Topi Raitaselle suvun metsän myynti oli vastuullisuusteko, sillä ammattiurheilijan omat rahkeet eivät riittäneet niistä huolehtimiseen. Uuden aktiivisen omistajan käsissä papan metsät säilyvät elinvoimaisena seuraaville sukupolville.
Metsän myynti
Estejuoksun Euroopan mestari tietää, että uusia ovia ei aukea, jos ei uskalla luopua vanhasta – myös muistorikkaasta metsästä.
”Ihmiset myyvät perheautoja ja lapsuudenkoteja, miksei suvun metsiäkin”, Topi Raitanen täräyttää heti alkuun.
Raitasen isän suku oli omistanut sekametsää ja peltoa Keski-Suomessa Karstulan alueella jo useiden sukupolvien ajan. Kun liki sadan hehtaarin metsäomistajuus alkoi sirpaloitua, myös Topi Raitaselle, perijät tekivät yhteisen luopumispäätöksen metsistä.
”Papan huolella hoitamien metsien aktiivinen tulevaisuus oli meille tärkeä arvo.”
Haasteena rajalliset resurssit
Raitasen lapsuudenkoti sijaitsi Tuusulassa. Sieltä perhe matkasi usein Karstulaan, sillä Raitasen isä, jolla oli metsänhoitajan koulutus, auttoi omaa isäänsä suvun metsien hoidossa.
Raitasen isä ja pappa hikoilivat raivaussahojen kanssa taimikoissa ja kasvatusmetsissä moottorisahat käsissään harvennushakkuita tehden. Raitanen sai sisaruksineen seikkailla luonnossa marjoja poimien.
Papan ja isoäidin kuoleman jälkeen metsien omistajia oli kahdessa sukupolvessa yhteensä viisi, Raitanen yksi heistä. Isoin kysymysmerkki oli, kuka hoitaisi metsiä aktiivisesti. Omistajat kun asuivat kaukana Karstulasta. Kellään ei myöskään ollut halukkuutta ostaa muiden metsäosuuksia. Iso taloudellinen riskiotto ei houkutellut.
”Kakkien resurssit olivat ajallisesti rajalliset, joten uusi yhtälö ei vain toiminut.”
Metsän myynti päätös tehdään järjellä
Ammattiurheilijana Raitanen on tottunut asettamaan tavoitteita ja miettimään, mikä reitti johtaa niiden saavuttamiseen. Hän listasi asioita, jotka tukivat päätöstä luopua metsistä eikä vellonut tunnepuolella.
”Teen päätökset perustuen siinä hetkessä saatavilla olevaan parhaaseen tietoon.”
Raitanen luottaa siihen, että elämässä kannattaa tehdä aina käsillä olevaan elämänvaiheeseen sopivimmat ratkaisut. Metsien omistaminen olisi ollut hankalaa tarpomista, joten metsän myynti osoittautui helpoksi ratkaisuksi. Toki Raitanen käsitteli myös papan metsiin liittyvää kiintymystä, mutta rationaalisesti. Lapsuus- ja nuoruusmuistot eivät häviä mihinkään vaan säilyvät sydämessä. Aina voi myös napata valokuva-albumin käteen ja palata sitä selailemalla koettuihin hyviin luontohetkiin.
Tornator vakuutti osaamisellaan
Raitasen isällä oli iso rooli yhdessä sovitussa myyntiprosessissa. Hän keräsi tila-arvion perusteella tarjouspyyntöjä eri tahoilta. Niitä suorastaan ropisi, niin yksityisiltä kuin instituutioiltakin.
Kotimaiseen metsätalouteen erikoistuneen Tornatorin kanssa viestintä oli nopeaa ja sujuvaa. Satavuotinen metsänomistuksen kokemus pohjaa entisiin Stora Enson metsiin.
Koko metsän myynti hoitui lopulta vain muutamassa kuukaudessa, sillä molemmat osapuolet olivat motivoituneita. Raitanen muistelee. Kaupat tehtiin kesäkuussa 2025.
Haikeuden sijaan Raitanen tunsi helpotusta, kun metsäpapereiden pyörittely loppui.
Lämmin metsäsuhde ei katoa
Raitasen vaihtelunhaluiselle luonteelle sopii liikkua erilaisissa maisemissa. Nykyisin tossut tikkaavat tiuhaan kodin lähellä sijaitsevalla Hiukkavaaran valaistulla kuntoradalla. Hiljattain urheilija rakastui Syötteen alueen maastopyöräilyreitteihin.
”Lämmin suhde luontoon ei katoa, vaikka luopuu tutusta metsästä, sillä metsäähän Suomessa riittää.”
Estejuoksuharjoittelun ohella Raitanen käy mielellään iltarasteilla. Ulkoilmaliikunnasta nauttivan miehen mielestä on osa yleissivistystä osata suunnistaa metsässä, jos sinne tiputetaan kartan kanssa. Voi olla, että jossain elämänvaiheessa Raitanen ostaa metsää, sillä metsästysharrastus omilla mailla kiinnostaa. Näin lapsi saisi samanlaisia mieleenpainuvia metsäkokemuksia, joista hän itse nautti nuorena papan mailla.
Isompaa yhteistä hyvää
Metsien myynnistä saamansa summan Raitanen sijoitti muihin kohteisiin. Hän ei lukeudu heräteshoppailijoihin vaan pyrkii viemään isoja asioita vastuullisesti eteenpäin.
Raitanen pitää Suomen metsäteollisuutta erityisesti nyt talouden vaikeampina aikoina suuressa arvossa. Estejuoksija iloitsee, että papan metsät ovat aktiivisessa hoidossa tuottamassa raaka-ainetta metsäsektorille ja työtä ihmisille. Raitanen voi rauhoittua vaikkapa laavulla makkaraa paistellen. Sen parempaa palautumispaikkaa huippu-urheilija ei nimittäin tiedä.
Jos omistajien aika, maantieteellinen etäisyys tai muut resurssit eivät riitä metsän hoitamiseen, metsän myynti varmistaa alueen säilymisen elinvoimaisena. Sirpaloituneen perintömetsän kohdalla myynti on usein myös selkein ja vastuullisin ratkaisu kaikkien osapuolten kannalta.
Tornator vakuuttaa myyjät sujuvalla ja nopealla viestinnällään sekä vankalla asiantuntemuksellaan. Yhtiöllä on satavuotinen metsänomistuksen kokemus, joka pohjaa entisiin Stora Enson metsiin. Tämä takaa myyjälle varmuuden siitä, että sukunsa metsät pääsevät aktiiviseen, kotimaiseen ja vastuulliseen hoitoon.
Kun tilasta on tehty selkeä tila-arvio ja ostaja sekä myyjä ovat motivoituneita, koko prosessi tarjouspyynnöistä kauppoihin voi hoitua erittäin nopeasti – parhaimmillaan vain muutamassa kuukaudessa.
Päätöstä kannattaa tarkastella järki edellä ja nykyiseen elämänvaiheeseen sopivana ratkaisuna. Muistot ja lämmin luontosuhde eivät katoa omistajan vaihtuessa, vaan ne säilyvät sydämessä ja valokuvissa samalla kun metsä pääsee tuottamaan raaka-ainetta ja työtä tulevaisuudessakin.
