Metsätalouden verotus – usein kysyttyä

Metsätalouteen kohdistuvat menot voi ilmoittaa joka vuosi, vaikka tuloja ei olisi.

Molemmat myyjistä tekevät oman osuuden myynnistä luovutusvoittoveroilmoituksen. Ilmoituksen voi tehdä vaikka heti myynnin jälkeen joko verottajan paperilomakkeella (verottajan lomake 9) tai Oma Vero-palvelun kautta sähköisesti. Oma Vero-palvelussa ilmoitus tehdään kohdassa “Verokortit ja ennakkovero”.

Metsäyhtymä tekee yhden metsätalouden veroilmoituksen 2C. Metsäyhtymän metsätalouden verotuksen tulos tai tappio jaetaan osakkaiden henkilökohtaiseen verotukseen omistusosuuden suhteessa. Tuloksen tai tappion voi tarkistaa omalta esitäytetyltä veroilmoitukselta kohdasta “Metsätalous”.

Arvonlisävelvollisuutta varten tarvitaan aina y-tunnus, myös yksityisten metsänomistajien osalta on tämä käytäntö.

Kyllä riittää. Alv-velvollisuus on voimassa niin kauan kun metsänomistaja tekee päättymisilmoituksen.

Ei tarvitse.

Ei tule maksukuittia, pitää maksaa oma-aloitteisesti määräaikaan mennessä.

Arvonlisäverottoman vähäisen toiminnan raja on 15 000 euroa 2021 alusta alkaen. Vähäisen liiketoiminnan harjoittajan on etukäteen itse arvioitava, ylittääkö hänen tilikauden myyntinsä 15 000 euron rajan vai ei.

Metsätaloudesta verovelvollinen voi tehdä vuosittain metsätalouden verotuksessa työhuonevähennyksen, koska hän käyttää omaa asuntoa sivutulojen hankkimiseen.

Työhuonevähennyksen määrät voivat vaihdella vuosittain. Jos metsätalous tuottaa sinulle satunnaisia tuloja, työhuonevähennys on 235 euroa vuonna 2023. Jos metsätalous tuottaa sinulle pysyväisluontoisia tai huomattavia sivutuloja niin työhuonevähennys on 470 euroa.

Ajantasaisen työhuonevähennyksen määrän voi tarkistaa verottajan sivuilta. Työhuonevähennys ilmoitetaan metsätalouden veroilmoituksella 2C kohdassa “Muut vuosimenot”. Pääsääntö on, että käytössä on yksi työhuonevähennys/y-tunnus. Eli myös kuolinpesät ja yhtymät tekevät metsätalouden veroilmoituksella vain yhden työhuonevähennyksen. Vaikka metsänomistaja tekisi työhuonevähennyksen esim. pääansiotulon osalta, niin hän on silti oikeutettu vähennykseen myös metsätalouden puolelta.

Pääsääntö on tämä: metsänomistajan kuolinvuodelta tehdään veroilmoitus vainajan nimiin ja seuraavasta vuodesta eteenpäin kuolinpesän. Kuolinvuodelta poiston voi tehdä vielä vainajan nimiin. Kuolinpesä voi jatkaa seuraavana vuonna poistojen tekemistä menojäännöksen perusteella.

Pitkäaikaisten investointien poistot kannattaa tehdä joka vuosi, vaikka tuloja ei olisikaan.

Edellisen omistajan menojäännös ei siirry tilakaupassa uudelle omistajalle. Uutta poistopohjaa voi syntyä, jos myyjä ja ostaja ovat sopineet kauppahinnan esim. poistoissa olleelle kalustolle.

Raivaussahan meno ilmoitetaan aina sinä vuonna kun hankinta on tehty. Raivaussahan voi vähentää kerralla “Muut vuosimenot” kohdassa. Jos hankit raivaussahan pari vuotta sitten, ainoa tapa saada se vähennyksiin, olisi oikaista ostovuoden metsätalouden verotusta. Sillä ei ole merkitystä saatko tuloja kyseisenä verovuonna.

Poistoihin laitetaan.

Jos matkailuautoa käytetään jatkuvasti vain metsätaloudessa, niin silloin sen voi laittaa yhtymän poistoihin. Metsätalouden käyttö tulee pystyä perustelemaan verottajalle. Mahdollista on myös arvioida mikä osuus käytöstä (esim. 50 %) on metsätalouden käyttöä ja silloin poistoihin laitetaan vain kyseinen osuus.

Kaikki osakkaiden tekemät matkat, jotka liittyvät metsätalouden harjoittamiseen.

