Stora Enso on uusiutuvien materiaalien yhtiö, jonka juuret juontavat syvälle suomalaisen metsäteollisuuden historiaan. Tässä Askel menneisyyteen -juttusarjan osassa suuntaamme katseemme Varkauteen, jossa metsäteollisuus ja kaupunki ovat kasvaneet rinnakkain jo lähes kahden vuosisadan ajan. Varkauden sahan historia kertoo suomalaisen metsäteollisuuden kehityksestä, suurista investoinneista, tulipaloista, jälleenrakentamisesta ja jatkuvasta uudistumisesta. Artikkelin lopussa löytyvän kuvavertailun avulla voit nähdä, miltä Varkauden saha ympäristöineen näytti ennen – ja miltä alue näyttää nykyisin.
Varkauden tehtaiden historia ulottuu 1800-luvun alkuun. Teollisen toiminnan perustan loi Gustaf Wrede, joka perusti Varkauden ruukin Huruskosken rannalle hyödyntämään alueen järvimalmivaroja. Ruukin toiminta ei kuitenkaan muodostunut kannattavaksi, ja vuonna 1834 sen omistukseen astuivat liikemiehet Paul Wahl ja Erik Johan Längman.
Kumppanuus päättyi vuonna 1847, jolloin Paul Wahlista tuli yksin Varkauden teollisen toiminnan johtohahmo. Hänen johdollaan toimintaa laajennettiin, ja vuonna 1851 hän sai luvan perustaa Varkauteen konepajan ja valimon.
1900-luvun alussa Paul Wahl & Co ajautui kuitenkin taloudellisiin vaikeuksiin. Yrityksen omistuksesta käytiin tiukka kilpailu metsäteollisuuden suurten toimijoiden välillä, ja lopulta A. Ahlström Oy hankki Varkauden tehtaat vuonna 1909. Uusi omistaja näki alueessa huomattavaa kasvupotentiaalia ja alkoi valmistella laajoja investointeja, vaikka osa suunnitelmista viivästyikin ensimmäisen maailmansodan vuoksi.
Varkauden teollinen kehitys kiihtyi 1910- ja 1920-luvuilla. Vesivoimalan ja puuhiomon valmistumisen jälkeen alueelle rakennettiin sulfiittisellutehdas, joka käynnistyi vuonna 1919. Samana vuonna valmistui myös uusi saha. Vain muutamaa vuotta myöhemmin Varkaudessa alkoi sanomalehtipaperin valmistus, kun ensimmäinen paperikone käynnistettiin vuonna 1921. Kone oli valmistuessaan Euroopan suurin ja sen 4,2 metriä leveä paperiraina aikansa ennätys. Vuonna 1926 käynnistynyt toinen paperikone jatkoi samaa kehityssuuntaa ja vahvisti Varkauden asemaa suomalaisen metsäteollisuuden edelläkävijänä.
Saha nousi tuhkasta useammin kuin kerran
1930- ja 1940-luvuilla Varkaudessa ei keskitytty pelkästään sahateollisuuteen. Höyläämössä alettiin valmistaa pystytysvalmiita puutaloja, joiden kysyntä kasvoi erityisesti sota-aikana. Puutalotehdas tuotti puolustusvoimien käyttöön muun muassa vaneritelttoja ja parakkeja. Enemmän investointiin kuitenkin kemialliseen metsäteollisuuteen, esimerkiksi sellutehtaalle hankittiin vuosina 1929-1935 neljä uutta sellunkeitintä, ja muutakin konekantaa uudistettiin. Samalla konepajatoiminta kasvoi merkittävästi, ja Varkaudessa valmistettiin metsäteollisuuden koneita, siltarakenteita sekä muita raskaan teollisuuden tuotteita.
Sodan vuosina myös uudenlaiset ratkaisut nousivat esiin, kun vuonna 1941 käynnistyi sulfiittispriitehdas, jonka tehtävänä oli tuottaa moottoripolttoaineita poikkeusolojen tarpeisiin.
