Veitsiluodon sahalta Kemistä viedään konttikaupalla sahatavaraa Japaniin. Pohjoista designia ihailevassa maassa Lapin mäntyä käytetään talonrakentamiseen. Veitsiluodon sahan tehdaspäällikkö Mika Kuusela (kuvassa) kertoo, että Japanissa on erityisesti miellytty tiukkasyisen ja pienioksaisen männyn ulkonäköön.
Pohjoinen mäntypuu sopii erinomaisesti perinteiseen japanilaiseen rakennustyyliin, jossa sahatavarasta liimaamalla tehdyt palkit kiinnitetään toisiinsa perinteisin menetelmin. Puupinta jätetään useimmiten osittain näkyviin.
Pilari-palkkirakennetta käytetään tyypillisesti yhden tai kahden perheen pientalojen rakentamisessa.
– Tässä rakennustavassa puun ulkonäkö korostuu, ja Japanissa on erityisesti tykästytty tiukkasyisen ja pienioksaisen männyn ulkonäköön. Halutun visuaalisen ilmeen saa aikaan puun hidas kasvu. Tämä tuo puuainekseen myös lujuutta, joten tekninen laatukin on kohdallaan, Veitsiluodon sahan tehdaspäällikkö Mika Kuusela kertoo.
”Syyt pohjoisen puun arvostamiseen ovat samat kuin toisella puolen maapalloa: puuaines on juuri sopivan tiukkasyistä ja pienioksaista.” Hannu Tohmola
Osansa lienee myös japanilaisten rakkaudella pohjoisen luontoon ja designiin. Veitsiluodosta maailmalle menevä sahatavara on mäntyä, jota hankitaan Pohjois-Suomen hankinta-alueen metsänomistajilta, eli entisten Oulun ja Lapin läänien alueilta.
– Juuri pohjoisen puusta saadaan haluttu laatu ja ulkonäkö, tuotepäällikkö Hannu Tohmola vahvistaa.
Ei mikään uusi juttu
Pohjoisen mäntyä on viety Japaniin jo 90-luvulta alkaen, ja maa on ollut yksi Veitsiluodon sahatavaran päämarkkinoista noin viidentoista vuoden ajan. Kaupankäynti paikallisten kauppahuoneiden kanssa on pitkäkestoista ja vakaata.
Kun tukit tulevat metsistä Veitsiluotoon, ne kuoritaan, sahataan, kuivataan, tasataan ja paketoidaan sahatavarapaketteihin, joissa ne lähetetään edelleen maailmalle. Japaniin matkaava sahatavara kontitetaan ja laivataan Kemin ja Kotkan satamien kautta ensin Euroopan suursatamiin, joista ne jatkavat matkaansa valtamerilaivoilla Japaniin.
Matka Osakan satamaan vie kuutisen viikkoa. Osakan alueella on paljon sahatavaraa käyttävää teollisuutta, muun muassa palkkitehtaita ja perinteiseen pilari-palkkitekniikkaan perustuvaa rakentamista.
Männystä myös marokkolaisia sohvia
Kaikki Veitsiluodon sahalta Japaniin menevään sahatavaraan käytettävä tukki tulee pohjoisesta.
Samaa sahatavaraa viedään myös muun muassa Pohjois-Afrikkaan, erityisesti Marokkoon ja Algeriaan. Siellä siitä rakennetaan esimerkiksi ovia, ikkunoita, ikkunaluukkuja ja huonekaluja. Pohjoissuomalaisesta metsästä peräisin oleva mäntytukki saattaa siis päätyä vaikkapa sohvaksi Marokkoon.
– Syyt Pohjoisen puun arvostamiseen ovat samat kuin toisella puolen maapalloa: puuaines on juuri sopivan tiukkasyistä ja pienioksaista, Tohmola mainitsee.
Vientikaupan tulevaisuus näyttää hyvältä: puurakentaminen on trendikästä, ja pohjoista laatua arvostetaan. Veitsiluodon sahalla viime vuonna tehty investointi tuotannon tehostamiseen on myös parantanut puuraaka-aineen hyödynnettävyyttä.
Japani on ollut yksi Veitsiluodon sahatavaran päämarkkinoista jo viidentoista vuoden ajan.
Tuotepäällikkö Hannu Tohmola kertoo, että Veitsiluodon sahatavaran vientikaupan tulevaisuus näyttää hyvältä.
Pohjoissuomalaisesta metsästä peräisin oleva mäntytukki saattaa hyvinkin päätyä vaikka sohvaksi Marokkoon.
Teksti: Minna Kalajoki
Kuvat: Nina Susi
Veitsiluodon tehtaat
- Stora Enson Veitsiluodon tehtaat Kemissä on maailman pohjoisin paperitehdas ja yksi Euroopan suurimmista paperitehdasintegraateista. Sen saha on perustettu vuonna 1922.
- Vuosittainen kapasiteetti on noin 850 000 tonnia paperia, 380 000 tonnia sellua ja 200 000 kuutiometriä sahatavaraa.
- Puunkäyttö vuodessa 2,6 miljoonaa kuutiometriä.