eMetsä eMetsä keyboard_arrow_right

Stora Enso keskeytti tuotannon ja kaikki liiketoiminnot Venäjällä pian Ukrainan sodan alkamisen jälkeen. Venäjän tuontipuu pyritään nyt korvaamaan kotimaan puukaupoilla. Stora Enson ensisijainen tehtävä on varmistaa, että yhtiön tehtaat pysyvät käynnissä akuutissa tilanteessa.

Stora Enso ilmoitti keskeyttävänsä kaikki liiketoimintonsa Venäjällä noin viikko Ukrainan hyökkäyksen jälkeen. Stora Enson toimitusjohtaja Annica Breskyn mukaan päätös oli helppo tehdä, eikä ollut mitään syytä odottaa.

–  Halusimme puolustaa demokratiaa ja jokaisen itsenäisen valtion oikeutta tehdä omat päätöksensä, sekä osoittaa solidaarisuutta, hän totesi Helsingin Sanomille. –  Kukaan meistä ei halua toistaa historian virheitä ja joutua myöhemmin sanomaan, että kunpa olisimme tehneet jotain. Toivon voivamme sanoa lapsillemme, että teimme kaikkemme, jotta heillä olisi parempi maailma elettävänään, Bresky toteaa.

Päätös syntyi nopeasti.

–  Stora Enso oli suomalaisista metsäyhtiöistä ensimmäinen, joka reagoi tilanteeseen näin ripeästi, Stora Enson Suomen puunhankinnasta vastaava johtaja Janne Partanen toteaa.

Stora Enso on työllistänyt Venäjällä kahdella sahalla ja kolmessa aaltopahvipakkaustehtaassa sekä puunhankinnassa yhteensä 1 100 ihmistä. Työntekijöistä haluttiin kantaa vastuuta, joten heidän palkanmaksuaan päätettiin jatkaa toiminnan pysäyttämisestä huolimatta.

Suomen tehtaat pysyneet käynnissä

– Venäjän tuontipuun keskeytyessä ”yhdessä yössä” menivät luonnollisesti kaikki suunnitelmamme uusiksi. Ensisijainen tehtävämme oli varmistaa, että asiakastehtaamme pysyvät käynnissä akuutissa tilanteessa. Tässä meitä auttoi huippuhyvä talvi ja vahva leimikkovarantomme. Korjuussa ja kuljetuksissa teimme ennätyskuukausia, jakaa Partanen kiitosta kumppaniyrittäjille.

Venäjältä tuotiin vain koivukuitua. Sen korvaaminen kotimaan hankinnalla on vaikeaa. – Erilaisilla logistisilla järjestelyillä ja tehtaiden tuotannon muutoksilla koivukuitu on riittänyt erityisesti sitä tarvitsevilla Imatran ja Heinolan tehtaillamme, Partanen kertoo.

Partanen tähdentää, ettei nyt juosta vain koivikoiden perässä, vaan lisämääriä tarvitaan ennen kaikkea havukuituun. Ja havumetsiä Suomessa riittää. – Lisääntyneet hankintamäärät edellyttävät pitkäjänteistä aktiivisuutta sekä puun myyjiltä että ostajilta. Venäjän puu oli FSC-sertifioitua ja myös näiden puumäärien hankintaa pyrimme kasvattamaan.
Tarvittaessa tuontipuuta tuodaan myös meren takaa Baltian maista ja Ruotsista.

Venäjältä tuodun puun määrä laskenut vuosien varrella

Venäjän metsät ovat koivuvaltaisia ja maassa on perinteisesti ollut vahva vaneriteollisuus. Stora Enso on tuonut Venäjältä Suomeen vuosittain noin 2 miljoonaa kuutiota koivukuitua sekä 0,5 miljoonaa kuutiota haketta energian tuotantoon.

Venäläisen puun osuus Stora Enson Suomen tarpeista on ollut viime vuosina noin kymmenen prosenttia. Kun Venäjä nosti raakapuun tullimaksuja viidelläkymmenellä prosentilla vuonna 2008, Suomen valtio turvasi teollisuuden puun saannin myöntämällä puun myyntituloille verohuojennuksia. Tuontimäärät ovat tämän jälkeen koko ajan laskeneet.