Varkauden sahan historiaan mahtuu myös dramaattisia vaiheita. Vuonna 1941 saha tuhoutui tulipalossa, mutta tuotanto jatkui väliaikaisissa tiloissa. Sodan jälkeen saha rakennettiin uudelleen vuosina 1946–1947. Uudelleenrakennuksen yhteydessä syntyi yksi suomalaisen teollisuusarkkitehtuurin tunnetuimmista kokonaisuuksista. Arkkitehti Alvar Aalto suunnitteli sahan näyttävät kattorakenteet, joita on myöhemmin pidetty kansainvälisestikin merkittävänä teollisuusarkkitehtuurin saavutuksena.
Investointeja, kasvua ja uusi sahakausi
Varkauden tehtaat jatkoivat kasvuaan voimakkaasti myös sodan jälkeisinä vuosikymmeninä. Vuonna 1961 käynnistettiin kolmas sanomalehtipaperikone, jonka rainan 7,8 metrin leveys oli maailman huippuluokkaa. Kone oli valmistuessaan yksi maailman suurimmista ja samalla luokkansa nopeimpia.
1970-luku toi mukanaan merkittäviä muutoksia kuljetuksiin ja sahateollisuuteen, kun Varkauden ja Kuopion välinen syväväylä avattiin vuonna 1971, mikä paransi tehtaiden yhteyksiä kansainvälisille markkinoille. Uusi satama valmistui vuonna 1973, ja paperia kuljetettiin Saimaan kanavan kautta aina Englantiin saakka.
Sama vuosi merkitsi myös uuden aikakauden alkua sahalle, kun nykyisen sahan tuotanto käynnistyi vuonna 1973. Vaikka alkuvuosien tuotantomäärät jäivät suunniteltua pienemmiksi, muodostui sahasta vähitellen tärkeä osa Varkauden tehdasta.
1980-luvulla tehtaat laajensivat toimintaansa edelleen sulfaattisellun ja hienopaperin tuotantoon. Vuonna 1987 Varkauden tehtaat siirtyivät A. Ahlström Oy:ltä Enso-Gutzeit Oy:n omistukseen, mikä liitti tehtaan osaksi nykyisen Stora Enson historiaa.
Uusi alku Varkaudessa
2000-luvulla Varkauden tehdasalue koki sekä haasteita että uudistumista. Sahaa modernisoitiin vuonna 2002, ja vuonna 2007 toteutettiin merkittävä puunkäsittelyinvestointi, jonka yhteydessä rakennettiin Suomen pisimmäksi kuvattu puunkuljetusjärjestelmä. Puun varastointi siirrettiin sahan läheiseen saareen.
Vuonna 2010 kahden paperikoneen sulkeminen herätti huolta tehtaan tulevaisuudesta, mutta muutamaa vuotta myöhemmin suunta kuitenkin muuttui ratkaisevasti, kun keväällä 2014 Stora Enso ilmoitti suuresta investoinnista Varkauden tehtaan uudistamiseen. Hienopaperin valmistukseen käytetty paperikone muutettiin aaltopahvin raaka-ainetta valmistavaksi tuotantolinjaksi, ja investointi valmistui vuonna 2016. Samana vuonna käyttöön otettiin myös uusi LVL-tehdas. Tehdas toi Varkauteen täysin uuden puutuoteliiketoiminnan ja vahvisti alueen asemaa modernin puunjalostuksen keskuksena.
Lähes 200 vuotta ensimmäisen ruukin perustamisen jälkeen Varkauden tehdasalue jatkaa edelleen uudistumistaan. Sahan, selluntuotannon, pakkausmateriaalien ja puutuotteiden ympärille rakentunut kokonaisuus on jättänyt pysyvän jäljen sekä suomalaiseen metsäteollisuuteen että Varkauden kaupunkikuvaan.
Tutustu alle tehtyyn interaktiiviseen kuvavertailuun ja astu takaisin menneisyyteen Varkauden sahan maille. Vedä kuvan keskellä olevaa liukusäädintä vasemmalle tai oikealle nähdäksesi, miltä kohde näytti ennen ja miltä se näyttää nyt.
