Metsä ja ruoka ovat huippukokki Stefan Richterin intohimot. Maailmalla suurimman osan elämästään viettänyt Stefan muutti kauas suurkaupunkien hälinästä ja osti metsätilan Suonenjoelta.
Stefan tulee sovittuun tapaamiseen etuajassa. Monen julkkiksen lailla hän ei anna odotuttaaitseään, eikä muutoinkaan vaikuta turhan tärkeilijältä. Tapaaminen Stora Enson Suonenjoen konttorilla metsäasiantuntija Arto Voutilaisen kanssa alkaa mutkattomasti.
”Vaikka saisin sata miljoonaa, en lähtisi täältä”, Stefan sanoo heti. Hän aikoo olla Suomessa vielä 20 vuoden päästä. ”Pidän ihmisistä, mutta en jaksa enää. Monilla ihmisillä puuttuu maalaisjärki. Maalla on hyvä ladata patterit.”
Stefan puhuu hyvin Suomea, mutta vuodet maailmalla ovat jättäneet jälkensä kieleen: sanat ovat joskus perusmuodossa.
”Vaikka saisin sata miljoonaa, en lähtisi täältä”
Raflaavien nettiotsikoiden ja -juttujen takaa paljastuu juureva, maanläheinen 44-vuotias mies. ”Ihmiset tykkää lukea kaikenlaista”, hän kuittaa kirjoittelut.
”Täällä on mönkijä, moottorisahat, kelkat, vanha Ford-traktori, työhuone, hitsausvehkeet… Sitten on hauskaa. Ja on metsä”.
USA:n Top Chef kakkonen
S
tefan sai tarpeekseen suurkaupunkielämästä asuessaan liki 20 vuotta USA:ssa: Detroit, Las Vegas, Santa Barbara, Napa Valley, Los Angeles,Santa Monica. Sitä ennen hän oli kokkina Sveitsissä, Kanadassa ja Thaimaassa ja asui vanhempien kanssa lapsena Saksassa. Rauhallinen Suonenjoki veti puoleensa. Tosin kuinka ollakaan juuri haastattelupäivänä pienessä maalaiskylässä syntyi poikkeuksellinen poliisin piiritystilanne aseistautuneen nuoren miehen taltuttamiseksi. Tilanne raukesi onneksi onnellisesti.
Stefan tuli kuuluisaksi sijoittuessaan toiseksi USA:n Top Chef -kilpailussa vuonna 2011. Oma tv-ohjelma, Richterin asteikko on pyörinyt Suomen TV5:sella. Uusintoina parhaillaankin. Ison, pörssinoteeratun ravintolakonsernin Restamaxin kanssa Stefan pyörittää Stefan´s Steakhouse –nimisiä ravintoloita Tampereella, Turussa, Helsingissä, Jyväskylässä, Rukalla, Hangossa ja Levillä. Uudet ravintolat ovat tulossa Ouluun ja Kuopioon sekä Dubaihin. Stefan tekee muun muassa ravintoloiden 3 – 5 kertaan vuodessa vaihtuvat ruokalistat resepteineen. Hän kiertää aika ajoin eri ravintoloissa kokkaamassa, mutta mahdollisimman paljon Stefan haluaa olla Suonenjoella.
Metsä kuuluu maaseutuelämään
Miksi metsää? ”Metsä kuuluu elämään Savossa. Jos sulla on metsää, sä olet hyvä ja pääset metsästysseuraan,” Stefan sanoo. Hän hankki metsää vanhan ystävänsä, naapuri Pekka Vehviläisen kehotuksesta. Asuinpaikka, jossa Stefan avovaimonsa Riikan ja 3 kuukautta vanhan Ilmari-vauvan kanssa asuu, on Stefanin kaksi vuotta sitten edesmenneen Liisa-äidin kotitalo Suonenjoen Paskoniemessä. Paikkakunta oli siten jo ennestään tuttu.
