Varhaisperkaus kasvun vauhdittajana | Palaute

Huhtikuun webinaarissa aiheena varhaisperkauksen merkitys ja eMetsän uudet ominaisuudet

Webinaarissa metsäpalveluasiantuntija Piia Mikkonen kertoo oikea-aikaisen varhaisperkauksen merkityksestä ja Metka-tuen hyödyntämisestä metsänhoitotöissä.

Digitaalisten palvelujen asiantuntija Teo Ylätalo esittelee konkreettisten esimerkkien kautta eMetsän päivitettyjä ominaisuuksia ja tarjouspyynnön lähettämistä.

Muista antaa myös palautetta! Palautteen avulla voimme kehittää toimintaamme vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita.

Katso tallenne webinaarista

Webinaarin tallenteeseen pääset alla olevasta linkistä. Tallenne on katsottavissa 4 viikkoa.

Katso tallenne

Kerro mielipiteesi webinaarista

Mikäli ette halua osallistua arvontaan, niin yhteystiedot voi jättää tyhjäksi. Muista lopuksi klikata ”Lähetä” -painiketta. Huom! Vastaajaa ei voi tunnistaa eikä vastauksia yhdistää muihin asiakastietoihin. Käyttämällä lomaketta hyväksyt tietosuojakäytäntömme.

Ennakkokysymykset ja kysymyspalstan kysymykset Varhaisperkaus kasvun vauhdittajana -webinaarista

Huom, kaikkiin esitettyihin kysymyksiin ei ole kirjoitettu vastausta, webinaarin esitykset antoivat tietoa isoon osaan kysymyksistä ja osa käsiteltiin keskustelussa esitysten jälkeen. Katsothan siis webinaarin tallenteen, jos kysymyksesi ei löydy tästä koosteesta.

Ajoitus, tiheys ja puulajivalinnat

1. Kaadetaanko koivut varhaisperkauksessa kuusitaimikossa?

Kuusta pidemmät koivut kaadetaan, aukkopaikoille (kuusten väli yli 3 m) voi jättää kuusta lyhyempää luontaista siemensyntyistä koivua.

2. Missä korkeudessa taimikko tulee eka kertaa perata? Pitääkö pelätä hallaöitä?

Varhaisperkaus tulee tehdä, kun poistettava istutettua puustoa haittaava lehtipuu on alle 2 m. Kasvatettavan havupuun keskipituus yli 0,7 m, jolloin kohteelle saa Metka tuen 200 €/ha.

3. Jos istutuksen jälkeen turvemaa/muuttuma/kuivahko kangas istutusjälki myöhemmin näyttää pienehköltä, mutta olet jo kerennyt raivata lehtipuita – miten ne ensiraivauksen jäljiltä vielä voivat olla käyttökelpoisia täydentämään kuviota?

Lehtipuuta syntyy taimikkoon kyllä ensimmäisen 15 vuoden aikana luonnostaan lisää täydentämään taimikkoa, jonka istutustiheys on jostain syystä jäänyt vähäiseksi. Havupuun määrä 1200 r/ha kaipaa täydennykseksi lehtipuuta 1600—1800 runkoon saakka.

4. Mitä on perkauksen paras ajankohta rehevillä mailla, kun tavoitteena on sekametsä/reilu lehtipuusekoitus siemensyntyisistä koivuista? Samalla olisi tavoitteena selvitä mahdollisimman vähillä raivauksilla kuusten kasvun kuitenkaan kärsimättä.

Varhaisperkauksen ajankohta on, kun istutustaimi on yli 0,7 m ja poistettava puusto alle 2m. Eteläisessä Suomessa ajankohta on yleensä 3-4 vuotta istutuksesta, Suomen keskiosissa 4-5 vuotta istutuksesta ja Pohjoisessa 5-6 vuotta istutuksesta. Jos haluaa sekapuuston, se on huomioitava jo istutusvaiheessa. Kuusen kasvupaikat eli suht ravinteikkaat kasvupaikat sopivat sekametsän kasvatukseen parhaiten. Istutustiheys 1400-1600 tainta/ha, istutuspaikkoja n 1800 kpl/ha, jolloin koivulle ja muille lehtipuille jää tilaa kasvaa taimikossa. Siemensyntyiset koivut ottavat pian istutuskuuset kiinni kasvussa, mutta eivät kuitenkaan häiritse niiden latvuksia. Koivuja säästetään varhaisperkauksessa n 200 – 400 r/ha istutuspaikoille, joihin kuusta ei ole istutettu.