Jos tarkoitat eMetsän matkakulujen merkitsemiskohtaa, niin eMetsään voi lisätä myös koko vuoden kilometrit ns. Yhdelle riville. Eli lasket omasta matkapäiväkirjasta kaikkien matkojen kilometrit yhteen ja kirjaat ne esim. Vuoden viimeiselle päivälle. Talleta oma matkapäiväkirja muistiinpanoihin.

Jakamattoman kuolinpesän osakkaat voivat laittaa metsätalouden harjoittamiseen liittyvien matkojen kilometrikulut kuolinpesän 2C-lomakkelle.

Jos matkasi Suomeen on kohdistunut pääosin metsätalouden harjoittamiseen, niin silloin voit vähentää myös lentoliput, hotellikulut ym.

Metsänomistajalla on lain mukaan muistiinpanovelvollisuus ja jos metsänomistaja aikoo vähentää metsätalouden harjoittamiseen liittyvien matkojen kilometrikuluja, hänen tulee pitää matkoista ajopäiväkirjaa. Tarkemmin sanottuna: muistiinpanoja, joihin sisältyvät verotuksessa tarvittavat tiedot eriteltynä.

Jos käytät metsätalouden harjoittamiseen omaa autoa, voit vähentää kulkemisesta oman auton kilometrit. Metsänomistajalla harvoin on käytössä julkisia kulkuneuvoja metsätilan sijainnista johtuen. Voit tehdä kilometrivähennyksen aina kun matka kohdistuu metsätalouden harjoittamiseen. Matkojen määrälle ei ole ala- eikä ylärajaa.

Osakkaiden matkakulut ovat yhtymän menoja.

Verottajalla ei ole maksimimäärää. Mutta ohje on, että matkojen tulee kohdistua metsätalouden harjoittamiseen.

Jos matka kohdistuu metsätalouden harjoittamiseen, niin yöpymisestä voi sisällyttää kulut metsätalouden veroilmoitukselle.

Yhteiselle metsätilalle tehdyt matkat esim. istutusta varten tulee vähentää yhtymän metsätalouden veroilmoituksella matkakuluna 0,30 €/km. Verohallinnon ohjeen mukaan yhtymä ei voi maksaa verovapaita matkakorvauksia osakkaalleen kodin ja metsä välisistä matkoista.

Kummatkin vaihtoehdot käyvät.

Esimerkiksi koulutuksista tai metsämatkoista tietyin ehdoin. Ei matkoista omalle tilalle.

Mönkijän käyttötunneista voi tehdä oman ajopäiväkirjan ja sen perusteella kirjata kulut tunneista yhteensä “Muut vuosimenot” kohtaan.

Tässä tapauksessa, jos mönkijä on 80 % metsätalouskäytössä kirjataan eMetsään vain tuo 80 % arvo ja siihen kohdistuva alv. Kannattaa sitten muutoin pitää päiväkirjaa mönkijän käytöstä.

Jos taimikonharvennuskäynnillä menee koko päivä, niin voit laittaa koko päivän käyttötunnit. Kone on ollut silloin metsätalouden käytössä koko päivän, eikä sitä ole voinut käyttää muussa toiminnassa.

Jos mönkijä tai traktori on metsätalouden kalustona poistopohja menettelyllä, niin silloin siitä ei voi vähentää enää käyttötunteja. Mutta polttoaine ja varaosakulut voi vähentää muissa vuosimenoissa.

Kokonaiskäyttötuntimäärällä ei ole merkitystä.

Voit vähentää kuljetuksen verottajan hankintayönarvo- menettelyn kautta. Verottajalla on hankintatyössä kuljetukselle omat puutavaralajikohtaiset arvot.

Kohtaan 7.3 muut vuosikulut.

Kyllä voit vähentää.

Voit vähentää mönkijän käytön taimien kuljetuksesta käyttötuntien mukaan 15 €/ha.

Entinen mönkijä poistetaan poistokohtaisesta seurannasta, samoin myynnin alvin osuus palautetaan verottajalle. Uudesta investoinnista merkataan uusi poistopohja ja samoin alv-osuus merkataan alv-lomakkeelle.

Jos kaivurin siirtorahti kohdistuu yhtymän metsätalouden harjoittamiseen, niin silloin se vähennetään yhtymän metsätalouden verotuksessa.

Verottajan ohjearvo vuodelle 2023 traktorin käytöstä on 12 €/h.

