Majava on kiehtova metsäneläin, ja se pystyy kaatamaan hampaillaan ison puun. Majavan ja ihmisen suhde ei kuitenkaan aina ole auvoista rinnakkaiseloa.
Teksti: Juha Hanni
Kuva: Pertti Harstela / Vastavalo.net
Suomessa on kaksi majavalajia, alkuperäinen Euroopan majava sekä istutettu ja nykyisin yleisempi Amerikan majava. Valppaana hämärän ajan liikkujana majavan näkee harvoin, varoitusäänikin on lähinnä voimakas hännän läjähdys vedessä. Majavan jäljet sen sijaan ovat näkyviä, ja ilmenevät joskus metsänomistajan kannalta valitettavina tulvina metsissä ja teillä.
Majava on suurin jyrsijämme, ja painoa sillä on jopa 30 kiloa. Sen ravintoa ovat puuvartiset kasvit, etenkin haapa ja koivu, mutta sille maistuvat myös versot ja vesikasvit. Majava on riistaeläin etenkin turkkinsa vuoksi, mutta sen liha on myös syötävää. Vedessä taitavalla uimarilla ei ole luontaisia vihollisia. Tarvittaessa majava kykenee olemaan sukelluksissa jopa 15 minuuttia.
Patojen ja kosteikkojen rakentaja
Yhdyskuntina elävien majavien elinympäristöä ovat alavat maat, suojuotit ja purojen sekä rantojen lehtipuumetsiköt. Yksiavioinen majava luo taidokkaan pesän oksista, mudasta ja puista. Pedoilta turvallinen pesän kulkuaukko sijaitsee veden alla, kamareiden ollessa vedenpinnan yläpuolella. Vahva kate pysäyttää pedot. Talttamaisilla hampaillaan majava kykenee kaatamaan tukkikokoa olevia puita, etenkin haapoja.
Majavat tunnetaan patojen rakentelusta. Ne laajentavat elinympäristöään laskuojia patoamalla ja uittavat tulvametsästä rakennuspuita ja ravintoa. Padon lisäksi majava rakentaa huomaamattaan monia muita lajeja hyödyttäviä kosteikkoja. Ravintomaiden ehdyttyä majavat muuttavat pois, mutta kosteikko jää rikastuttamaan luontoa. Tulvametsät aiheuttavat joskus harmia maanomistajille, mutta vahingot ovat yleensä pienialaisia ja kohdistuvat usein alaviin vedenvaivaamiin rantametsiköihin. Halutessaan nämä alueet voi jättää aktiivisen metsätalouden ulkopuolelle lepokuvioiksi, eli luomukosteikoiksi.
PEFC- ja FSC-sertifioinnit edistävät vastuullista metsänhoitoa, jolla turvataan metsien luonnonarvoja. Tässä juttusarjassa metsäluonnon monimuotoisuutta tarkastellaan eläinten näkökulmasta. Stora Enson kautta voit maksutta liittää metsätilasi vapaaehtoiseen PEFC-ryhmään vaikkapa heti eMetsä-verkkosovelluksen kautta. Metsäasiantuntijamme kertovat myös mielellään Stora Enson FSC-ryhmäsertifioinnin eduista ja merkityksestä moniarvoisessa metsänomistuksessa.
Artikkeli on julkaistu Terve Metsä 2/2021 lehdessä.