalvelut, rantatonttien ja maa-aineksen myynti, käyttöoikeuksien vuokrausta mm. metsästysluvat, tuulivoimalat.
- Pääomistajat: Stora Enso ja suomalaiset eläkevakuutusyhtiöt.
Tornator Oyj on perustettu vuonna 2002, kun Stora Enson metsät yhtiöitettiin. Tornator-nimi on historiallinen ja juontaa juurensa Enso Gutzeitin 1930-luvulla käytössä olleeseen Tornator-metsäyhtiöön.