Maailman laadukkaimpien kuljetuslaatikoiden ytimestä löytyy suomalaista koivua. Laatikoiden pintakartonkien välissä oleva aallotuskartonki tehdään Heinolassa lähiseutujen puusta. Koivuhake tekee aaltopahvilaatikosta lujan, jäykän ja kosteutta kestävän. Herkätkin vihannekset pysyvät hyvässä suojassa aaltopahvilaatikossa.
Teksti: Minna Kalaoja
Kuvat: Samuli Ikäheimo
Stora Enson Heinolan fluting-tehdas sijaitsee upealla paikalla, metsäisellä niemellä veden ympäröimänä.
Integroitu sellu- ja kartonkitehdas tuottaa laadukasta puolikemiallista flutingia eli aallotuskartonkia aaltopahviteollisuuden käyttöön. Kyseessä on pahvilaatikon keskimmäinen, aallotettava kerros.
Kartonki lähtee Heinolasta isoina rullina ja vielä sileänä, sillä aallotus tehdään vasta pakkaustehtaalla. Se voidaan tehdä monella eri tavalla käyttötarkoituksesta ja lujuusvaatimuksista riippuen.
Aaltorakenteen molemmin puolin tarvittavaa kraftliner-pintakartonkia saadaan muun muassa Stora Enson Varkauden tehtailta ja pian myös Oulusta. Lähin oman konsernin pakkaustehdas sijaitsee 35 kilometrin päässä Lahdessa, mutta suurin osa Heinolan tuotannosta menee ulkomaille.
Aaltopahvilaatikon holvimainen rakenne on se, joka tukevoittaa ja jäykistää kartonkipinnat. Rakenteensa ansiosta laatikko on keveyteensä nähden uskomattoman jämäkkä kaikkiin suuntiin.
Banaanilaatikon tuntevat kaikki
Aaltopahvia näkee useimmiten kuljetus- ja elintarvikepakkauksissa, ja monet meistä ovat lapsena laskeneet talvista liukumäkeä pelkkä aaltopahvipala alustanaan. Ehkä tunnetuin sovellus on kuitenkin banaanilaatikko.
Käytämme ensikuitua hyvällä omallatunnolla sillä tiedämme, että paikallisia metsiä hoidetaan vastuullisesti.
– Pahvilaatikoita on maailma täynnä, mutta meidän flutingistamme tehdyt laatikot kestävät painon, pitkät matkat ja kosteuden haastavissakin olosuhteissa. Aallotuskartonki kulkee ensin meiltä maailman toiselle laidalle, sieltä laatikkoina takaisin lähikauppaan ja lopuksi uusiokäyttöön esimerkiksi muuttolaatikoiksi, joihin uskaltaa pakata perintöastiatkin, Heinolan tehtaanjohtaja Katja Metsäranta sanoo.
Aaltopahvista valmistetuilla pakkauksilla on tärkeä rooli varsinkin kehittyvissä maissa, joissa arvokasta satoa pilaantuu vieläkin, koska pakkaukset eivät kestä kuumia ja kosteita olosuhteita.
Heinolan aallotuskartonki on tehty ensikuituisesta puusta, minkä ansiosta se on mikrobiologisesti puhdasta ja siten turvallista elintarvikekäyttöön. Kartonkiin jätetään myös jonkin verran ligniiniä, mikä tekee siitä erittäin kestävän kosteutta ja sen vaihteluja vastaan.
Yhden päivän aikana tehtaalla tehdään niin paljon aallotuskartonkia, että siitä saataisiin valmistettua 2,2 miljoonaa banaanilaatikkoa.
Suurin osa tuotannosta menee sinne missä hedelmätkin kasvavat, eli Välimerelle, Kaakkois-Aasiaan, Etelä-Amerikkaan ja Afrikkaan. Tyypillisesti kartonki kulkeutuu vaikkapa Filippiineille kuljetuslaatikon valmistusta varten, ja sieltä edelleen täynnä hedelmiä myös heinolalaiseen lähikauppaan.
Metsärannan mukaan Heinolan valtti on tuotteen korkealaatuisuus.
– Tuotekehityksemme on hiottu huippuunsa vuosikymmenten varrella. Prosessi on siitä hieno, ettei siihen tarvita juuri mitään muuta kuin puuta. Täydennyskemikaaleja käytetään erittäin vähän.