Rakennus katsotaan metsätalouden rakennukseksi, jos sitä pääasiassa käytetään metsätaloudessa (esim. Koneiden säilytys, metsätalouden taukosuoja). Jos metsätalouden rakennusta korjataan, voidaan rakennusmateriaalit ja niiden arvonlisäverot vähentää metsätaloudessa.

Käytännössä rakennusmateriaalien arvosta tehdään “uusi investointi” poistopohjaan ja se nimetään esim. “Rakennuksen korjauskulut”.

Jos kauppahinta kohdistuu kokonaan metsämaahan, se voidaan “jyvittää” hehtaareihin ja laskea sillä tavoin tilakohtaisesti.

Yhtymäosuuden ostosta muodostuu metsävähennyspohjaa.

Jos metsätila on ollut nykyisellä omistajalla yli 10 vuotta omistuksessa, sen voi myydä luovutusvoittoverovapaasti lähisukulaisille (lapset, lapsenlapset). Näissä tapauksissa käytetty metsävähennys ei tuloudu, koska luovutusvoittoa ei veroteta. Lahjoituksessa metsävähennys ei tuloudu missään tilanteessa.

Kun metsätilasta luovutaan vastikkeellisesti. Pois lukien joissain tilanteissa lähisukulaisille myytäessä.

Pienin hyväksyttävä metsävähennys 1500 € edellyttää 2500 € tuloja.

Metsävähennys tulee aina vaatia verottajalta, vähennystä ei tule automaattisesti. Pääsääntö on, että metsävähennyspohja ilmoitetaan verottajalle jo sinä vuonna, kun se on syntynyt. Mutta käytännössä ehdit ilmoittaa sen myös sinä vuonna, kun sinulla on metsätaloudesta tuloja.

Metsävähennystä muodostuu luovutuksista, jotka on hankittu 1.1.1993 jälkeen. Tämän mukaan sinulla on oikeus metsävähennykseen.

Metsävähennys koskee vain vastikkeellisesti hankittuja tiloja. Mutta metsävähennykset lasketaan yhteen ja sitä voi käyttää miltä tahansa metsävähennyskelpoiselta tilalta myydyistä puista saaduista tuloista. Ei ole siis tilakohtainen.

Metsävähennyksen laskenta käyttäytyy aina samalla tavalla, eli se on 60 % kauppahinnasta. Sillä ei ole väliä millä hinnalla olet ostanut metsätilan.

Olet oikeutettu metsälahjavähennykseen, jos olet saanut metsää lahjana 1.1.2017 tai sen jälkeen ja olet maksanut siitä lahjaveron sekä lahjana saamasi metsän pinta-ala on riittävän suuri. Vähimmäispinta-ala määräytyy metsän sijaintikunnan mukaan. Metsälahjavähennyspohja muodostuu maksamasi lahjaveron perusteella.

Metsälahjavähennys tulee hakea itse verottajalta joko Oma Vero palvelussa tai lomakkeella 2L. Metsäkeskuksen sivuilla on laskuri, jolla voit selvittää oletko oikeutettu metsälahjavähennykseen.

Kyllä, verottaja tekee vähennyksen automaattisesti alijäämähyvityksenä.

Verottaja tekee vähennyksen automaattisesti muista pääomatuloista, jos niitä on, esim. pellon vuokratuloa.

Tappio voidaan vähentää seuraavan kymmenen vuoden aikana kuolinpesän pääomatuloista.

Kuolinpesä purkautuu perinnönjaolla ja aiemmin tehdyt menovaraukset tuloutuvat viimeiselle toimintavuodelle. Ne eivät siirry metsäyhtymälle.

Menovarauksen voi tehdä vaatimalla verotukseen oikaisua. Ohjeet oikaisuvaatimuksen tekoon löytyvät verottajan sivuilta.

Menovaraus lasketaan näin: laske yhteen tulot, vähennä hankintatyön arvo ja metsävähennys. Jäljelle jäävästä summasta voi tehdä korkeintaan 15 % menovarauksen.

Kyllä. Hankintatyön verovapaaosuus on 125 m3/maatila. Maatila on saman kunnan alueella olevien metsätilojen kokonaisuus.

Jos tilat ovat eri kuntien alueella. Jos tilat ovat samassa kunnassa, voi tehdä hankintatyötä vain yhden 125 m3 verovapaan osuuden.

Jos puut ovat pinossa eikä niitä ole vielä mitattu, niin kiintokuutiomäärän voi arvioida esim. “kuitupuun pinomittaus” ohjeella.

Hankintatyön arvo tulee aina ilmoittaa metsätalouden veroilmoituksella, vaikka 125 m3 verovapaaosuus alittuisi.