Stefanilla on metsää nyt noin 20 hehtaaria, mutta haaveena on tuhat hehtaaria tai ainakin vähintään sata. Mies intoutuu kehumaan kylällä asuvan Irjan metsiä. ”Kyynel tulee silmiin. Ne on niin kauniit. Hyvin hoidettu. Voin istua siellä tunnin ja katsoa vaan. Aurinko paistaa silmiin. Puut on kaikki siistejä.”
”…mutta viisi hehtaaria. Ei mitään järkeä. Onneksi on Stora Enso”
”Ostan metsää pojalle ja kun Ilmari on 5 – 6 vuotta, näytän sille metsää. Haluan, että poika ymmärtää miksi metsässä tehdään mitäkin. Se näkee mistä lämpö tulee, kun Arto ostaa hakkuutähteet ja ne poltetaan kattiloissa. Ja kun metsä hoidetaan, niin se kasvaa ja kasvaa.”
Stefanin metsät sijaitsevat Särkisen ja Heinäsen järvien välisellä kankaalla. Edellinen omistaja oli hakannut parhaan puuston pois. Aukot olivat jääneet istuttamatta ja taimikot hoitamatta. Stefan ryhtyi heti hommiin. Vuosi sitten ostetulle metsätilalle on tehty jo kaksi metsätietä, istutettu metsää 5 hehtaaria ja hoidettu taimikoita saman verran. Harvennushakkuut ovat nyt menossa.
”On niin surullista, kun ihmiset ei hoida metsäänsä. Ihmisten kannattaisi miettiä vähän. Ei se ole aina vaan rahaa, rahaa taskuun. Myisi vähän puita pois, ostaisi jotain kivaa itselle ja laittaisi rahaa takaisin metsään: siivoukseen ja hoitoon. Jos sä laitat vähän rahaa sinne, hankit raivausjätkät raivaa sun metsät, niin puut kasvavat paljon paremmin.”
Stefan tekee polttopuita ja hoitaa mielellään pieniä plänttejä: istuttaa ja raivaa, mutta isommat alat hän jättää suosiolla Stora Enson hoidettavaksi. ”Pieni alue. Se on helppoa ja hauskaa, mutta viisi hehtaaria. Ei mitään järkeä. Onneksi on Stora Enso”.
Perusasiat hukassa monella
Stefan on rakennuttanut Heinäsen rannalle ranta saunan ja kaksi pientä hauskannäköistä uniikkimökkiä Ähtäristä tuoduista, vanhasta talosta puretuista hirsistä. Kaksi mökkiä on tulossa lisää. Ajatuksissa on mahdollisesti pienimuotoinen erämatkailu. Haaveena on myös oma joogakeskus keskellä metsää. Avovaimo Riikka on liikunnanopettaja.
”Bisneksen teko ei ole pääasia, ei pakko. Haluan, että ihmiset ymmärtää miksi muutin maalle. Porukat pääsee luontoon ja oppii taas perusasioita: Kalastaa, savustaa, saunoo. Nyt ei osata edes saunaa lämmittää. Ei tiedetä mistä sähkö tulee tai näkkileipä ja maito.”
”Äitien pitäisi opettaa pojilleen, miten tehdä lihakeitto ja pestä vaatteet itse. Mun äiti opetti. Nyt mennään vaan Mäkkäriin syömään.” Stefan uskoo, että ihmiset haluavat vielä Suomessakin maalle takaisin. USA:ssa on menossa maalle takaisin -boomi. Hänen kaverinsa ovat myyneet hienot asunnot ja autot, ostaneet tilalle vanhat pickupit eli avolavapakut ja maatilat.
”Et sä tarvitse mitään. Elämästä tulee parempi, jos sulla ei ole niin paljon kuluja. Mulla on yksi hyvä huppari. Laitan sen päälle, jos mun on pakko mennä Helsinkiin. Täällä sä voit olla likaiset housut ja takki päällä ja kumisaappaat.”
This content is blocked. Accept cookies to view the content.