eMetsä eMetsä keyboard_arrow_right

Suomen metsistä on kattava metsävaratieto. eMetsä-verkkopalvelun kautta jokainen metsäomistaja saa hyvän yleiskuvan muun muassa omien metsätilojensa harvennushakkuiden tarpeista. Lopulta terve kasvatusmetsä ja taloudellinen tuotto syntyy kokeneiden metsäalan ammattilaisten käsissä.

Väkevä metsäkone etenee mäntymetsässä varmasti, ja puuta kaatuu sieltä mistä pitääkin. Ennen kuin virolahtelaisen mäntymetsän harvennustyöt ovat alkaneet, on luumäkeläiselle Luukolmiolle työskentelevä Sasu Kiviharju saanut ohjeet työn suorittamisesta metsätyökoneen WoodForce-järjestelmään.

”Digitaalinen tietopaketti antaa kuskille tosi hyvän lähtökohdan työhön. Metsässä kuljettajan on kuitenkin lopulta päätettävä, mikä puu otetaan ja mikä jätetään kasvamaan. Siihen silmä oppii vain tekemällä”, Kiviharju sanoo.

Kun kone jyllää metsässä, Stora Enson metsäasiantuntija Risto Hellä seuraa työtä turvallisen välimatkan päästä. Juuri hän on alun perin tutkinut Metsäkeskuksen metsävara- eli kuviotiedon, käynyt tutkimassa puuston, ja tehnyt maanomistajan kanssa puukaupat. Hellälle harventaminen on työtä, jolla on tarkoitus isolla T:llä.

”Vuosien varrella olen omin silmin nähnyt, kuinka nopeasti metsä kehittyy, kun sitä hoidetaan hyvin ja puut saavat tilaa kasvaa. Se on tärkeää, sillä metsä on uusiutuva raaka-ainevara sekä perinteisille metsätaloustuotteille mutta myös uusille tuotteille, joilla korvataan esimerkiksi ympäristöjalanjäljeltään raskasta muovia, terästä ja betonia”, Hellä miettii.

Kun Sasu Kiviharju saapuu työmaalle, hän on jo saanut harvesterinsa tietokoneelle tiedot tulevasta hakkuusta.

Metsävaratieto luo pohjan harvennukselle

Risto Hellän työhuone sijaitsee Virolahden keskustassa. Avokonttorissa ovia ei ole, mutta jos olisi, Hellän ovessa lukisi metsäasiantuntija.

”Titteli kuvaa työtäni hyvin. Tehtäväni on hankkia ja ostaa yhtiölle puuta sekä myydä metsänomistajalle metsään liittyviä palveluita”, Hellä kertoo.

Digitaaliselle kartalle on merkitty metsäkuvion kaikki tärkeä tieto. Metsästä näkyvät esimerkiksi maapohjan ravinteikkuus, puuston korjuukelpoisuus, puulaji, sen ikä ja koko.

”Metsävaratieto on maanomistajan käytössä, kun hän ottaa maksuttoman Stora Enson eMetsä -palvelun käyttöönsä. Järjestelmä osaa myös itse ehdottaa omistajalle eri hoitotoimenpiteitä ja harvennushakkuita, joskin aktiivisesti puukauppaa tekevät omistajat tuntevat usein metsänsä tarpeet muutenkin.”

Tyypillisesti metsänomistaja ottaa Hellään yhteyttä ja käynnistää puukauppaneuvottelut. Jos Stora Ensolla ja metsänomistajalla on jo olemassa oleva asiakassuhde, näkyvät metsävaratiedon mukaiset harvennushakkuutarpeet myös Hellän käytössä olevista metsäjärjestelmästä.

”Paljon kuitenkin perustuu omin silmin tehtäviin havaintoihin. Kun asiantuntijamme kulkevat reissuillaan, vastaan tulee usein harvennustarpeessa olevia kasvatusmetsiä. Selvitämme, kenen metsä on, otamme yhteyttä ja ehdotamme harvennusta.”

Kenenkään ei ole pakko harventaa metsäänsä, mutta usein se kyllä kannattaa.

On tärkeää osata löytää oikeat ratkaisut metsänhoitamiseen parhaalla tavalla, miettii metsäasiantuntija Risto Hellä.

Etsi oma paikallinen metsäasiantuntijasi »

Harvennus antaa tukille tilaa kasvaa

Hellä on työskennellyt Stora Enson ostohenkilönä jo vuodesta 1996. Varttuminen maaseudulla, pitkä ura ja liikuntaharrastukset ovat opettaneet Hellän katsomaan metsää monipuolisesti.

”Liikun paljon luonnossa ja mielestäni hyvin hoidettu metsä on mahtava paikka ulkoilla. Siellä on helppo liikkua, kun taas hoitamattomassa se on semmoista rämpimistä ja selviytymistä.”

Se on yksi syy harventaa aika ajoin metsää, mutta on niitä muitakin hyviä syitä. Hellä nostaa esiin erityisesti sen, että hoitaminen tekee metsästä paremman.

