Metsä vastaa, kun sinne huudetaan

Pilke silmäkulmassa koostetun asiantuntijapalstamme kysymykset perustuvat Terve Metsä -lukijoilta saapuneisiin palautteisiin ja juttuideoihin. ”Metsän” vastaukset suomen kielelle ovat tulkanneet Stora Enson asiantuntijat.

Mistä tuoreen metsänomistajan kannattaa aloittaa metsänhoito?

Metsä vastaa: Ehdottomasti vaatekaapilta. Ylle säänmukainen varustus ja kävelylle omalle metsätilalle. Jos saat kaveriksi metsätilan edellisen metsänomistajan, niin aina paranee: saat arvokasta knoppitietoa metsästäsi tarinoiden muodossa. Kupponen kuumaa metsän siimeksessä kostuttaa varmasti kielenkannat. Metsäala on muuten täynnä erikoissanastoa, jonka avaamiseen saatat tarvita ammattilaisapua.

Kun termit ovat hallussa, voit metsäsuunnitelmasta lukea kiireellisimmät toimenpiteet. Yleensä järjestys on tämä: 1. Uudistusrästit, jos jollekin kuviolle on jäänyt taimikko perustamatta. 2. Taimikonhoitotyöt eli raivaussahahommat, jolloin pelastetaan parhaat puut vesakon sisästä. 3. Ensiharvennushakkuut. 4. Väljennyshakkuut (harvennukset tietävät tuloa ja metsän arvonkasvu kiihtyy!) 5. Uudistushakkuut, kun metsän kasvu alkaa jo hiipua.

Mitä tarkoittaa luomumetsänhoito?

Metsä vastaa: Tämähän on suorastaan filosofinen kysymys! Jo Sokrates aikoinaan… Hän ei tosin tainnut tietää metsänhoidosta mitään, vaikka viisas mies olikin. Jos ajatellaan luomu-käsitettä minun näkökulmastani, sitä voisi ehkä olla siemenpuihin perustuva uudistaminen ilman lannoituksia eli niin sanottu jatkuva kasvatus.

Tiesithän, että talousmetsien uudistuksessa käytetään pääsääntöisesti kotimaista alkuperää olevia puulajeja sekä luomusiemeniä? Myös luonto kylvää itse maapohjaan sopivia kasveja ja puita, joille voidaan antaa kasvutilaa taimikonhoidolla ja myöhemmissä harvennuksissa. Oman onnensa nojaan jätetty metsä ei ole milloinkaan luomumetsänhoitoa. Tällöin kyseessä on luonnonsuojelualue, ei talousmetsän hoitotoimenpide.

Vieläkö metsiä kulotetaan ja jos, niin miksi?

Metsä vastaa: ”Luontoäidin kulotus” eli tulipalo on ikiaikainen ja eittämättä erittäin luonnonmukainen tapa uudistaa metsää. Suomessa sattuu metsäpaloja onneksi äärimmäisen harvoin toisin kuin muualla maailmassa. Hallittu kulotus on edelleen käytössä metsämaan pinnan muokkaajana. Paloelinympäristöihin sopeutuneet linnut, hyönteiset, sienet ja kasvit – esimerkiksi tikat ja kulokauniainen – hyötyvät kulotuksesta.

Etenkin mänty lähtee kasvamaan hyvin paloalueella, kun oksiston ja kuntan ravinteita vapautuu palossa kuloalueelle. Onnistunut kulotus vaatii hyvää suunnittelua jo hakkuuvaiheessa. Stora Enson kautta saat kulotuspalvelut, jotka hoituvat ”by the book”. Luvanvaraista toimenpidettä ei tule lähteä kokeilemaan omin päin! Juhannuskokkoon saat puolestani luvan, jos Ilmatieteenlaitos on samaa mieltä.

Kuinka sekametsä (kuusi, mänty ja koivu) kannattaa istuttaa?

Metsä vastaa: Hyvä kun kysyit, sillä sekametsän perustaminen useita eri puulajeja istuttamalla ei ole ihan simppeli homma. Eri puulajit tarvitsevat erilaiset kasvupaikat menestyäkseen. Koivu kasvaa etenkin nuorena paljon nopeammin kuin vaikkapa mänty, joka jää kasvukisassa auttamatta jalkoihin. Jalostetun kuusen kasvunopeus taas lähentelee jo rauduskoivua. Sekametsä kannattaa perustaa vasta istutuksen jälkeen raivaussahavaiheessa. Luonto kylvää alueelle siemeniä ja antaa näin lehtipuusekoitukselle lempeän mahdollisuuden. Sekametsä on sekä puiden että luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeää, joten kysymyksesi oli erinomainen.

Jos metsä on avohakattu, miten siitä saadaan jatkuvan kasvatuksen metsä?

Metsä vastaa: Jälleen loistava kysymys! Tämä on vaativa pähkinä purtavaksi ammattilaisellekin, sillä vaadittu ajanjakso on valtavan pitkä. Jatkuva kasvatus voi alkaa vasta, kun puustoa on eri ikäluokissa ja se kykenee uudistumaan luontaisesti. Hakkuut ja hoito on suunniteltava tarkoin. Eteläosissa maata saatetaan puhua 50 vuoden aikaikkunasta, pohjoisessa vielä pidemmästä. Monesti useampikin metsänomistaja ehtii siis hoidella avohakattua metsää.

Jos alue on vasta avohakattu, ensimmäinen tavoite on saada taimikosta tiheä ja elinvoimainen. Taimikonhoidossa kannattaa suosia eri-ikäisyyttä ja eri puulajeja. Jatkuvan kasvatuksen nimissä metsää ei tule jättää oman onnensa nojaan. Me metsät emme sellaisesta pidä, vaan ansaitsemme asianmukaista hoitoa ja huolenpitoa.

