eMetsä eMetsä keyboard_arrow_right

Ilomantsilaisen maansiirtoyrittäjä Taisto Nuutisen kehittämä Neva 111.2 -jyrsinmuokkain-kylvökone kohtelee turvemaita hellävaroen. Koneella on saavutettu Tornatorin metsissä lupaavia tuloksia.

Ilomantsin Sonkajasta kotoisin oleva Taisto Nuutinen on karjatilallinen sekä pitkän linjan maansiirto- ja maanrakennusyrittäjä. Työkoneiden parissa hän on ahertanut ammatikseen 90-luvun alusta lähtien.

Nuutisessa on aimo annos keksijänvikaa. 80-luvulla mies rakensi kuorma-auton osista kuokkakaivinkoneen, joka sai nimekseen Ukkomestari 355. Reilu vuosikymmen sitten miehen käsissä syntyi kaivinkoneen puomiin kiinnitettävä Neva 111.1 -jyrsinmuokkain. Nuutinen kehitti sen soisten turvemaiden uudistamiseen.

– Olen tehnyt Tornatorille pitkään maanmuokkaustöitä, ja kuulin yrityksen tarpeesta kehittää uusia menetelmiä suomaakohteiden muokkaamiseen. Yhden talven aikana kehittelin ja rakensin Nevan ensimmäisen version, Nuutinen muistelee.

Hellävarainen ja tehokas maanmuokkaaja

Nuutisen keksintöä testattiin useiden vuosien ajan Tornatorin suometsissä ja tulokset olivat lupaavia. Maanmuokkaukseen kaivattiin kuitenkin jatkuvatoimista konetta. Niinpä Nuutinen päätti 2010-luvun puolivälissä palata tuotekehityshommiin.

Hän kehitti käytännössä tyhjästä kaivinkoneen perään kytkettävän, itsevetävän ja jatkuvatoimisen Neva 111.2 -jyrsimen, joka taitaa myös männynsiementen konekylvön. Jyrsimen terät työstävät pintamaata kevyesti. Koneen työleveys on kaksi metriä. Kumipyörien ja kantavien telojen ansiosta jyrsin kulkee pehmeillä mailla kuin sukkasillaan. Tehokaskin se on.

– Kaivinkoneeseen verrattuna työnopeus kahdeksankertaistuu. Päivässä muokkaan noin 8,5 hehtaarin alueen, Nuutinen arvioi.

Nuutinen sai Nevan kehitystyöhön taloudellista tukea ELY-keskukselta ja Tornatorilta. Koneen rungon, telit, vedot ja jatkuvatoimisen rumpumuokkaimen hän kehitti itse. Hydrauliikka- ja sähköjärjestelmien kehittämiseen Nuutinen pestasi alan spesialistit.

– Voimanlähteeksi asensin ensin Mersun viisipyttyisen koneen. Henkilöauton moottori kuitenkin hajosi pyöritettyään metrin levyisiä tynnyrirumpuja 100 metriä. Vaihdoin tilalle Volvon 170-heppaisen moottorin kuorma-autosta. Se on kestänyt, Nuutinen kertoo.

Nuutisen kehittämä jyrsinmuokkain on toistaiseksi ainoa laatuaan. Jyrsimen kehitystyö on viety pitkälle ja patenttipaperit ovat keksijällä takataskussa. Mahdollisuudet koneen laajempaan tuotantoon ovat siis olemassa.

Uutta metsää ympäristöystävällisesti

Nuutisen Neva-jyrsimen molemmat versiot ovat uurastaneet Tornatorin itäsuomalaisissa suometsissä yli vuosikymmenen ajan. Tornatorin metsänhoitopäällikkö Jussi Komulaisen mukaan tavoitteena on ollut kehittää Nuutisen kanssa maanmuokkausmenetelmä, joka antaa turvepohjaiseen metsään kylvettävälle puustolle mahdollisimman hyvät kasvuedellytykset.

– Kehitystyössä suuri merkitys on ollut myös metsäarvoilla. Jyrsinnässä metsämaata liikutellaan mahdollisimman vähän, joten maisemallinen haitta on pieni ja vaikutukset esimerkiksi vesistöihin vähäiset, Komulainen kertoo.

Pitkään jatkuneen yhteistyön myötä uuden menetelmän eduista on saatu runsaasti tietoa, ja jyrsinmuokkaus on vakiintunut Tornatorin työmenetelmäksi. Komulainen kuitenkin painottaa, että pitkäaikaista seurantatietoa pitää saada vielä paljon lisää, jotta menetelmän toimivuudesta voidaan tehdä yleistäviä päätelmiä.

– Jyrsinmuokkaus soveltuu parhaiten karuille ja karuhkoille turvemaille, lähinnä rämeille. Männikköturvemaita on omistuksessamme paljon ja niillä puuntuottokyky on rajallinen. Tehokkaalla jyrsinmuokkauksella saadaan näissä kohteissa paras hyöty. Reheviin kohteisiin jyrsinmuokkausta ei meillä ole juuri käytetty, Komulainen sanoo.

Jyrsin on koteloitu ja tarvittaessa kylvää männynsiemenet tuoreeseen muokkausjälkeen.

Tutkimustulokset positiivisia

Tornator halusi hankkia kokemusperäisen tiedon tueksi tutkimustietoa jyrsinmuokkauksella saavutetuista tuloksista. Itä-Suomen yliopistoon graduaan tekevä Anni Paldanius sai tehtäväkseen tutkia puuston kasvua Neva-jyrsimellä vuosina 2016–2018 muokatuilla uudistusaloilla Ilomantsissa. Puuston kasvuun liittyvän tiedon ohella tutkimustulosten toivotaan auttavan suometsäalueiden vesitalouden kehittämisessä.

Metsänhoitajaksi opiskelevan Paldaniuksen aineisto kattaa noin 52 uudistusaluetta. Niiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 160 hehtaaria.

– Mittasin viime vuonna uudistusalueilla kasvavien mäntyjen ja lehtipuiden pituudet sekä laskin niiden hehtaarikohtaiset määrän. Jokaiselta tutkittavalta alueelta mukaan valikoitui 10–15 koealaa. Tulokset olivat positiivisia, Paldanius kertoo.

Mittausten ohella Paldanius havaitsi, että jyrsinmuokkaimen metsänpohjaan jättämät jäljet olivat huomattavasti vähäisempiä kuin kaivinkonemuokatuilla uudistusaloilla.

– Jyrsin ei tee maastoon kuoppia eikä mättäitä. Kun muokkausjälkeä katsoi ajosuuntaan nähden sivusta, sitä oli vaikea erottaa. Myös kasvillisuus oli palannut nopeasti muokattuun kohtaan. Esimerkiksi metsän virkistyskäytön näkökulmasta jyrsinmuokkaus on hyvä vaihtoehto, Paldanius pohtii.

Artikkeli on julkaistu Terve Metsä-lehdessä 3/2021

Teksti: Tuomas I. Lehtonen

Kuvat: Taisto Nuutinen ja Johanna Kokkola

Metsäsertifiointi tuo hyvää kaikille
Lue kirjoitus
Päivä metsurin matkassa
Lue kirjoitus
Stora Ensossa huomioidaan lintujen pesimäaika entistä paremmin
Lue kirjoitus