Suomalainen pitkäjänteinen metsäntutkimus on kansainvälisestikin arvostettua. Vielä riittää kuitenkin kehitettävää, jotta tuorein tutkimustieto jalkautuisi sujuvasti kaikkien käyttöön.
Suomalaiset tutkijat, kuten Luonnonvarakeskuksen (Luke) Metsänjalostuksen ryhmäpäällikkö Tuija Aronen kollegoineen, ovat loistavia verkostoitumaan niin kotimaassa kuin ulkomailla.
”Pystymme tekemään kansainvälisesti arvostettua huippututkimusta parhaiten yhteistyössä muiden kanssa”, Aronen sanoo.
Luken modernissa tutkimusyksikössä Savonlinnassa tutkijat inspiroituvat muun muassa eri puulajien eri maissa havaituista samanlaisista ongelmista. Ja toisaalta myös siitä, miten samoilla puulajeilla on ihan erilaisia ongelmia erilaisissa kasvuolosuhteissa.
Kun asioita tarkastellaan yhdessä, saadaan paljon aikaan.
Jatkuvasti täydentyvä, monipuolinen tutkimustieto hyödyttää konkreettisesti onnistunutta metsänhoitoa pitkälle tulevaisuuteen.
Kasvihuonepäästöt ja tulevaisuuden metsät
Tutkimuksen tuloksista ymmärrettävästi viestiminen ei ole aina helppoa. Tuija Aronen kertoo, että yksi syy tähän on se, että tieteellinen metsätieto täydentyy jatkuvasti, ja ilmiöt ovat monimutkaisia.
”Minunkin on ajoittain hankala seurata keskustelua aiheista, jotka eivät ole omaa osaamisalaani.”
Yhtenä esimerkkinä tutkija kertoo kasvihuonekaasujen laskennan liittyen metsien ja metsämaan kykyyn sitoa ja varastoida hiiltä.
Luke on juuri nyt mukana suuressa valtakunnallisessa kasvihuonepäästöjä käsittelevässä tutkimushankkeessa. Siinä parannetaan malleja maaperän merkityksestä hiilenkierrossa ja arvioidaan epävarmuuksia, mikä selkeyttää kokonaiskuvaa.
Päätelmiä on parempi tehdä monia saman alan tutkimuksia tarkastelemalla, kuin yksittäisen tutkimuksen perusteella.
Tuija Arosen omalla tieteenalalla on myös tekeillä mielenkiintoinen synteesi. Sen aiheena on tulevaisuuden metsät. Kokonaisuudessa tarkastellaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia eri puulajeihin. Kiinnostuksen kohteena on myös se, miten metsänjalostus, uudet teknologiat ja metsänhoito voivat auttaa varautumaan näihin muutoksiin.
Uudet teknologiat mahdollisuuksina
Metsäntutkimusta voidaan nykyään tehdä kätevästi esimerkiksi droneilla, ilmalaivoilla ja kaukokartoituksella. Mittaustapojen huima kehitys nopeuttaa ja helpottaa metsäalaa, kun kaiken tiedon saamiseksi ei tarvitse enää kuukausitolkulla rypeä maastossa. Toki tutkimuksessa edelleen tarvitaan myös näytteenottoa ja maastomittauksia.
Yhtenä esimerkkinä Tuija Aronen kertoo IoT-mittausten kehittymisestä. Se mahdollistaa jatkuvan, langattomasti tapahtuvan online-seurannan.
Lukessakin hyödynnetään IoT-mittauksia esimerkiksi maastokokeiden ympäristöolojen seurannassa ja puiden kasvun mittaamisessa. Erilaisista antureista on apua.
”Niiden avulla saamme tarkkaan selville esimerkiksi puiden kasvurytmin jopa vuorokauden sisällä, samoin kuin mahdolliset reaktiot ympäristöolojen muutoksiin”, Aronen kuvailee.
Tieto auttaa arvioimaan puuyksilöiden ja lajien sopeutumista, esimerkiksi silloin, kun mietitään tulevaisuuden viljelyaineistoja.
Metsäntutkimuksessa tarvitaan pitkäjänteisyyttä, koska puiden elinkaari on pitkä. Toisaalta muuttuva ilmasto haastaa tutkijoitakin ymmärtämään entistä paremmin sopeutumisen perusteita. Teknologian kehitys on tässä suurena apuna.
Luken tuottama metsädata hyödyttää kaikkia metsäalan toimijoita. Tutkimustuloksiin voi tutustua Punkaharjun Tutkimuspuistossa ja osoitteessa www.metsabiotalous.fi.
Artikkeli on julkaistu Terve Metsä -lehdessä 3/2025 >>
Teksti: Noora Valkila
Kuva: Marianne Ahonen
Tutustu myös näihin artikkeleihin
Vinkit metsänomistajalle: Miten voin huolehtia metsäni monimuotoisuudesta?
keyboard_arrow_rightLue kirjoitus