Mitä tarkoittaa pystykarsinta?

Metsä vastaa: Elävistä puista karsitaan tällöin tyvestä latvaan päin ohuita kuivia tai tuoreita oksia rungonpinnan myötäisesti jopa kuuden metrin korkeuteen. Tyvitukista saadaan näin aikanaan arvokasta oksatonta sahatavaraa. Pystykarsintaa tehdään nykyisin vähän, lähinnä erikoispuun kasvatuksessa. Puulajeista mänty sekä rauduskoivu soveltuvat pystykarsintaan. Pystykarsinnan lainalaisuuksiin tulee perehtyä kunnolla, ettei hosumisella aiheuteta haittaa kasvaville puille.

Onko järkeä kasvattaa isoja kuusimetsiköitä, kun toukkavaara on suuri?

Metsä vastaa: Tarkoitat varmastikin laaja-alaisia kuusen uudistusaloja? Kuusi on erinomainen puulaji suomalaismetsään silloin, kun se istutetaan ja kasvatetaan riittävän ravinteikkaille maapohjille, joissa kuusi viihtyy. Metsätuhojen kannalta pelkkää kuusta kasvavat laajat alueet ovat todellakin hankalia: ne lisäävät riskiä esimerkiksi juurikääpä- tai kirjanpainajatuhoille.

Jos olet joskus hoitanut lapsen täitartuntaa, saat käsityksen siitä, miten kiusallinen kirjanpainaja on meille metsille. Monta kertaa haitallisempi kuin täi lapsen päässä! Onneksi tuhoja voidaan ehkäistä hoitamalla metsiä oikea-aikaisesti. Suosittelen lämpimästi sopivaa lehtipuusekoitusta myös kuusikoihin. Tuhoriski pienenee ja luontoarvot kasvavat.

Mihin voisin saada METKA-tukea?

Metsä vastaa: METKA, tuo yhteiskuntamme mainio tukijärjestelmä! Sen kautta voit yksityisenä metsänomistajana hakea rahallista tukea vaikkapa metsän- tai luonnonhoidon toimenpiteisiin, metsäteihin tai metsänsuojeluun. Tuen ehdot ja käytettävissä olevat varat vaihtelevat lähes vuosittain, joten vierailu Metsäkeskuksen verkkosivuilla tai Stora Enson metsäasiantuntijan pakeilla on avartava kokemus.

Yksi suosituimmista tukimuodoista on ollut taimikonhoidon toteutukseen saatava tuki, joka on 200 euroa hehtaarilta (miinus verot – tietysti, kun Suomessa ollaan). Tiesithän, että Stora Enson kautta hoidettuihin kohteisiin asiantuntija hakee METKA-tuen puolestasi? Ihanan vaivatonta!

Miten ilmaston lämpeneminen vaikuttaa suomalaisiin metsiin?

Metsä vastaa: Nyt ollaankin suurten ilmiöiden äärellä eikä huolen hikikarpaloilta ehkä voi täysin välttyä. Ei kuitenkaan masennuta! Lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna metsän kasvu jopa hyötyy lisääntyneestä lämmöstä ja pidentyneestä kasvukaudesta. Puut kasvavat reippaasti ja sitovat samalla hiiltä ilmastosta. Mutta iloinen asiahan tämä ilmaston lämpeneminen ei siltikään ole.

Pidemmällä aikavälillä on vaikea ennustaa, miten luonto tulee reagoimaan muutokseen. Selvää on, että jotkut eliölajit hyötyvät ja jotkut kärsivät, sillä luonnossa on jatkuva taistelu elintilasta. Ainakin tällaisia vaikutuksia on jo havaittavissa: Roudan ja lumen puute vaikeuttaa pehmeiden maiden puunkorjuuta. Jatkuvasti satavat ja sulavat lumet lisäävät valumia vesistöihin.

Uusia ”vieraslajejakin” kotiutuu metsiimme lauhojen talvien myötä. Luonto on monitahoinen ekosysteemi, jossa kaikki liittyy kaikkeen, joten kristallipalloa ei ole kenelläkään.

Miten eläkeläinen voisi hankkia tuloja metsästä?

Metsä vastaa: Nyt esititkin kysymyksen monen suomalaisen suulla, kiitos siitä. Suomalainen metsänomistaja on nykyisin keskimäärin 62-vuotias eli usein jo eläkeiän kynnyksellä. Metsänomistus ei ole onneksi ikäkysymys, vaan enemmän asenne- ja tahtokysymys.

Avaimet käteen -palveluja on runsaasti saatavilla, ja puukaupatkin hoituvat ilman, että itse tarvitsisi tarttua moottorisahaan. Metsässä ei tarvitse välttämättä edes itse käydä, vaikka suosittelenkin sitä lämpimästi. Meillä metsillä on nimittäin paljon annettavaa teille usein sangen kuormittuneille nykyihmisille.

Hyväkuntoiselle eläkeläiselle suosittelen etenkin istutustöitä itse tehtäväksi, kuten myös raivaussahalla taimikoiden hoitoa. Tuloa ne eivät suoraan tuo, mutta säästävät kuluissa ja sitä kautta parantavat metsänomistuksen kannattavuutta. Puukauppatulot ovat merkittävin tulo, mutta mieltä ja kukkaroa piristävät myös marjat, sienet, metsästys ja kalastus.

Joulukuusten viljely tuli myös mieleeni yhtenä nopeahkona tapana saada lisätuloa eläkeläisenä.