eMetsä eMetsä keyboard_arrow_right
Metsänomistaja - Ansaitse jopa 450€ lahjakortti kylpylään Lue lisää keyboard_arrow_right

Oulun tehtaan uusi tuotantolinja on Stora Enson kaikkien aikojen mittavin investointi Suomessa. Korkealaatuinen elintarvikekartonki lähtee täältä Euroopan ja Yhdysvaltojen markkinoille. Pääsimme kurkistamaan tehtaan arkeen ensimmäisten joukossa.


Tästä se alkaa, kuitupuun matka kohti uutta olomuotoaan korkealaatuiseksi kartongiksi. Olemme Stora Enson Oulun tehtaan uuden kuorimon hakekuljettimella ottamassa näytettä hakkeesta. Tuoreen puun tuoksu on huumaava, ja maisematkin ovat kohdallaan.

Oulun keskustaan on viimeisen vuosikymmenen aikana noussut useita tornitaloja. Ne luovat täältä Nuottasaaresta käsin kaupungille komean silhuetin. Samalla konkretisoituu, että olemme aivan kaupungin keskustan kyljessä.

Tuotantolinjalla vaikuttava näky: uusi kuorimo ja laadukasta kotimaista puuta lintuperspektiivistä katsottuna.
Tehdaskierroksen vaikuttava näky: uusi kuorimo ja laadukasta kotimaista puuta lintuperspektiivistä katsottuna.

Kuitupuusta syntyvä hake säilötään siiloon, josta se jatkaa matkaansa kemihierrelaitokselle. Siellä uuden kartonkikoneen kartonkimassa valmistetaan mekaanisesti hiertämällä.

”Ruoan kanssa kosketuksiin joutuvalle kartongille on tarkat hygienia- ja tuoteturvallisuusvaatimukset. Siksi valmistamme sitä ainoastaan tuoreesta kuidusta”, kertoo Stora Enson Oulun tehtaan viestintäpäällikkö Anne Myllykoski riisuessamme kuulosuojaimet kuorimon valvomossa.

Häävimpiä paketteja

Uusi kuluttajakartongin tuotantolinja on Stora Enson kaikkien aikojen mittavin investointi Suomessa. Päätös miljardihankkeesta tehtiin vuonna 2022. Siitä lähtien tehtaan tontilla on käynyt kuhina.

Itse kartonkikone on sijoitettu vanhan paperikoneen rakennukseen. Aiempi, 1990-luvulta saakka palvellut paperikone siis purettiin pois ja tilalle asennettiin uusi kartonkikone. Sen osat saapuivat 500 merikontissa.

Valvomosta löydämme operaattori Antti Viljaksen, joka seuraa tiiviisti näytöltä kartonkikoneen käynnistystä. ”Uuden koneen käyttöönotto ei tapahdu nappia painamalla.”

Viljas tietää, mistä puhuu, sillä hän on tullut Stora Enson tehtaalle töihin jo vuonna 1996, kun tehtaan toista, silloin vielä paperia valmistanutta konetta käynnisteltiin ensimmäisen kerran. Paperikone muunnettiin kartonkikoneeksi vuonna 2021.

”Siihen verrattuna tällä päästään tekemään paljon häävimpiä paketteja”, Viljas hymyilee.

Häävimmällä Viljas viittaa siihen, että uusi kone tekee sileää ja korkealuokkaista materiaalia, joka täyttää myös esimerkiksi kosmetiikkateollisuuden tiukat laatuvaatimukset.

Nuottasaaren tehtaalla on parhaimmillaan ahkeroinut 3000 toimittajan työntekijää. Nyt parkkipaikoilla alkaa olla väljempää, mutta koneen kimpussa häärää vielä moninkertaisesti enemmän henkilökuntaa kuin normaalitilanteessa, jossa kuuden operaattorin tiimi ohjaa konetta.

Nyt ”Kutonen” vähän kiukuttelee. Se ei tahdo imaista paperinauhaa, josta se lähtisi työstämään materiaalia ohuemmaksi ja leveämmäksi, vaan sylkee nauhaa ulos.

”Tämä on aivan tyypillinen ongelma tässä vaiheessa käynnistystä”, Viljas tietää.

Nauha tuntuu viimein tarttuvan koneeseen ja kuhina koneen ympärillä rauhoittuu. 350-metrisen koneen toisessa päässä komeilee jo jättimäinen valmis kartonkirulla.

Ympäristövaikutukset minimiin

Saavumme arkittamoon. Tuotantoinsinööri Vilma Haarala kehottaa vierailijoita pysymään lattiateippausten turvallisella puolella. Toisella puolella liikkuvat vihivaunut, jotka kuljettavat jättimäisiä kartonkirullia. Ne ovat ikään kuin trukkeja ilman kuljettajaa. Samassa kohtaa kulkee myös hygieniaraja: kun kyseessä on elintarvikekartonki, tuotteisiin koskeminen on ehdottomasti kielletty.

Tuotantoinsinööri Vilma Haarala tarkistaa arkeiksi leikatun kartongin lähtövalmiuden.
Pistäähän se hymyilyttämään, kun prosessi toimii moitteetta. Tuotantoinsinööri Vilma Haarala tarkistaa arkeiksi leikatun kartongin lähtövalmiuden.

Myös arkittamossa on käynnissä koeajot ja valvomossa ratkotaan ongelmaa. Uusi rulla pitää kiinnittää edelliseen teipillä, ja käynnistää sitten kone.

Operaattori Tinja-Riina Malinen kiittelee Nea Katajalan ja muiden ”starttereiden” apua uuden koneen käyttöönotossa. Katajala on oululaisten starttitukena vähintään puoli vuotta.

