Kuusen istutustiheys aleni 1800:sta 1600 taimeen hehtaarilla. Muutoksen myötä kuusivaltaisista metsistä saadaan kestävämpiä ja monimuotoisempia metsätalouden tuotoista tinkimättä.
Stora Enson metsänuudistamispalveluissa aletaan tästä keväästä lähtien noudattaa kuusen uutta viljelytiheyssuositusta. Aiemmin jokaiselle hehtaarille istutettiin 1800 kuusen tainta. Nyt istutettavien taimien määrää on laskettu 1600 kappaleeseen.
Istutuspaikkojen muokkaustiheys on jatkossakin 1800, mutta 200 paikkaa jätetään istuttamatta.
”Ideana on, että tyhjäksi jääville istutuspaikoille alkaa kasvaa luontaisesti koivua, mäntyä tai muita metsän monimuotoisuutta lisääviä puulajeja. Näin metsään saadaan heti taimivaiheessa sekapuustoisuutta”, Stora Enson metsänhoidon asiantuntija Kari Jäppinen sanoo.
Suositus linjassa metsäsertifiointien kanssa
Kuusen istutustiheyden alentamisen vaikuttimina ovat Suomen valtion voimassa oleva metsälainsäädäntö, Tapio Oy:n hyvät metsänhoidon suositukset sekä PEFC- ja FSC-metsäsertifiointijärjestelmien vaatimukset.
Tavoitteena on, että sekapuustoisuuden myötä metsien hyvinvointi ja monimuotoisuus lisääntyvät. Sekapuustoisuus lisää siis olennaisesti kuusimetsän monimuotoisuutta, mutta myös vähentää myrsky- ja hyönteistuhojen riskiä.
Sekametsässä esimerkiksi kirjanpainajatuhot vähenevät ja kuusen juuristojen kautta etenevä maannouseman riski pienenee. Myös PEFC- ja FSC-sertifioinnit edellyttävät, että havumetsissä on pääpuulajin lisäksi lehtipuuvaltaista sekapuustoa.
”Alentamalla viljelytiheyttä 200 taimella saavutetaan juuri tämä sertifiointien edellyttämä sekapuustoisuus”, Jäppinen kertoo.
Hänen mukaansa kuusen alhaisemmalla viljelytiheydellä ei ole käytännössä minkäänlaista vaikutusta metsän tuottavuuteen.
”Metsän kasvukäyrät eivät kuusen istutustiheyden muutoksesta kärsi, koska sekapuustoisuus tulee vähentämään metsätuhoriskiä. Lehtipuun karike vähentää myös maan happamuutta ja parantaa ravinteiden vapautumista karikkeesta, jolloin metsä voi hyvin. Varmuudella voin sanoa, ettei viljelytiheyden muutoksesta synny metsänomistajalle taloudellista tappiota metsän 60–70 vuoden kasvuaikana.”
”Varmuudella voin sanoa, ettei muutos aiheuta rahallisia menetyksiä metsän 60–70 vuoden kasvuaikana.”
Taimihuoltoa ennen istutusta
Kari Jäppinen painottaa kuusimetsän perustamisessa laadukasta maanmuokkausta ja taimille ennen istutusta tehtävää huoltoa. Karuilla tai juurikäävän vaivaamilla metsämailla kuusi ei hänen mukaansa menesty.
”Maata pitäisi muokata riittävästi, mutta ei liian voimakkaasti. Taimi on istutettava niin syvälle mättääseen, että juuripaakun päälle tulee vähintään 2–3 senttimetriä kivennäismaata. Näin paakku ei pääse kuivumaan. Kun nämä asiat on huomioitu, jalostetut taimet pääsevät jo ensimmäisenä kasvukautena hyvään kasvuun”, Jäppinen vinkkaa.
Nyt käyttöön otettu viljelytiheyden muutos koskee pelkästään kuusta. Mäntyjä istutetaan edelleen vähintään 2000 kappaletta hehtaarille ja koivuja vähintään 1600 kappaletta.
”Männyistä tulee laadukkaampia, kun ne kasvavat tiheämmässä. Toisaalta männyntaimien tuhoriski on kuusentaimia suurempi, joten istutuksessa tulee varata särkymävaraa. Koivun alhaisempaa viljelytiheyttä selittää puolestaan sen nopea pituuskasvu ja latvuksen kasvutilan tarve”, Jäppinen summaa.
Artikkeli on julkaistu Terve Metsä -lehdessä 1/2025 >>
Teksti: Tuomas Lehtonen
Kuvitus: Ville Salonen
Uudistamispalvelut metsäsi parhaaksi
Metsäasiantuntijamme opastavat sinua valitsemaan parhaat uudistamispalvelut metsääsi. Saat avaimet käteen -palvelupaketin, joka sisältää maanmuokkauksen, taimet sekä istutustyön tai vain tarvitsemasi palvelut.
keyboard_arrow_right Pyydä tarjous