Venäjän makroekonomia, ruplan kurssivaihtelut ja kustannusinflaatio ovat vaikuttaneet hinnan aaltoilemiseen.

Venäjän puunhankinnasta vastaava johtaja Arto Lyykorpi kertoo, että toimitussopimukset ovat olleet pitkiä ja yhteistyö tiivistä.

– Puun hintavaihtelut ovat kuitenkin olleet välillä hyvinkin nopeita. Venäjän makroekonomia, ruplan kurssivaihtelut ja kustannusinflaatio ovat vaikuttaneet hinnan aaltoilemiseen. Venäjä on myös omilla rajoituksillaan ohjannut raaka-aineen vientiä ja näin turvannut oman teollisuutensa edellytyksiä. Esimerkiksi havutukkia ei ole viime vuosina Suomeen tuotu.

– Puunhankinnasta vastasivat venäläisten kumppanien yritykset, Lyykorpi kertoo. Stora Ensolla ei ollut Venäjän metsätyömailla omia työntekijöitä, metsäkoneita ja autoja. Puu Suomeen tuli pääasiassa junilla.

Haasteitta ei selvitty.

– Tapahtumien vyöry, päätösten nopeus ja tinkimättömyys aiheuttivat kyllä suuria haasteita ennen kuin päälle kaatuvat asiat oli saatu ratkaistua. Puuntuonnin lopettaminen määräaikaan mennessä oli ehdoton vaade, kuvaa Lyykorpi maaliskuun tapahtumia.

Venäjän sahat, pakkaustehtaat ja puunhankinta myyty

Stora Enso on huhti–toukokuun aikana myynyt kaikki Venäjän toiminnot tehtaiden paikallisjohdolle. Sahat sijaitsevat Novgorodissa ja Karjalan Impilahdessa. Ne työllistävät yhteensä 330 henkilöä ja hallinnoivat 370 000 hehtaarin vuokra-alueilla pitkäaikaisia hakkuuoikeuksia.

Aaltopahvipakkauksia Venäjän markkinoille valmistavat pakkaustehtaat sijaitsevat Lukhovitsyn, Arzamasin ja Balabanovan alueilla ja työllistävät 620 henkilöä.

Stora Enso arvioi, että paikallinen omistus ja toiminta voivat Venäjän markkinoiden epävarmuuden vuoksi tarjota vastuullisemman pitkän aikavälin ratkaisun nyt myydyille liiketoiminnoille ja niiden työntekijöille.

Kaupalla ei ole olennaista vaikutusta Stora Enson vuotuiseen liikevaihtoon tai operatiiviseen liiketulokseen.

Yhtiöllä valoisat odotukset

Stora Enson ensimmäisen vuosineljänneksen tulos oli vahva ja tulevaisuuden näkymät valoisat. Huhtikuun tulosjulkistuksen mukaan Venäjän liiketoimintojen osuus konsernin liikevaihdosta oli noin kolme prosenttia vuonna 2021. Nyt tehtyjen lopettamispäätösten kokonaisvaikutus liiketuloksessa ei ole oleellinen.

Kuluva vuosi on Stora Enson 150-vuotisjuhlavuosi. Tähän aikaan on mahtunut erilaisia maailmanhistorian vaiheita, osa hyvinkin kipeitä ja dramaattisia. Maailma on tänä aikana muuttunut suuresti ja myös Stora Enso kehityksen mukana.

Uusiutuvat materiaalit, niistä valmistetut tuotteet ja vastuullinen suhtautuminen luontoon sekä yhtiön toiminta-alueiden yhteisöihin näkyvät kaikessa Stora Enson toiminnassa nyt ja tulevaisuudessa.

Artikkeli on julkaistu Terve Metsä -lehdessä 2/2022

Teksti: Minna Takkunen

Kuva: iStock

Tuoko kantava tela hankikannon keskelle kesää?
Lue kirjoitus
Stora Enson historia: Sahoista kaikki alkoi
Lue kirjoitus
Kohti omannäköistä metsänomistajuutta
Lue kirjoitus