Vuokratun koneen vuokrakulut ja ajosta syntyneet itse maksetut käyttökulut voi vähentää “muissa vuosimenoissa”.

Hankintahakkuun oman työn osuus ilmoitetaan hankintatyönä tekijä ja puutavaralajikohtaisesti. Hankintatyön kokonaisarvo tulee 2C-lomakkeella kohtaan “2.1. Hankintakaupat” ja lomakkeen toiselle sivulle koostetaan tiedot tehdystä hankintatyöstä. Hankintatyö ilmoitetaan aina työntekovuodelle. Hankintatyön osuus on verovapaata 125 m3 asti.

Vastikkeettomasta luovutuksesta ei luovuttajan tarvitse tehdä erikseen ilmoitusta verottajalle, vaan luovutuksen saajan on tehtävä lahjaveroilmoitus verohallintoon kolmen kuukauden kuluessa lahjoituksesta.

Jos vastikkeettoman luovutuksen tehnyt metsänomistaja ei omista enää luovutuksen jälkeen metsämaata, hän ei ole metsätaloudesta verovelvollinen eikä alv-velvollinen ja hänen tulisi tehdä toiminnan lopettamisilmoitus verohallintoon ytj-lomakkeella (lomake löytyy täältä)

Sähkölinja-alueiden korvaukset ovat ns. pysyvän käyttöoikeuden korvauksia ja niistä saatavaa tuloa ei ilmoiteta metsätalouden veroilmoituksella vaan luovutusvoittoveroilmoituksella (verottajan lomake 9).

Ennakonpidätystä ei ilmoiteta 2C-lomakkeelle.

Maanvuokratuloja ei ilmoiteta metsätalouden veroilmoituksella, vaan ne ilmoitetaan maatalouden lomakkeella (2/2Y).

Kyseinen korvaus voidaan ilmoittaa kohdassa “muut pääomatulot”.

Yksityiskäytössä olevan kellarin korjaukseen otetun puutavaran kantoraha-arvo on metsätalouden pääomatuloa. Vuonna 2023 verottajan yhtenäistämisohjeen mukaan kantoraha-arvona voidaan käyttää kuusitukilta 61 €/m3.

Tulo merkataan 2C-lomakkelle kohtaan “4.3” Yksityiskäyttö”. Kuljetuskulut voi vähentää muissa vuosimenoissa, samoin alv-osuuden voi vähentää.

Riistanhoitokulut eivät kohdistu metsätalouden harjoittamiseen, joten niitä ei voi vähentää metsätalouden verotuksessa.

Puhelin- ja it-kuluista voi vähentää enintään 50 % metsätalouden verotuksessa.

Moottorisahan tai raivaussahan hankintahinnan voi vähentää kokonaan metsätalouden verotuksessa ja samoin polttoaine ja varaosa kulut. Mutta käytöstä ei voi vähentää tuntiperusteista kulua erikseen.

Kyllä, kohtaa muut vuosimenot.

Arvionvaraisista kuluista ei vähennetä arvonlisäveroa.

Pakuri- ja lakkakäävän kasvatukseen liittyvät kulut vähennetään maatalouden verotuksessa, koska niistä saatava tulo on maatalouden tuloa.

Talletuksien ja osuuksien korkoja ei ilmoitetaan 2C-lomakkeella. Yksityisillä metsänomistajilla ja kuolinpesillä esim. Tähtilin korot ilmoitetaan Stora Enson toimesta verottajalle eikä niitä tarvitse verovelvollisen itse ilmoittaa. Yhtymät vastaavasti ilmoittavat esim. Tähtitilin korot Maatalouden veroilmoituksella 2Y- maatalousyhtymä, kohdassa “Muut tulot”.

Kyllä.

Yhtymän ja perikunnan ero on se, että kuolinpesä on erillinen verovelvollinen. Yhtymässä taas yhtymän osakkaat ovat jokainen omalla omistusosuudella verovelvollisia.

Suositus on, että yhtymällä olisi yksi yhteinen tili käytössä.

Pienemmissä työkaluhankinnoissa meno kirjataan aina sille vuodelle, kun hankinta on tehty. Pitkäaikaisissa investoinneissa taas poistoja aloitetaan tekemään investoinnin käyttöönottovuonna.

Kyllä voit siirtää tuloa verotettavaksi myöhemmin. Teet sen kohdassa “Menovaraus”. Eli sinun on mahdollista siirtää maksimissaan 15 % menovaraus tulevien vuosien menoja varten.