1.8.2019
Erityisesti kuusia nakertavan kirjanpainajahyönteisen arvioidaan yleistyvän Suomessa, kun ilmasto lämpenee. Stora Enso Metsän pienoiskopteri eli drone havaitsee kirjanpainaja-altistuksen paljon nopeammin ja näppärämmin kuin ihmissilmä.
Drone on neljällä pienellä roottorilla varustettu kauko-ohjattava kopteri. Pienoiskopteriin on kytketty multispektrikamera, jonka kuvamateriaalia hyödynnetään metsätuholaisten paikantamisessa.
– Droneen sijoitettu laitteisto eli multispektrikamera kykenee tunnistamaan puut, joiden nestekierto on häiriintynyt. Kuvassa altistuneet puut näkyvät erivärisinä kuin terveet puut, kertoo Stora Enso Metsälle opinnäytetyötä aiheesta tekevä Saana Pulkkinen.
Kuvatulkintaohjelmassa heikentyneet puut ovat merkitty oransseilla palloilla
Nestekierron häiriintyminen voi tarkoittaa kirjanpainaja-altistusta. Dronekuvausten etuna kirjanpainaja huomataan aikaisemmin ja näin altistuneet puut voidaan kaataa, jotta kirjanpainaja ei leviä laajemmalle alueelle.
– Kirjanpainaja voi aiheuttaa talousmetsässä merkittävää tuhoa jopa yhden kesän aikana, Pulkkinen toteaa.
Mitä kirjanpainaja tekee metsässä?
Kuivina kesinä kirjanpainajat lisääntyvät nopeasti, tyypillisesti tuulen kaatamissa puissa, kuusipinoissa sekä heikkokuntoisissa pystypuissa. Jos kirjanpainajia on paljon, ne voivat käydä myös elävien puiden kimppuun.
Kirjanpainajat syövät kuusen nilakerrosta ja katkaisevat nestevirtaukset puun rungolla, jolloin kuusi ennen pitkää kuivaa pystyyn. Kirjanpainaja aiheuttaa myös puun sinistymistä, jolloin puu ei kelpaa sahatukiksi. Täysin pystyyn kuivunut puu taas kelpaa vain polttoon.
Kirjanpainajan voi huomata esimerkiksi puunrungolla näkyvistä pienistä tummanruskeista purukasoista.
Kirjanpainaja kuusen rungolla
– Ajallaan tehdyt metsänhoitotyöt vähentävät kirjanpainajariskiä, sanoo Stora Enso Metsän ostopäällikkö Jyri Änäkkälä.
Dronen kuvat tulevaisuudessa osaksi Virtuaalimetsää
Dronea voidaan hyödyntää monella tavalla. Yläilmoista otetut kuvat antavat metsänomistajalle ja metsäasiantuntijoille visuaalista tietoa leimikosta ja sen tarvitsemista toimenpiteistä.
Ajatuksena on myös, että pienoiskoptereiden käyttö mahdollistaa metsäsuunnitelmien teon nopeammin ja turvallisemmin verrattuna siihen, että tutustutaan metsätilaan maastosta käsin. Tekniikka myös auttaa saamaan riippumatonta dataa verrattuna silmällä havaittuun.
Tulevaisuudessa ilmakuvat voidaan liittää osaksi Stora Enson Virtuaalimetsä-sovellusta.
– Tällä hetkellä Virtuaalimetsässä voi tutkia omaa metsää simuloidun kuvan avulla ja siellä voi suunnitella metsänhoitotoimenpiteitä – vaikka kotisohvalta käsin. Sovellus näyttää myös sen, miltä metsä näyttää mahdollisten hoitotoimenpiteiden jälkeen vaikkapa 20 vuoden päässä, Änäkkälä sanoo.
Kuvaa Virtuaalimetsästä
Metsävaratietoon perustuvaa simuloitua kuvaa voidaan tarkentaa jopa yksittäisen puun tarkkuudella: pienoiskopteri saa yläilmoista selville puulajin, läpimitan, korkeuden – ja kuten kirjanpainajien kohdalla, jopa puun voinnin.
– Dronet eivät poista maastokäyntejä vaan niillä saadaan hankittua laadukasta ennakkotietoa, mihin maastossa kannattaa mennä tutustumaan. Samoin voi ajatella myös Virtuaalimetsä-sovelluksesta: se on hyvä työkalu tukemaan päätöksentekoa, mutta panostamme samalla myös metsänomistajien henkilökohtaiseen palveluun, ostopäällikkö Jyri Änäkkälä kertoo.
