Suomen metsäpinta-alasta noin 1–2 prosenttia on korkean suojeluarvon luontokohteita eli HCV-alueita, joiden hoidossa ja hakkuissa on noudatettava tarkkoja ohjeistuksia ja erityistä varovaisuutta. Oman metsätilan mahdolliset HCV-kohteet voi tarkastaa alustavasti eMetsä-palvelusta. Lopullisen arvion tekee metsäasiantuntija maastossa.
Teksti: Tuomas I. Lehtonen
Kuva: Juha Hanni
FSC:n tekemän uuden riskiarvioinnin mukaan metsätalous saattaa aiheuttaa uhkaa Suomen metsien monimuotoisuudelle ja ekosysteemeille. FSC edellyttää, että metsänhoitotoimenpiteitä suunniteltaessa ja puukauppoja tehtäessä selvitetään, onko metsässä korkean suojeluarvon luontokohteita. Kontrollitoimilla varmistetaan, ettei metsänkäyttö uhkaa vahingoittaa näitä elinympäristöjä.
Stora Enson yritysvastuupäällikkö Niina Partasen mukaan Suomea ei ole aiemmin metsäyritysten itse tekemissä riskiarvioinneissa pidetty korkean riskin alueena. Tapio Oy:n arvion mukaan HCV-alueiden osuus Suomen metsätalousmaasta on 1–2 prosenttia, kun kitu- ja joutomaat lasketaan mukaan.
– Korkean suojeluarvon luontokohteiden ominaispiirteisiin kuuluvat esimerkiksi puuston eri-ikäisyys, runsaslahopuustoisuus sekä vesitalouden luonnontilaisuus ja luonnontilaisen kaltaisuus. HCV-kohteiksi lasketaan esimerkiksi runsaslahopuustoiset kangasmetsät ja luontoarvoiltaan erottuvat rantametsät. Niissä voi elää uhanalaisia tai harvinaistuneita eläin- sekä kasvilajeja. Tällaisia ovat esimerkiksi lahopuiden koloissa pesivät linnut sekä monet kovakuoriais- ja kääpälajikkeet, Partanen kertoo.
Laaja-alaisia ja yhteinäisiä
HCV-kohteiden tulee olla maantieteellisesti laaja-alaisia ja yhtenäisiä. Muutaman hehtaarin aluetta ei tulkita HCV-alueeksi, vaikka se muuten täyttäisikin kriteerit. Mitä pohjoisemmaksi edetään, sitä suurempia korkean suojeluarvon luontokohteiden tulee olla.
– Eteläisellä rannikkoalueella (ns. hemiboreaalinen alue) HCV-alueen tulee olla yli 20 hehtaaria. Etelä- ja keskinen Suomi (Etelä- ja keskiboreaalinen alue) raja on 50 hehtaaria ja pohjoisessa (pohjoisboreaalinen alue) 100 hehtaaria. HCV-alueille asetettu yhtenäisvaade tarkoittaa sitä, että alueen pinta-alasta enintään 10 prosenttia voi olla muita kuin korkean suojeluarvon elinympäristöjä, Partanen sanoo.
Alkukartoitus onnistuu eMetsä-sivustolla
Partanen kehottaa metsänomistajia tarkistamaan Stora Enson eMetsä-verkkopalvelusta kuuluuko omaan metsätilaan potentiaalisia HCV-alueita. Maksutonta eMetsää pääsee käyttämään rekisteröitymisen jälkeen. Oikean karttatason saa näkyviin klikkaamalla eMetsäsuunnitelman karttanäkymältä löytyvää HCV (CW) -painiketta. Jos kartalle ei ilmesty merkintöjä, alueella ei ole HCV-kohteita.
Kartalle ilmestyvä HCV-merkintäkään ei vielä automaattisesti tarkoita, että alueella on korkean suojeluarvon metsäkohteita. Merkinnät perustuvat Tapion tekemään analyysiin, joka on suuntaa antava arvio. Lopullisen määrityksen tekee esimerkiksi Stora Enson metsäasiantuntija maastokäynnin yhteydessä.
– Vastuu HCV-selvityksen tekemisestä on metsäyhtiöllä. Jos tilalla todetaan korkean suojeluarvon HCV-kohde, metsäasiantuntija auttaa erilaisten vaihtoehtojen kartoituksessa, Partanen kertoo.
Metsä yhä hakattavissa ja hoidettavissa
HCV ei tarkoita automaattisesti hakkuukieltoa tai karkota puunostajaa, sillä merkittävien luontokohteiden ja luontoarvojen säilyminen on aiemminkin huomioitu hakkuissa. Metsää voidaan edelleen hakata ja hoitaa, kunhan alueiden suojeluarvoja, esimerkiksi lahopuustoisuutta, ei heikennetä. Tapio on laatinut ohjeet HCV-alueiden hakkuumenetelmän valintaan ja leimikoiden rajaamiseen.
– HCV-elinympäristöille soveltuu varsin usein myös vapaaehtoinen Metso-suojelu. Jos HCV-kohde jätetään hakkuiden ulkopuolelle ja haetaan Metso-kohteeksi, siitä saa valtiolta korvausta. Metso-suojelun korvausta haetaan ELY-keskuksilta ja Stora Enso voi avustaa paperitöissä, Partanen opastaa.
Lahopuuta kannattaa jättää ja suosia omassa metsässä luontoa rikastuttamassa. Lahopuuta ei pidä ajatella uhkana. Se ei tarkoita heti suojelua tai korkeaa suojeluarvoa. Lahopuun suosiminen kuuluu hyvään metsänhoitoon, rauhoittelee yritysvastuupäällikkö Niina Partanen.
Riskikartoitusten taustalla FSC-kontrolloitu puu
• Vuosi sitten metsäkeskusteluun nousi käsite FSC-kontrolloitu puu. Sillä tarkoitetaan muualla kuin FSC-sertifioidussa metsässä kasvanutta puuta.
• Stora Enso on sitoutunut puunhankinnassaan täyttämään kontrolloidulle puulle asetetut vaatimukset.
• FSC-kontrolloitu puu tulee hyväksytyistä lähteistä, jotka ovat FSC:n kansainvälisen puun alkuperäketjun vaatimusten mukaisia.
• FSC:n tekemät metsänkäytön riskiarvioinnit ovat osa kontrolloidun puun hankintaa.