Stora Enso on Lahdessa 2017 järjestettävien MM-hiihtojen pääyhteistyökumppani. Tässä juttusarjassa kerromme, miten hiihto ja Stora Enso kuuluvat yhteen.
Vuonna 1938 Enso-Gutzeit oli kahdessa asiassa maailman suurin. Sen uusi Kaukopään selluloosatehdas oli maailman suurin selluloosatehdas ja sen järjestämät ”Enso-Gutzeitin talviolympialaiset” olivat ainakin paikallislehtien mukaan osallistujamäärältään maailman suurimmat hiihtokilpailut. Näihin Ensossa 1930-luvun lopulla järjestettyihin kisoihin osallistui vuosittain yli 2000 hiihtäjää.
”Kutsetin hiihtojen” taso oli kova. Aikana jolloin työläisurheilu toimi erillään kansallisista ja kansainvälisistä kilpailusarjoista, olivat Enso- Gutzeitin kisat ainoita, joihin osallistuivat kaikki aikansa huiput. Hiihdon lisäksi kisojen ohjelmaan kuului luonnollisesti mäkihyppy, jota varten Enson tehtaalle rakennettiin oma hyppyrimäki ”Enson Moritz”. Lahden toisella puolella kuljettiin samoja latuja. Storan väki hiihti 1920-luvulla Varpaloppetissa ja myöhemmin yhtiön omassa Bergslagsloppetissa.
Metsäteollisuudessa teollinen tuotanto keskittyi ensimmäisinä vuosikymmeninä koskien ja jokien varsille. Tehtaat ja sahat perustettiin yleensä paikkoihin, joissa ei ollut suurempaa asutusta – kaupungeista puhumattakaan. Malli oli sama kuin Falunissa vuosisatoja aikaisemmin: ensin tuli tehdas ja vähitellen sen ympärille kasvoi kaupunki. Saadakseen uusiin teollisuuskeskittymiin työvoimaa, oli tehtailijoiden järjestettävä myös työväestön tarvitsemat palvelut.
”Enso-Gutzeitin talviolympialaiset olivat ainakin paikallislehtien mukaan osallistujamäärältään maailman suurimmat hiihtokilpailut.”
Tehtaiden lähistölle alkoi nousta asuinrakennuksia, leipomoja, kouluja, sairastupia ja kirjastoja. Enso-Gutzeitin johdossa oli paljon urheilumiehiä, kuten esimerkiksi myöhemmin Enso-Gutzeitin pääjohtajaksi ja Suomen Olympiakomitean hallituksen puheenjohtajaksi noussut William Lehtinen.
Tämä näkyi yhtiön toiminnassa siinä, että se alkoi etenkin 1930-luvulle tultaessa tukemaan aiempaa voimakkaammin työntekijöidensä liikuntaharrastuksia. Tätä suuntausta alleviivasi vuoden 1936 kohuvärväys: Enson tehtaan sosiaalipäälliköksi palkattiin tunnettu urheilutoimittaja ja -vaikuttaja Martti Jukola. Myöhemmin Suomen ensimmäisenä radioselostajatähtenä tunnettu Jukola pyrki yhdistämään yritysliikunnassa liikunnan ja huippu-urheilun. Tehtaan liikuntaolosuhteet laitettiin kuntoon ja alueen urheiluseuroja tuettiin myös taloudellisesti.
Elämä metsäteollisuuden parissa oli pitkään suhdanneherkkää ja epävarmaa. Toimeentulo saattoi usein olla niukkaa, eikä poliittisilta ristiriidoiltakaan vältytty. Kaikesta huolimatta työväestö identifioitui vahvasti tehdasyhteisöönsä. Puhuttiin ”Kutsetin miehistä” ja ”Kutsetin kisoista”. Liikunnalla oli merkittävä rooli tämän yhteisöllisyyden luomisessa, etenkin kun Enso-Gutzeitista kasvoi vuosikymmenien aikana laajoilla alueilla toiminut, kymmenien tuotantolaitoksien metsäjätti. Kun Lahdessa vuonna 1958 seuraavan kerran hiihdettiin MM-kisoja, järjestettiin samoissa maisemissa myös Enso-Gutzeitin kisat. Joukkuekilpailun tulokset kertoivat, miten yhtiön tuotantolaitoksien maantiede oli sotavuosien jälkeen muuttunut. Tuloslista kuului: 1) Säynätsalo, 2) Insuliitti, 3) Pankakoski, 4) Imatra, 5) Savonlinna, 6) Summa, 7) Kotka ja 8) Lahti.
Perää pitivät yhtiön vanhimmat paikkakunnat ja listalta puuttui kokonaan sodan seurauksena rajan toiselle puolelle jäänyt Enso. Nykyään maailman suurin maastohiihtotapahtuma on vuodesta 1922 lähtien järjestetty Vasaloppet, jonka taustakertomus sivuaa suoraan Stora Enson historiaa. Tapahtuman taustalla on nimittäin legenda tulevan kuninkaan Kustaa Vaasan hiihtoretkestä vuonna 1520. Tuolloin hiihtäen pakomatkalla olleen tulevan kapinajohtajan ja kuninkaan perään oli jouduttu lähettämään kolme huippuhiihtäjää. Legendan mukaan hiihtäjät tavoittivat lopulta Kustaan ja saivatsuostuteltua hänet talopoikaiskapinan johtoon. Mitä tekemistä tällä lähes 500 vuotta vanhalla legendalla on modernin metsäjätin kanssa?
Vastaus löytyy 1500-luvun kauppapolitiikasta: Vaasa -suku nousi valtaan Kopparbergin kaivosteollisuuden tukemana. Vasaloppetin kautta aikain toiseksi menestynein hiihtäjä on muuten Stora Kopparbergin miehiin kuulunut Janne Stefansson, joka saavutti kilpailussa 1960-luvun aikana kaikkiaan seitsemän mestaruutta.
Juttu on julkaistu Lahti2017-MM hiihtoja varten kirjoitetussa historiikissa ”Metsä, sukset ja metsäsukset”
Kirjoittaja: Samu Nyström
Kuva: ELKA/Lusto
