KYSYMYS: Ostimme kesällä metsätilan, joka yhdeltä syrjältä rajoittuu naapurin hakkuuaukkoon. Nyt omia hakkuita suunnitellessa tuli ilmi, että aukko on osittain meidän puolellamme. Olemmeko me oikeutettuja korvaukseen, vai meille tilan myynyt edellinen omistaja, joka ei ollut tietoinen asiasta? Tilan rajoja ostovaiheessa tutkiessa en osannut epäillä rajan paikkaa, päivitetty metsäsuunnitelma oli käytössä. Hakkuusta aikaa 3-5 vuotta. Yhdistys on hoitanut leimikon rajaukset ja hakkuut.
VASTAUS: Koska naapurin hakkuu on ulottunut kysyjän ostaman tilan alueelle, on naapuritilan omistajalla lähtökohtaisesti velvollisuus korvata aiheutunut vahinko eli käytännössä puiden arvo. Tilanteessa aiheuttaa epäselvyyttä se, että omistaja on vaihtunut sekä se, että hakkuusta on kulunut jo jonkin verran aikaa. Mitä nopeammin tällaisia tilanteita päästään selvittämään sitä yksinkertaisempaa se yleensä on. Taloudellinen vahinko on aiheutunut sille, jonka omistuksessa tila on ollut vahingon syntymishetkellä. Korvaukseen oikeutettu on siten henkilö, jolta kysyjä on hankkinut tilan. Tilan nykyinen omistajahan on ostanut tilan sellaisessa kunnossa kuin se kauppahetkellä on ollut ja hänen maksamansa kauppahinta on määräytynyt tuon ajankohdan mukaan. Ellei kaupantekohetkellä ole sovittu korvaussaatavan siirrosta, on oikeus korvaussaatavan esittämiseen mielestäni siis aikaisemmalla omistajalla.
Toinen asia, jota tulee tarkastella on korvaussaatavan mahdollinen vanhentuminen. Velan vanhentumisesta annetun lain mukaan korvausta tulisi hakea kolmen vuoden kuluessa siitä, kun vahingonkärsijä on saanut tietää tai hänen olisi pitänyt tietää vahingosta ja siitä vastuussa olevasta. Milloin henkilön sitten olisi pitänyt tietää vahingosta jää viime kädessä oikeusistuimen tulkittavaksi. Ei kuitenkaan voine olettaa, että henkilö pystyisi jatkuvasti seuraamaan sitä, mitä metsässä tapahtuu, varsinkin, jos tämä asuu toisella paikkakunnalla. Mikäli naapuritilan omistaja sitten maksaisi korvausta, olisi hänellä mielestäni oikeus hakea itse kärsimäänsä vahinkoa siltä, joka on hoitanut leimikon rajauksen ja hakkuun eli yhdistykseltä. Eräs vaihtoehto olisi myös keskustella tilan aikaisemman omistajan kanssa asiasta ja jos tämä valtuuttaa kysyjän hakemaan vahingonkorvausta puolestaan, voisi korvausvaatimuksen esittää myös suoraan hakkuun toteuttaneelle yhdistykselle. Kuten tapauksesta näkee, ovat vahingonkorvausasiat usein monisäikeisiä. Niihin ei välttämättä löydy ratkaisua suoraan lain säännöksistä ja ratkaisut ovat aina tapauskohtaisia. jä viimeisenä suojakeinonaan käyttää sopimuksen purkamista. Toki sopimus voidaan purkaa silloin, kun molemmat osapuolet ovat siitä yksimielisiä.
