Olemme viimeisen puolen vuoden aikana kuulleet ikäviä uutisia luonnon tilasta maailmalla, mutta myös täällä Suomessa. WWF:n Living Planet -raportti kertoi syksyllä, että selkärankaisten lajien yksilömäärä on pienentynyt maailmanlaajuisesti keskimäärin 60 % viimeisen 40 vuoden aikana.
Marraskuussa julkaistiin Suomen luontotyyppien uhanalaisuus -selvitys. Sen koruton sanoma oli, että luontotyypeistämme 48 % on uhanalaisia ja metsäluontotyypeistä jopa 76 %. Viimeisin, maaliskuussa julkaistu, selvitys oli Suomen lajien punainen lista 2019. Vuonna 2010 arvioiduista lajeista uhanalaisia oli 10,5 %, kun nyt niitä on 11,9 %. Kehityssuunta osoittaa, että maamme lajiston uhanalaistumiskehitystä ei ole onnistuttu pysäyttämään. Kaikkiaan uhanalaisten lajien määrä kasvoi edelliseen arviointiin verrattuna 420 lajilla. Uhanalaisuusarvioinnin 2019 mukaan suuri osa uhanalaisista lajeista elää ensisijaisesti metsissä (31,2 %) sekä perinneympäristöissä ja muissa ihmisen muuttamissa ympäristöissä (24,4 %).
Metsätalouden merkitys luonnon monimuotoisuuden tilaan on kiistaton
Metsätalous on muuttunut Suomessa paljon parempaan suuntaan kuluneiden vuosikymmenien aikana, mutta selvästikään ei riittävästi. Kestävän metsätalouden sertifiointijärjestelmä FSC on kansainvälinen ja kansallinen ja sen kriteerit on määritelty niin, että pitkässä juoksussa sen piirissä olevat metsät muuttuvat luonnon monimuotoisuuden kannalta parempaan suuntaan.
Me kaikki, jotka käytämme puusta valmistettuja tuotteita voimme omalta osaltamme vaikuttaa siihen mihin suuntaan nyt heikossa kantimissa olevat tunnusluvut muuttuvat. Meille on tehty helpoksi vastuullisten valintojen tekeminen. FSC logo löytyy kuluttajalle monista paperi- ja puutuotteista. Mehupurkkia tai puutarhakalusteita valitessaan kuluttaja näkee heti metsäluonnon kestävyyden FSC logon avulla.
Luonnon lajiston lisäksi FSC auttaa vesistöjen tilan kunnossa pysymisessä
FSC:n kriteereissä on myös konkreettiset määräykset siitä, kuinka suuri suojavyöhyke täytyy jättää vesistöjen rannoille. Tämä on tärkeää rannoilla eläville lajeille, mutta uusien tutkimustulosten perusteella myös vesistöjen kuormituksen vähentämisen kannalta.
WWF on aloittanut aktiivisen työn purojen ja jokien tilan parantamiseksi. Taimenille kunnostetut lisääntymis- ja poikasalueet ovat usein niin sanotuilla latvavesillä. Nuo pienet purot kulkevat Suomessa useimmiten metsien keskellä. Kunnostetut poikasalueet voivat helposti liettyä, jos metsien hakkuissa ei noudateta FSC:n kriteerejä ja näin jokivesistön taimenkanta ei pysty lisääntymään.
WWF tekee töitä kumppanien kanssa FSC:n käytön lisäämiseksi
Olemme tehneet työtä FSC:n edistämiseksi jo 1990 luvulta lähtien. On todella hienoa, että suuret toimijat ovat Suomessakin olleet FSC:n takana jo pitkään. Suurin haaste FSC:ssä on, miten se saataisiin toimimaan sujuvasti ja pienellä byrokratialla myös pienille metsänomistajille. Stora Enson FSC-ryhmäsertifiointi tarjoaa tähän ratkaisuja. Liittymällä ryhmän jäseneksi metsänomistaja voi omalta osaltaan parantaa metsäluonnon tilaa ja olla osa koko ajan kasvavaa FSC-porukkaa.
Jari Luukkonen
Kirjoittaja on WWF Suomen suojelujohtaja