”Koneet ovat toisille tuttuja ja toisille uusia. Kokeneemmat saattavat heti hoksata, missä ongelma on”, Malinen kiittelee.

Uuden kartonkikoneen myötä on myös panostettu ympäristöystävällisyyteen.

”Ensimmäisessä vaiheessa investoimme 40 miljoonaa euroa ympäristövaikutusten vähentämiseen ja uudistuksen myötä tehtaalla on muun muassa otettu käyttöön uusi biopolttoainekattila. Tuotannon fossiiliset hiilidioksidipäästöt ovat pudonneet muutosten myötä yli 90 prosenttia. Emme käytä enää turvetta energiantuottoon”, viestintäpäällikkö Myllykoski listaa.

Juuri nyt, ennen BM6:n tuotannon käynnistymistä, arkittamoon tulee kartonkirullia muilta tehtailta Suomesta ja Ruotsista, jotta koeajoja päästään tekemään erilaisilla kartonkilaaduilla. Kun BM6 alkaa syöttää arkittamoon kartonkirullia, pitää arkkileikkureiden olla toimintavalmiina.

Hiljaista kuin huopatossutehtaalla

Vieraillaanpa vielä paperikoneesta kartonkikoneeksi muutetun BM7:n luona. Se sijaitsee samanlaisessa, jättimäisessä sinisessä rakennuksessa kuin BM6.

”Seiskan” valvomossa on aiempaan kierrokseemme verrattuna hiljaista kuin huopatossutehtaalla.

”Tältä se näyttää, kun prosessi toimii moitteetta”, nauravat operaattorit Mika Tauriainen, Jari Kankaanpää ja Aki Heinikoski leppoisissa tunnelmissa.

BM7 raksuttaa valvomon ikkunan takana aaltopahvin pintakartonkia, joka poikkeaa uuden BM6:n kartonkilaadusta. Tämä kartonki on päällystämätöntä ja kestävää. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi kaupan paperikassien materiaalina.

Uuden kartonkikoneen myötä Oulun tehtaalla työskentelee nyt noin 650 työntekijää. Vuodesta 2023 lähtien työtä on tehty 12 tunnin vuoroissa kolmivuorotyön sijaan. Työntekijät saivat itse äänestää asiasta.

Oulun tehtaalta lähtee kartonkia sekä rullina että valmiiksi leikattuina arkkeina. BM6:n tuotteita ovat kestävä ja kevyt taivekartonki ja päällystetty, valkaisematon kartonki

”Tämä rytmi on ehdottomasti parempi. On vähemmän töihin lähtöjä ja enemmän vapaa-aikaa”, Heinikoski kiteyttää.

Pohjoisen osaamista maailmalle

Tehdaskierroksemme päättyy tehtaan hallintorakennukseen, jossa tehtaanjohtaja Matti Lielahti laskee Stora Enson valmistamasta kartongista tehtyyn kuppiin mustikkakeittoa. Lielahti on johtanut tehdasta viime syyskuusta lähtien.

Tyytyväinen tehtaanjohtaja Matti Lielahti nauttii mustikkakeittoa kartonkikupista, jonka materiaali on oman tehtaan tuoretta tuotantoa.
Tyytyväinen tehtaanjohtaja Matti Lielahti nauttii mustikkakeittoa kartonkikupista, jonka materiaali on oman tehtaan tuoretta tuotantoa.

”Ensimmäisen kerran tulin tänne kesätöihin parikymmentä vuotta sitten. Nyt saan olla mukana rekrytoimassa uuden sukupolven kesätyöntekijöitä. Lisäksi olemme päässeet rekrytoimaan useita asiantuntijoita. Ei riitä, että on ensiluokkaiset laitteet, tarvitaan myös ensiluokkainen tiimi”, johtaja täsmentää.

Ei sitä ihan jokaisessa työpaikassa pääse miljardihanketta käynnistämään. Lielahti iloitsee siitä, että juuri Oulu valikoitui investoinnin kohdekaupungiksi.

”Vientiä ajatellen meillä on aivan ainutlaatuinen sijainti. Korkean jalostusasteen tuotteemme lähtevät Oulun satamasta, aivan naapurista, Euroopan ja Yhdysvaltojen markkinoille.”

BM6:n saattamisessa täyteen kapasiteettiinsa, 750 000 tonniin kartonkia, arvioidaan menevän pari vuotta. Sen vuotuisen liikevaihdon arvioidaan olevan noin 800 miljoonaa euroa.

Lielahti näkee kartongin tulevaisuuden valoisana.

Tehtaalla valmistetut korkean jalostusasteen tuotteet lähtevät Oulun satamasta Euroopan ja Yhdysvaltojen markkinoille.

”Koko ajan etsitään keinoja muovin korvaamiseksi kuitutuotteilla. Me pystymme nyt vastaamaan hyvin tuohon huutoon.”

Artikkeli on julkaistu Terve Metsä -lehdessä 1/2025 >>

Teksti: Kati Valjus
Kuvat: Mikko Törmänen

Tilaa maksuton TerveMetsä-lehti täältä >


Tutustu myös näihin artikkeleihin

TV-kameroiden loisteesta harvesterin ohjaimiin – Aki Reittu

keyboard_arrow_rightLue kirjoitus

Suomalaista metsänhoidon historiaa

keyboard_arrow_rightLue kirjoitus

Metsät kaipaavat monimuotoisuutta – mitä muutoksia uudistettu PEFC-sertifiointi toi?

keyboard_arrow_rightLue kirjoitus