Näyttävätkö nuoren kuusikkosi latvukset oudon kärsiviltä ja haaroittuneilta? Muistuttavatko puut enemmän mutkaisia pensaita kuin sujakoita kuusia? Kevyen lannoitemäärän ansiosta yhä useammalle kohteelle lannoitteen levitys voidaan tehdä kustannustehokkaasti dronella.
Edellä kuvatut ilmiöt ovat varmoja merkkejä maaperän boorinpuutoksen aiheuttamasta kasvuhäiriöstä. Pahimmillaan boorinpuutoksesta kärsivästä metsästä ei koskaan kasva tukkipuuta.
Suomen maaperässä vallitsee krooninen boorin hivenaineen puutos. Kasvit tarvitsevat booria ylläpitämään kasvusilmujen elinvoimaisuutta. Kun kasvu häiriintyy, ei puusto pysty hyödyntämään myöskään maaperän luontaista typpeä. Rannikkoalueita lukuun ottamatta boorinpuutosta esiintyy kaikkialla Suomessa, erityisesti vanhoilla kaskiviljelymailla. Boorinpuutos on etenkin kivennäismaiden kuusikoiden ravinne-epätasapaino.
Terveyslannoituksella 20 vuoden vaikutus
Boorinpuutoksesta kärsiville metsille terveyslannoitus on ehdoton edellytys, kun kohteella halutaan kasvattaa tukkipuuta. Lannoitemäärät ovat varsin pienet: lannoitetta levitetään 25 kiloa hehtaarille ja sen sisältämä 10 % boorin osuus riittää korjaamaan kohteen ravinne-epätasapainon.
”Puutoksen toteamiseen ei välttämättä tarvitse tehdä ravinneanalyysejä eikä sen kertalevityksestä ole koskaan haittaa kohteelle”, kertoo palvelupäällikkö Antti Rantanen Stora Ensosta. Dronella levitys on tarkkaa ja päästöiltään ympäristöystävällistä.
”Drone-levityksen yleistyttyä pystymme tekemään yhä pienempiä kohteita kustannustehokkaasti. Työmaan minimivaatimuksina on vähintään kahden hehtaarin alue, taimikonhoito tai varhaisperkaus tehtynä.”
Metka-tukea kustannuksiin
Terveyslannoituksiin on saatavissa Metka-tukea 155 euroa/hehtaari, joten kustannukset metsänomistajalle ovat marginaaliset.
”Boorilannoitus on metsänhoidon kannattavin toimenpide, jonka vaikutukset voi nähdä varsin pian omin silmin elpyneinä taimikoina. Ja myöhemmin moninkertaisena metsänkasvun tuottona ja tulona kukkarossa. Boorin levitys metsiin on yksinkertaisesti järkevää,” Antti Rantanen kiteyttää lannoituksen etuja.
Artikkeli on julkaistu Terve Metsä -lehdessä 1/2026 >>
Teksti: Juha Hanni
Kuva: ForestVital Oy
