Ympäristöä kunnioittava vastuullinen puunkorjuu vaatii puunostajan ja metsäurakoitsijan työntekijöiden saumatonta yhteispeliä. Luontoarvot on huomioitava joka vaiheessa: korjuun suunnittelussa, toteutuksessa ja valvonnassa.
Metsäkoneyrittäjä Forest Vihavaisen hakkuukone liikkuu ketterästi eteläsavolaisessa kangasmetsässä Mäntyharjulla. Meneillään on noin 50 vuoden ikään ennättäneen mäntyvaltaisen metsäkuvion toinen harvennus.
Maaliskuinen kevätaurinko sulattelee lumihankien viimeisiä rippeitä. Tällä kuviolla kosteus ei ole kuitenkaan ongelma, sillä maapohja on kuivaa kangasta. Se kestää ongelmitta telaketjuilla varustetun 22-tonnisen John Deeren etenemisen.
Rätt Metod haastaviin kohteisiin
Jos maasto olisi pehmeämpää ja kosteampaa, Forest Vihavaisen työnjohtaja Lassi Torniainen olisi työmaan suunnitteluvaiheessa voinut napata menetelmäpankista käyttöön Ruotsissa kehitetyn Rätt Metod -menetelmän. Sitä on hyödynnetty Stora Enson työmailla vuodesta 2019 lähtien.
Tavanomaisesti työkoneen kulku-uran merkitsee motokuski, mutta Rätt Metodissa sen tekee työkohteen suunnittelija.
“Perinteisten, läpiajettavilla lenkeillä varustettujen hakkuu-urien sijaan Rätt Metodissa käytetään yhtä kovemmalle maalle sijoittuvaa pääuraa. Pääurasta lähtee pistomaisia keräilyuria pehmeämmille maaosuuksille. Maaston kantavuutta voidaan vahvistaa tekemällä puunrungoista kapulatie”, työmaan edistymistä seuraava Torniainen kertoo.
Metsälle aiheutuvaa rasitusta voidaan keventää myös fiksuilla työkonevalinnoilla. Mäntyharjun työmaalla urakoiva John Deere on keskikokoinen moto.
”Tämän luokan koneet soveltuvat useimmille suomalaisille harvennus- ja hakkuutyömaille. Keskikokoisella hakkuupäällä varustettu Jontikka pystyy napsimaan puita näppärästi jopa yhdentoista metrin etäisyydeltä pystyyn jääviä runkoja vahingoittamatta”, Torniainen toteaa.
Tarkat merkinnät varmistavat onnistumisen
Torniainen aloittaa korjuutyömaan suunnittelun saatuaan Stora Ensolta kohdetta käsittelevän infopaketin Woodforce-järjestelmään. Kattavassa aineistossa näkyvät kaikki metsäkuvion operointiin tarvittavat keskeiset tiedot, myös vesistöt ja muut luontokohteet.
Suunnittelu alkaa työpöydän ääressä. Torniainen tutustuu huolella kartta-aineistoihin ja aikatauluttaa tulevien urakoiden työjärjestyksen.
Aikatauluun vaikuttavat puunostajan puutarpeet, kohteiden sijainti, metsämaan ominaisuudet sekä metsän eläinlajisto. Esimerkiksi suoalueilla ja muilla pehmeillä maa-alueilla korjuu on tehtävä maan ollessa roudassa. Lehtipuumetsissä lintujen pesimäajat puolestaan vaikuttavat hakkuuaikatauluihin.
Suoalueilla ja muilla pehmeillä maa-alueilla korjuu on tehtävä maan ollessa roudassa. Lehtipuumetsissä lintujen pesimäajat puolestaan vaikuttavat hakkuuaikatauluihin.
”Hyödynnän työmaiden aikataulutuksessa Woodforceen kirjattuja tietoja esimerkiksi maaston kosteudesta ja kantavuudesta. Suunnittelen työn ajankohdan ja toteutustavat niin, että työkoneen metsämaalle aiheuttama rasitus olisi mahdollisimman pieni”, Torniainen kertoo.
Maastosuunnittelun metsässä Torniainen tekee yleensä vasta muutamaa päivää ennen työmaan aloitusta. Hän merkitsee kaikki luontokohteet, rakennelmat ja kuvion raja-alueet erivärisin nauhoin.
”Nauhamerkinnät metsässä varmistavat, ettei kuljettajalta jää mitään oleellista huomaamatta, mutta teen kaikki tarvittavat merkinnät myös Woodforcen kartta-aineistoihin. Metsäkäynnillä voin täydentää niitä mobiililaitteella.