”Harvennushakkuun avulla voidaan keskittää kasvu metsän elinvoimaisimpiin yksilöihin, niihin parhaimpiin. Kun huonompilaatuista puuta poistetaan, jäljelle jäävästä puusta saadaan enemmän hyvälaatuista tukkia, joka on myös metsänomistajalle sitä arvokkainta puuta”, Hellä perustelee.

”Vuosien varrella olen omin silmin nähnyt, kuinka nopeasti metsä kehittyy, kun sitä hoidetaan hyvin ja puut saavat tilaa kasvaa.” – Risto Hellä, Stora Enso

Usein alaharvennuksella napsitaan heikosti kasvavat puut pois. Harvennuksen perusteena voidaan myös käyttää puulajeja; esimerkiksi kuivalle mäntykankaalle on voinut kasvaa alueella heikosti menestyviä kuusia, jotka napataan pois kuivumasta.

Harvennus antaakin metsälle valoa ja tilaa hengittää.

”Jos metsää ei harvennettaisi, saataisiin 70 vuoden kuluttua sama puumäärä, mutta harvennetussa metsässä puut ovat järeämpiä ja hyvälaatuisia. Arvokkaan tukkipuun määrä on huomattavasti suurempi kuin harventamattomassa, kuitupuuvaltaisessa metsässä.”

Kasvatushakkuussa puuta poistetaan noin kolmasosa, Hellän työalueella tämä tarkoittaa keskimäärin noin 70 mottia hehtaarilta. Päätehakkuun vaiheessa alueella kasvaa keskimäärin noin 300 mottia hehtaarilta. Harvennus siis kiihdyttää kasvua ja tuo samalla tuloa metsänomistajalle.

Miten metsiä uudistetaan
monipuolisesti ja kustannustehokkaasti?

Ilmoittaudu maksuttomaan webinaariin kuulemaan käytännönläheisiä neuvoja, jotka auttavat sinua uudistamisen onnistumisessa.

Katso ohjelma ja ilmoittaudu mukaan
keyboard_arrow_right

Kuviotieto on hyvä renki, mutta huono isäntä

Vuosien saatossa kuviotieto on kehittynyt huimasti tekniikan kehityksen mukana. 

”Ennen Metsäkeskukset tekivät ilmakuvien perusteella maastotyönä kuviotiedon. Nyt käytössä ovat kaukokartoitusmenetelmät ja laserkeilaus, joilla mitatuista maaston koealoista tietokone tekee vertaamalla kuviotiedon”, Hellä kertoo.

Niin kuin usein on, metsänhoidossakin digitaalisuus on hyvä renki mutta huono isäntä. Kuviotieto on hyvä apuväline mittakaavan hallitsemiseen ja ison kuvan hahmottamiseen.

”Jossakin metsävaratieto aika hyvää, mutta esimerkiksi tukkikuituprosentissa, korjuukelpoisuudessa ja puulajisuhteissa on usein tarkastamisen varaa. Metsävaratieto on usein hyvä lähtökohta, mutta joskus tulee se pettymyskin.”

”Harvennushakkuun avulla voidaan keskittää kasvu metsän elinvoimaisimpiin yksilöihin, niihin parhaimpiin.” – Risto Hellä, Stora Enso

Tällä Hellä ei suinkaan tarkoita sitä, että tieto olisi turhaa – päinvastoin. Asetelma kuvastaa vain sitä, mistä tekniikan kehityksessä on aina kyse. Tarvitaan työkaluja, mutta ilman kokeneita ammattilaisia työkaluilla ei tee mitään. Siksi kuviotiedon läpikäytyään Hellän seuraava osoite on aina itse metsä.

”Kyllä harvennustarve on aina ihmisen läpikäytävä. Suuntaa antava valmis tieto on sellaisenaan toimen­piteiden kannalta riittävän tarkkaa, mutta puunhankinnassa tarkkuusvaade on huomattavasti suurempi. Maastokäynti on kaikkien etu, ja metsänomistajatkin arvostavat tarkkuutta.”

Hyvin valmisteltu tarjous on helppo hyväksyä

Kun harvennuksesta on alustavasti sovittu, Hellä käy pohjatiedot läpi. Sen jälkeen luodaan asiakastiedot tai päivitetään olemassa olevat tiedot rekisteriin. Se on edellytyksenä digitaalisen kuviotiedon hyödyntämiselle.

”Otan järjestelmästä irti kaiken, mitä saan. Jos metsätila ei vielä ole järjestelmässämme, lisään sen sinne ja imaisen Metsäkeskuksen metsään.fi-tiedon mukaani.”

Sen jälkeen on aika mennä metsään. Hellällä on aina mukanaan tabletissa kulkeva mobiilityöpöytä, joskus metsänomistajakin.

”Jos omistaja on maastossa mukana, helpottaa se minua etenkin silloin, jos tarkoituksena on teettää samalla myös muuta metsänhoitoa. Mobiilityöpöydällä mukanani kulkevat metsävaratieto ja kuviointi sekä GPS, joiden avulla pystyn suunnistamaan ja myös päivittämään tietoa samalla.”