Tulevaisuus näyttää valoisalta, sillä megatrendit siivittävät pahvilaatikoiden menekkiä. Nykytuotteilta vaaditaan kestävyyttä, uudelleenkäytettävyyttä ja kierrätettävyyttä. Heinolan tehtaan kehityspäällikkö Mikael Sillfors lisää listalle kaupungistumisen megatrendin.
– Ihmiset pakkautuvat kaupunkeihin kaikkialla maailmassa ja tarvitsevat terveellistä ja turvallista ruokaa ympäröivältä maaseudulta. Aallotuskartonki on elintarvikehuollon keskeinen linkki, sillä sen avulla arvokas elintarvike säilyy pidemmänkin matkan syömäkelpoisena.
Puu hyödynnetään tarkasti
Heinolan tehtaan sijainti ei ole sattumaa. Kyseessä on Suomen koivuvaltaisin alue, mikä johtuu muun muassa historiallisesta kaskiviljelystä ja rivakasti kasvavista metsistä. Alueella on paljon muutakin metsäteollisuutta.
Heinolan tehtaille kuljetetaan joka päivä noin 50 rekallista lähiseudun lehtipuuta, pääosin harvennuspuuta. Puu on enimmäkseen koivua, mutta joukossa on myös haketta ja sekalehtipuuta.
Nopeasti kasvavaa koivua kannattaa siis istuttaa edelleenkin.
Puolikemiallinen sellu valmistetaan samantapaisella menetelmällä kuin sellu, mutta puuraaka-aines hyödynnetään tarkemmin. Noin 80 % puusta menee aallotuskartongiksi ja loput bioenergiaksi.
Noin 80 % Heinolaan tulevasta puusta menee aallotuskartongiksi ja loput bioenergiaksi.
Tehtaan tuottama energia lämmittää esimerkiksi Heinolan kaupungin kaukolämpöverkon. Osa tähän tarvittavasta energiasta saadaan siitä, mitä puusta jää käyttämättä.
– Käytämme ensikuitua hyvällä omallatunnolla sillä tiedämme, että paikallisia metsiä hoidetaan vastuullisesti. Tällä seudulla puuta on käytetty isoja määriä jo vuosikymmeniä, mutta edelleen tarvittava raaka-aine saadaan reilun 100 kilometrin säteeltä tehtaasta. Puu kasvaa takaisin, Metsäranta toteaa tehtaan ensi vuonna juhlittavien 60-vuotispäivien alla.
Heinolassa jätteestä otetaan kaikki irti
Heinolan fluting-tehdas on kunnostautunut jätteen hyödyntämisessä. Juhannuksena 2016 tehtaan jätevedenpuhdistamossa käynnistettiin biokaasureaktori, jonka mikro-organismit erottavat jätevedestä biometaanin. Prosessista saadaan biokaasua, ja samalla jätevesi puhdistuu.
Biokaasulla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita, mikä vähentää tehtaan voimalaitoksen hiilidioksidipäästöjä. Bioreaktori on lajissaan ensimmäinen pohjoismaisella metsäteollisuustehtaalla.
Tänä vuonna tehtaalle on rakennettu myös tehdasmittakaavainen pilottilinjasto, jolla puhdistamolietettä kuivataan paineen ja lämmön avulla. Näin saatua ”vihreää hiiltä” voidaan niin ikään käyttää polttoaineena. Projektikumppanina on prosessin kehittänyt ruotsalainen start-up-yritys.
Biohiilen valmistusprosessi matkii hiilen luonnollista muodostusta. Tällä linjastolla prosessi vie noin tunnin, kun se luonnossa kestää miljoonia vuosia.
– Tavoittelemme energiaomavaraista järjestelmää, jossa biohiilen valmistuksessa tarvittava lämpöenergia saadaan siepattua sisään menevästä lietteestä. Lisäksi suuri osa arvokkaista ravinteista saadaan uudelle kierrokselle biologiselle puhdistamolle biokaasun valmistukseen, Mikael Sillfors selventää.
Pilottilinjasto pystyy käsittelemään 16 000 tonnia jätevesien käsittelyssä syntyvää biolietettä vuodessa.
Stora Enson Heinolan tehdas
- Ensi vuonna 60 vuotta täyttävä Heinolan fluting-tehdas perustettiin 1961
- Tehtaan vuosikapasiteetti on 300 000 tonnia ja henkilöstömäärä 190
- Puunkäyttö on 700 000 m3 vuodessa, josta pääosa koivu- ja haapakuitupuuta