Saatan merkitä esimerkiksi tekopökkelöiksi sopivia puita ja säilytettäväksi sopivia lehtipuuryhmiä”, Torniainen kertoo.
Motokuskin osaaminen näkyy ajolinjoissa
Kun motokuski aloittaa työnsä metsäkohteessa, hän tutustuu Torniaisen Woodforcella lähettämään tietopakettiin metsäkoneensa näytöltä. Erityisen tärkeää on, että kuski tutustuu ympäristöohjeeseen. Se tulee kirjata järjestelmässä luetuksi ennen maanomistajalle ja työnohjaajalle lähetettävän aloitusilmoituksen tekemistä.
Kohteissa, joissa ei käytetä Rätt Metodia, suunnittelija merkitsee karttaan ainoastaan pääuran, jota pitkin puut ajetaan varastopinoihin tienvarteen. Kuskin tehtävänä on suunnitella ajourat kuvion sisällä.
Hakkuukonekuski päättää myös luonnonhoidon kannalta tärkeiden suojatiheikköjen, säästöpuuryhmien ja tekopökkelöiden paikat. Puustoa on usein järkevää jättää kuvion vaikeakulkuisimpiin kohtiin.
”Kovimmalle rasitukselle joutuva pääura tehdään kantavalle maalle ja havutetaan huolellisesti. Ajourilla pyritään välttämään mutkia ja puun¬ajo edetään kuvion perältä alkaen minimoiden ajokerrat. Tuulen suunta, paahteisuus ja maaston kaltevuudet kuitenkin vaikuttavat hakkuun toteutukseen.”
Työt seis tarvittaessa – aina luonnon ehdoilla
Torniainen painottaa työnjohtajan, motokuskin ja hakkuukoneenkuljettajan yhteispelin merkitystä. Jotta ympäristövastuullisuus toteutuu täysimääräisesti, ei riitä, että jokainen hoitaa oman tonttinsa vastuullisesti.
On myös viestittävä olennaisista huomioista muille tiimin jäsenille. Motokuskin on esimerkiksi välitettävä tieto kantavista ajourista seuraavaksi kuviolle saapuvalle ajokonekuskille.
”Epävarmoissa tilanteissa kuskien tulee olla matalalla kynnyksellä yhteydessä työnjohtajaan. Työt keskeytetään välittömästi, jos leimikolla havaitaan vaikkapa liito-orava tai yllättävien sateiden vuoksi maaperä ei kestäkään työkonetta.”
Työt keskeytetään välittömästi, jos leimikolla havaitaan vaikkapa liito-orava tai yllättävien sateiden vuoksi maaperä ei kestäkään työkonetta.
Torniainen tekee jo suunnitteluvaiheessa varasuunnitelman, jos hän epäilee ongelmia maaperän kantavuudessa. Joskus ongelma voi ratketa valitsemalla työkoneelle vaihtoehtoinen ajoreitti. Toisinaan kohteessa tehtävää puunkorjuuta joudutaan siirtämään suosiollisempaan ajankohtaan.
Kohteen toteutusvaiheessa Forest Vihavaisella myös valvotaan aktiivisesti töiden etenemistä. Yleensä tarkkailu onnistuu etänä toimistolta käsin, mutta tarvittaessa työnjohtaja on valmiina jalkautumaan metsään.
”Seuraan työkoneiden reittejä pitkälti Woodforcen kautta. Kuljettajat toimittavat järjestelmään myös kuvamateriaalia kriittisistä työvaiheista, kuten virtavesien ylitystä varten tehdyistä väliaikaisista purosilloista,” Torniainen kertoo.
Lopuksi kuljettaja täyttää työmaan loppuraportin, jossa otetaan kantaa esimerkiksi säästöpuihin, tekopökkelöihin ja urapainaumiin.
Artikkeli on julkaistu Terve Metsä -lehdessä 1/2025 >>
Teksti: Tuomas Lehtonen
Kuvat: Pihla Liukkonen
Vastuullinen puunkorjuu alkaa metsän sertifioinnista
Stora Enson Metsäsertifiointipalvelut auttaa sinua varmistamaan, että metsäsi hoidetaan vastuullisesti. Sertifiointi nostaa puun hintaa. Se on konkreettinen tapa edistää kestävää metsänhoitoa ja samalla tehdä fiksuja investointeja tulevaisuuteen.
Tutustu palveluihimme ja ota askel kohti parempaa metsänhoitoa
keyboard_arrow_right Lue lisääTutustu myös näihin artikkeleihin
Metsä rauhoittaa Suomalainen menestysresepti -voittajan
keyboard_arrow_rightLue kirjoitus