Toimistolla Hellä viimeistelee havainnot ja täydentää metsätilan tiedot järjestelmään. Sen jälkeen on puukauppojen vuoro. Koronapandemian myötä kaupat ryhdyttiin pääsääntöisesti allekirjoittamaan sähköisesti, joskin edelleen osa metsänomistajista haluaa lyödä kättä päälle kasvotusten. Puun myynti on kuin onnistunut asuntokauppa, jossa yhdistyy tunne ja talous.

”Minulle onnistunut neuvottelu on sellainen, että kun jätän tarjouksen, tekee omistaja kaupat saman tien. Silloin olen osannut selvittää metsän ja omistajan tarpeet, ymmärtänyt ne ja löytänyt molemmille sopivan oikean ratkaisun. Sellaisesta tulee hyvä fiilis.”

Risto Hellän (oik.) koostama digitaalinen tietopaketti antaa motokuskille Sasu Kiviharjulle (vas.) hyvän lähtökohdan harventamiseen. Metsässä motokuljettajan on päätettävä, mikä puu otetaan ja mikä jätetään kasvamaan.

Iso kone tekee sen, minkä pienikin

Kun Sasu Kiviharju on saapunut työmaalle, on hän jo saanut harvesterinsa tietokoneelle tiedot tulevasta hakkuusta. Kyse on samasta kuviotiedosta, joka matkan varrella on jalostunut ja tarkentunut Risto Hellän mielessä ja käsissä harvennussuunnitelmaksi. Sen jälkeen on motokuskin homma ottaa puunkorjuu vastuulleen.

”Kun avohakkuussa pyritään maksimoimaan puusta saatava hyöty, on harvennuksessa painopiste selvemmin metsänkasvatuksessa. Jälkeen on jäätävä aina hyvälaatuinen kasvatusmetsä”, Kiviharju miettii.

Se merkitsee esimerkiksi ajourien ja kaluston tarkkaa suunnittelua. Jos metsää on harvennettu jo aiemmin, hyödynnetään olemassa olevia ajouria. Edelleen moni ajattelee, että harvennus olisi hyvä tehdä kevyellä kalustolla, mutta Kiviharju on eri mieltä.

”Kun avohakkuussa pyritään maksimoimaan puusta saatava hyöty, on harvennuksessa painopiste selvemmin metsänkasvatuksessa.” – Sasu Kiviharju, Luukolmio

”Koska puomi on 11 metriä pitkä, ulotutaan yhdeltä uralta harventamaan yli 20 metrin kaistale. Näin ajouria tarvitaan vähemmän. Isommassa hakkuukoneessa on myös voimaa hallita paremmin kaadettavia runkoja ja välttää korjuuvaurioita pystypuissa.”

Harvennus antaa metsälle tilaa hengittää

Katso video Sasu Kiviharjun työstä metsätyömaalla. Jäljelle tulee jäädä hyvinvoiva kasvatusmetsä.

Metsä kehittyy luonnon mukaan

Metsäasiantuntija Risto Hellän työ on puukauppaa, mutta samalla se on vähintään yhtä paljon metsävarallisuuden vaalimista. Työtä tehdään yhdessä yksityisten ihmisten kanssa. Hellä puhuu mielellään perhemetsätaloudesta, ja suuri osa hänen toimialueensa metsätiloista onkin pitkäaikaisten sukujen omistamaa.

”Kun sukupolvet menevät eteenpäin, myös metsänomistamisessa painottuvat metsänomistajan elämän ja omistamisen eri painotukset. Siksi heillä on metsänsä suhteen aina omat tavoitteensa ja ajatuksensa, niin talouden kuin luonnonhoidonkin osalta.”

Metsäomistuksen demografia tulee todeksi metsissä kulkiessa. Siellä Hellää tulee vastaan hoidettua hyvin kasvavaa metsää, kun taas seuraavan nyppylän takana voi jo olla metsikkö, jossa ei kymmeniin vuosiin ole tehty mitään.

”Se on sitä elämän kiertokulkua. Hoidettu metsä muuttuu hoitamattomaksi ja toisinpäin.”

Hellä on huomannut, että aktiivisesti metsiään hoitavat tietävät hyvin, milloin metsää on taas harvennettava. Sen sijaan esimerkiksi perintönä tullut metsäomaisuus saatetaan tuntea huonommin.

”Meidän työssämme asiantuntijuus mitataan sillä, miten hyvin osaamme löytää ratkaisut metsän hoitamiseksi parhaalla tavalla ja myös taidossa kertoa ja perustella asiat metsänomistajalle.”

Artikkeli on julkaistu Terve Metsä -lehdessä 3/2023

Teksti ja kuvat: Juho Paavola

Puulajien ABC: Rauduskoivu
Lue kirjoitus
Laadunvalvonnan tavoitteena hyvin kasvavat metsät
Lue kirjoitus
Neva-jyrsin hellii turvemaita
Lue kirjoitus