Pohjaveden nostaminen turvemailla on kestävä ratkaisu ilmaston lämpenemisen hillitsemiseen. Hyväkasvuisilla suometsillä turvataan myös tehokas puuntuotanto tulevaisuuden kuivuusjaksoilla.
”Surma tulee suota myöten” on monelle tuttu sanaparsi, mutta kaivamallakaan Annamari Laurén ei ole löytänyt yhtään myönteistä soihin liittyvää metaforaa. Se harmittaa maailman ainoaa suometsätieteiden professoria.
Syy suometsien eli turvekankaiden parjaukseen ulottuu satojen vuosien päähän. Silloin halla iski alavia maita pitkin ja soiden muuttaminen maatalousmaiksi vaati hartiavoimin töitä. ”Ajatus soiden vaarallisuudesta ja vaivalloisuudesta painui vankasti ihmisten mieliin.”
Suomalaista suoajattelua
Suot muuttuvat nopeammin kuin sitkeät käsitykset. Suomessa on noin viisi miljoonaa hehtaaria ojitettuja soita. Niiden pintakasvillisuus on korvautunut kangasmaiden lajeilla, puusto kasvanut ja valtaosa suometsistä on muuttunut turvekankaaksi, jota ei välttämättä erota kangasmetsistä.
Laurénin mielestä on jo aika nähdä maailman mittakaavassa ainutlaatuiset Suomen suometsät mahdollisuutena. Professorin mielestä meidän pitää olla ylpeitä soistamme, joissa piilee paljon potentiaalia, kunhan osaamme käyttää herkkiä luonnonvarojamme oikein.
Hän peräänkuuluttaa omaa ajattelua ja omanlaisten reseptien löytämistä.
”Emme voi vain totella keskieurooppalaisia ajatuksia, eihän heillä juuri ole kokemusta metsäisistä soista. Meidän pitää löytää omat keinomme tilanteessa, jossa suot ja metsät yhdistyvät maassamme ainutlaatuisella tavalla.”
Pohjaveden nostaminen turvemailla
Noin kolmasosa maailman pinta-alasta on suota. Paljon puhuttu puustoisten soiden ennallistaminen avosoiksi ei kuitenkaan ole Annamari Laurénin mukaan ratkaisu ilmasto-ongelmiin.
”Kiire tavoitteiden saavuttamisesta lietsoo turhaa paniikkia ja ohjaa pikaratkaisuihin. Oikeasti ennallistaminen alkaa tuottaa toivottavia tuloksia vasta lämmitettyään ilmastoa ensin 100-200 vuotta, jos silloinkaan.”
Tehokkaampi toimintamalli on nostaa pohjaveden pintaa tuotannossa olevilla turvemailla.
Näin saadaan nopeasti monta hyötykärpästä yhdellä iskulla; turvemaiden hyvä kasvu vauhdittuu, turpeen hajoamisesta aiheutuvat hiilipäästöt vähenevät merkittävästi ja vesistöihin kohdistuva ravinnekuormitus pienenee.
”Viisaan vesienhallinnan ansiosta turvemaiden metsillä turvataan tehokas puuntuotanto myös tulevaisuuden kuivemmassa ja kuumemmassa ilmastossa”, Laurén sanoo.
Suometsät hyviä metsämaita
Suomen metsävaroista noin 25 prosenttia on soita. Käytännössä jokaisella metsänomistajalla on suota, josta on oltava kiinnostunut, Laurén huomauttaa.
”Soiden ojituksen tavoite oli aikoinaan tehdä tuottoa. Nyt suometsistä saadaan neljännes metsien tuotosta. Silti monelle on edelleen yllätys, että suot ovat hyviä metsämaita.”
Ojitetuille soille saadaan vastaava kasvu kuin kivennäismaiden ravinteisuudeltaan vastaavilla kasvupaikoilla. Ravinteikkaimmilla kasvupaikoilla jopa kivennäismaita suurempi kasvu. Salaisuus piilee turvemaiden monipuolisessa työkalupakissa, josta löytyy apua vesienhallinnan lisäksi metsän kasvun hallintaan.
”Turvemaille sopivalla tuhkalannoituksella pidetään hyvää kasvua yllä jopa 50-60 vuotta. Se tarkoittaa 2-4 kuutiometriä lisää kasvua per vuosi”, Laurén kertoo. Vertailun vuoksi kangasmailla käytettävä typpilannoitus edistää kasvua vain 8-12 vuotta, hiipuen jo viiden vuoden paikkeilla.
Suometsien kasvatus vaatii paneutumista ja osaamista, mutta niissä piilee Laurénin mielestä tulevaisuus. ”Toisen sukupolven viljelykuusikoiden kasvu turvekankailla on jopa kaksinkertainen verrattuna edelliseen puusukupolveen.”
Lisää suoarvostusta ja suotiedeosaamista
Jatkuvan kasvatuksen ideologia on ollut pitkään tapetilla, mutta se ei Laurénin mukaan sovi kaikille kasvupaikoille.
”Poliittisilla päätöksillä voidaan viitoittaa suuntaa, johon luonnonvaroja halutaan kehittää, mutta luonto ei marssi paperille kirjattujen tavoitteiden mukaan vaan noudattaa omia lakejaan.”
Pitää osata pohtia laajasti. Laurén muistaa edelleen käytännön opit, jotka hän sai tieteelliseen ajatteluunsa tutustuessaan Stora Enson leivissä 1990-luvun lopulla Indonesian soihin.
Nyt tarvitaan viileän älyllistä suhtautumista suoasioihin ja lisää suotiedeosaamista kaikille toimijatasoille.
”Soilla kuivatus, ravinnetalous, hiilipäästöt ja metsätuotanto toimivat tiiminä. Ne ovat kuin palikan neljä sivua, joista jokainen vaikuttaa muihin ja kaikki täytyy saada viisaasti keskustelemaan keskenään.”
Suokeskusteluihin Laurén toivoo historiaan tai muiden maiden malleihin takertumisen sijaan Suomen soiden nykytilanteen arvostamista ja hyödyntämistä. Ovathan suometsät uniikki resurssimme sekä ilmastotaistelussa että tuoton lisäämisessä.
Artikkeli on julkaistu Terve Metsä -lehdessä 1/2025 >>
Teksti: Noora Valkila
Kuva: Johanna Erjonsalo
FSC-sertifioidulle puulle jatkuva kysyntä
FSC-sertifioidulle puulle on kysyntää markkinatilanteen muutoksista huolimatta. Sertifioinnin päätavoitteena on parantaa metsien hoitoa ja varmistaa sertifioitujen metsätuotteiden pääsy markkinoille. FSC-metsäsertifiointi kertoo puutuotteiden loppukäyttäjälle, että ne ovat peräisin metsästä, jossa sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen kestävyys on huomioitu.
Metsänomistaja-asiakkaanamme sinulla on mahdollisuus liittyä Stora Enso Metsän FSC-ryhmään.
keyboard_arrow_right Lue lisää!
Vesistön suojakaista vähentää rehevöitymistä, mutta lisää monimuotoisuutta
keyboard_arrow_rightLue kirjoitus
