eMetsä eMetsä keyboard_arrow_right

Suomen metsien yleisimmät puulajit ovat mänty, kuusi, hies- ja rauduskoivu. Mänty ja kuusi muodostavat 80% Suomen metsistä. Luontaisesti Suomessa esiintyy noin 30 puulajia, joista suurin osa on lehtipuita. Puulajit esiintyvät yleisinä koko Suomessa pohjoisinta Lappia ja korkeimpia tunturialueita lukuun ottamatta.

Metsät ovat tärkeimpiä uusiutuvia luonnonvarojamme. Metsätalous Suomessa perustuu metsien luontaisiin puulajeihin, jotka jaetaan havu- ja lehtipuihin. Luontaiset puulajit ovat merkittäviä koko ekosysteemille sekä luonnon monimuotoisuudelle. Kotimaisten puulajien lisäksi Suomessa kasvatetaan useita puulajeja, jotka eivät luontaisesti kuulu Suomen luontoon, mutta pärjäävät täällä hyvin.

Neljä luonnonvaraista havupuulajia

Suomessa kasvaa luonnonvaraisena neljä havupuulajia: mänty, kuusi, kataja sekä harvinainen euroopanmarjakuusi, joka kasvaa Ahvenanmaalla. Mänty on yleisin puulajimme ja sen levinneisyys yltää aina Pohjois-Lappiin asti. Pioneeripuuna se valtaa usein ensimmäisenä karuimmat kasvupaikat. Kuusi on männyn jälkeen Suomen toiseksi yleisin ja taloudellisesti tärkeimpiä puulajejamme. Se kasvaa lähes kaikkialla Suomessa pohjoisimpia tunturiseutuja lukuun ottamatta ja on kasvupaikkavaatimuksiltaan mäntyä vaativampi.

Kataja on pensasmainen ikivihreä havupuu, joka hyvän kylmänsietokykynsä ansiosta kasvaa yleisesti koko Suomessa. Sen kasvupaikkavaatimukset eivät ole tiukat, sillä katajaa kasvaa sekä karuilla kallioilla että rehevissä lehtimetsissä. Luontaisten havupuulajien lisäksi yleisesti istutetaan myös muun muassa siperian- ja euroopanlehtikuusta.

Lehtipuita löytyy useampaa lajia

Koivu on yksi yleisimmistä puulajeistamme männyn ja kuusen kanssa ja on edellä mainittujen tapaan levinnyt koko Suomeen. Koivut ovat männyn kaltaisesti valo- ja pioneeripuita ja ne voivat vallata suuria yhtenäisiä alueita. Rauduskoivu on Suomen kansallispuu ja sen puuaines on kovempaa kuin hieskoivun. Rauduskoivun erikoismuotoa, visakoivua, kasvaa luonnonvaraisena Pohjois-Euroopassa ja se on arvokkain Suomessa kasvava puu. Metsärajalla kasvaa myös tunturi- ja vaivaiskoivua.

Koivujen lisäksi yleisiä kotimaisia lehtipuita ovat muun muassa haapa, harmaa- ja tervaleppä, tuomi, raita sekä pihlaja. Jalot lehtipuut tammi, vaahtera ja lehmus eivät ole Suomen metsissä yhtä yleisiä kuin edellä mainitut ja ne ovatkin yleisempiä esimerkiksi puistoissa. Esimerkki kuuluisasta metsätammesta on Suomen kauneimmaksikin puuksi äänestetty Paavolan tammi.

Puusta on moneksi

Puu on ympäristöystävällinen ja uusiutuva raaka-aine. Mäntyä, kuusta ja koivua pidetään yleensä taloudellisesti kannattavimpina lajeina, joita suositellaan käytettäväksi metsänkasvatuksessa. Mänty- ja kuusitukkia eli puun järeää tyviosaa käytetään saha- ja puuteollisuuden tarpeisiin. Männyn, kuusen tai koivun latvusosaa tai pieniläpimittaista harvennuspuuta käytetäään sellu, kartonki – ja paperiteollisuuden raaka-aineeksi. Myös hieskoivua käytetään täydentävänä lajina tai talouspuuna. Koivu tuo paperiin tai kartonkiin tarvittavia vaaleusominaisuuksia. Koivulla on ollut hyvä menekki myös vaneripuuna.

Metsien uudistaminen niiden luontaisilla puulajeilla on tärkeä teko. Taloudellisen hyödyn lisäksi näin huolehditaan useiden lajien elinympäristöstä.

Pottiputki ja istutustekniikka
Lue kirjoitus
Jalostettu taimi ohittaa muut kasvussaan
Lue kirjoitus
Metsän istuttaminen – ennen kun tartut pottiputkeen
Lue kirjoitus