Stora Enso on uusiutuvien materiaalien yhtiö, jonka juuret juontavat syvälle suomalaisen metsäteollisuuden historiaan. Tässä Askel menneisyyteen -juttusarjan osassa sukelletaan sahateollisuuden historiaan ja Honkalahden sahaan, joka juuri juhlii 120-vuotiasta taivaltaan. Sahalla on ollut merkittävä rooli suomalaisen puunjalostuksen kehityksessä.
Honkalahden saha sai alkunsa vuonna 1906, kun Suomen senaatti myönsi toimiluvan Honkalahden Puutavara Osakeyhtiölle. Sahan perustivat metsäteollisuuden kokeneet vaikuttajat, ja tuotanto käynnistyi vuonna 1907. Saha sijaitsi erinomaisella paikalla lähellä Värrön rantaa, joka oli ennen Saimaan kanavan valmistumista Savosta ja Karjalasta uitetun puutavaran purku- ja lastauspaikka. Alkuvuosina saha oli melko pieni, mutta toiminta kasvoi tasaisesti.
Kun alun perin viipurilainen kauppahuone Hackman & Co osti sahan 1910-luvulla, toiminta pääsi varsinaisesti kukoistamaan. Koneiden tehoa parannettiin, siirryttiin sähkövalaistukseen ja työntekijöitä varten rakennettiin yhdeksän taloa sahan läheisyyteen mäelle. Päämarkkinat olivat Euroopassa jo silloin, päämarkkinoina Englanti, Ranska ja Saksa.
Tuotannon kehitys ja teollistuminen
Honkalahden saha laajeni merkittävästi 1900-luvun alkupuoliskolla. 1930-luvulla sahan koneisto uudistettiin lähes kokonaan, ja alueelle rakennettiin höyläämö ja laatikkotehdas. Vuonna 1938 Honkalahdessa oli jo peräti 600 työntekijää.
Toisen maailmansodan aikana tuotanto mukautui poikkeusolosuhteisiin, laatikkotehdas suljettiin, ja alettiin valmistaa sotateollisuuden tarvitsemia tuotteita, kuten miehistökorsuja ja sotilasparakkeja. Sodan jälkeen sahalla valmistettiin puutaloja sotakorvaustuotteiksi Neuvostoliittoon. Vuonna 1948 sahan rinnalle valmistui myös kuitulevytehdas.
1950- ja 1960-luku olivat investointien aikaa ja toimintaa kehitettiin edelleen siirtymällä kohti koneellistettua tuotantoa. Sahaa laajennettiin, tuotantokapasiteetti kasvoi ja alueelle rakennettiin muun muassa lastulevy- ja jatkojalostusyksiköitä. Tuotannon monipuolistuminen näkyi esimerkiksi erikoispaperien ja muiden puupohjaisten tuotteiden valmistuksena.
Rakennemuutoksia ja kansainvälistymistä
1970-luvulla Honkalahden saha koki perusteellisen uudistumisen. Saha modernisoitiin, käyttöön otettiin ensimmäiset HP-tietokoneet ja vuonna 1974 siirryttiin Suomen ensimmäisenä teollisuuslaitoksena maakaasun käyttöön Neuvostoliitosta rakennetun kaasuputken valmistuttua. Samalla panostettiin jatkojalostukseen investoimalla uuteen höylälinjaan ja paneelituotantoon eli höylättyihin ulko- ja sisäverhouslautoihin. Saha alkoi valmistaa ns. tee-se-itse-tuotteita (DIY), eli valmiiksi pakattuja höylättyjä paneeleita, joita vietiin erityisesti Iso-Britanniaan ja Alankomaihin.
1980-luvulla Honkalahden toimintaa tehostettiin keskittämällä tuotantoa ja luopumalla levy- ja liimapuutuotteiden valmistuksesta. Sahaa uudistettiin edelleen muun muassa parantamalla raaka-aineen käyttöä, kehittämällä DIY-tuotantoa sekä lisäämällä kuivaamo- ja höyläyskapasiteettia. Yhteistyö Enso Gutzeitin kanssa tiivistyi, kun yhtiöiden puunhankinta ja kuljetukset yhdistettiin vuonna 1984. Vuosikymmenen puolivälissä lähes puolet sahan tuotannosta vietiin Skandinaviaan, erityisesti Tanskaan, joka oli merkittävä tee-se-itse-tuotteiden markkina.
Moderni saha ja nykypäivä
1990-luvulla Honkalahden saha siirtyi osaksi Enso Gutzeitia, kun yhtiö osti sahan vuonna 1991. Kaupan myötä Enso Gutzeitista tuli Euroopan suurin sahaaja. Sahalla tehtiin merkittäviä investointeja, muun muassa uusittiin pääsahalinja ja uusi moderni sormijatkos- ja höylälinja valmistui. Samalla tuotannossa keskityttiin mäntysahatavaraan.
2000-luvulta lähtien Honkalahdessa on panostettu erityisesti jatkojalostukseen ja lisäarvotuotteisiin. Uusia investointeja on tehty muun muassa sormijatkos- ja liimauslinjoihin sekä Effex-sisustuslevyjen tuotantoon. Vuonna 2017 valmistui pitkään toivottu uusi voimalaitos, jonka ansiosta maakaasun käyttö voitiin lopettaa sahalla. Nykyisin Honkalahti jalostaa puuta monipuolisesti muun muassa ikkuna- ja ovikomponenteiksi, portaiksi sekä rakennustuotteiksi. Päämarkkinat ovat edelleen Euroopassa, mutta tuotteita viedään myös Pohjois-Afrikkaan, Lähi-itään, Japaniin, Yhdysvaltoihin ja Australiaan.
Vuonna 2026 Honkalahden saha juhlii 120-vuotista taivaltaan. Matka pienestä vuonna 1906 käynnistyneestä sahasta kansainvälisesti toimivaksi puunjalostajaksi kertoo jatkuvasta uudistumisesta, investoinneista ja osaamisesta. Honkalahden historia on samalla osa suomalaisen metsäteollisuuden historiaa – ja sen tarina jatkuu vahvana myös tulevaisuudessa.
Tutustu alle tehtyyn interaktiiviseen kuvavertailuun ja astu takaisin menneisyyteen Honkalahden sahan maille. Vedä kuvan keskellä olevaa liukusäädintä vasemmalle tai oikealle nähdäksesi, miltä kohde näytti ennen ja miltä se näyttää nyt.
Historiaa: Laajentuminen Saimaan vesistön metsiin 1880-luvun lopulla
keyboard_arrow_rightLue kirjoitus