5. Etelä-suomalaisen kuivahkon kankaan siemennetyn männyn jätettävä määrä varhaisperkauksessa?

Varhaisperkauksessa voidaan siemensyntyisiä tuppaita harventaa, jos sorkkaeläinvaaraa ei ole. Jätetään n 3000-3500 mäntyä/ha etäisyys 0,5 m toisistaan.

6. Mikä on viisain tapa kasvattaa taimikkoa, kun mänty on kasvanut nopeammin 1200 kpl/ha pituus 4 m ja kuusta istutettu myös sekaan ja niiden pituus 2-3 m, eli vähän hitaampi kasvu. Koivuakin seassa.

Mänty on päävaltapuu. Männyn ehdoilla siis eteenpäin. Kuusi pärjää varjopuuna hyvin vaikka olisikin taimikkovaiheessa mäntyä jäljessä. Koivua n 5-10 % sekoituksella aukkopaikoilla mukana. Taimikkovaiheessa kokonaisrunkolukuna tavoitellaan 2000-2300 kpl/ha.

7. Optimaalinen harvennustiheys puulajista ja kasvupituudesta riippuen?

Riippuu mikä puulaji ja mitä puustolta tavoitellaan. Metsänhoidon suosituksissa on hyvä ja kattava analyysi eri vaihtoehdoista.

8. Kuviolla on saraturvepohjainen maapohja. Alue on istutettu 20 vuotta sitten männylle ja kuuselle. Molemmat kasvavat hyvin, mutta lumituhoja männyllä on paljon. Olisiko kuviosta parempi kasvattaa koivikko vai kuusikko?

Ilman maastokäyntiä näiden arviointi on aina vähän hankala, mutta sanoisin että seuraavan hoitotoimenpiteen yhteydessä olisi hyvä suosia mahdollisimman paljon sekapuustoisuutta, jos männyt ovat laajoista tuhoista kärsineet. Näin pahoistakin tuhoista kärsineelle kohteelle saadaan kasvatuskelpoinen metsikkö lopulta.

9. Mikä havupuun tiheys hyväksytään varhaisperkauksen jälkeen, entä toisen raivauksen jälkeen? Olisiko seuraavaksi energiapuuharvennus ja sitten vasta ensiharvennus?

Varhaisperkauksessa ei harvenneta istutettua havupuustoa. Siemensyntyisiä mäntytuppaita kannattaa harventaa tiheyteen 3000-3500, jättäen puita noin puolen metrin välein. Taimikonhoidossa puusto harvennetaan tiheyteen 1200-2500 r/ha. Jos puusto hoidetaan hyvin, puusto on järeää ja ensiharvennus ainespuuna onnistuu hyvin. Jos kohde jää taimikkoaikaan hoitamatta, energiaksi menee.

10. Oliko niin, että varhaisperkauksen paras ajankohta olisi silloin kun lehtipuissa on lehdet?

Kyllä, varhaisperkausta suositellaan silloin kun poistettava puusto on lehdessä, eli kun ravinteet ovat pääosin maanpinnan yläpuolella. Heinäkuussa täyden lehden aikaan toimenpide voi olla tukkoisemmissa kohteissa hieman hitaampaa, joten työ voi olla mukavampi toteuttaa touko-kesäkuussa tai elo-syyskuussa ennen kuin puut alkavat varastoida ravinteet takaisin juuristoon.

11. Millainen on kylvömännikön varhaisperkausaikataulu?

Kylvömännikkö varhaisperataan, kun luontaisesti syntynyt lehtipuu on 1,5 m. Männyt tarvitsevat paljon valoa, lehtipuu kannattaa raivata nopeasti pois, että männyt säilyvät hengissä. Jos männyt ovat silloin 0,7 m tai yli, kannattaa kylvötuppaat harventaa tiheyteen 3000-3500 r/ha. Tarkkaa ajankohtaa ei voi sanoa. Taimikkoa ja sen kehitystä on seurattava.

12. Mäntytaimikkokuviolla varhaisperkaus on suoritettu ajallaan. Viereinen palsta on hakkuukelpoista metsikköä, joten mäntytaimikko ei ole kasvanut odotetusti vaan siitä on syntynyt koivurisukko, ei juuri elinkelpoisia männyntaimia. Maapohja on hyvä männylle tai kuuselle. Olisiko hyvä antaa koivun kasvaa vai taimettaa uudelleen männylle tai kuuselle ja raivata koivu pois?

Uudistaminen ei tosiaan aina onnistu. Yleisesti ajatellaan, että ei ole kannattavaa aloittaa ihan alusta, vaan pyrkiä kasvattamaan epäonnistuneella uudistamisalueella sitä puulajia, joka siihen luontaisesti syntyy. Koivu antaa hyvin valoa maapohjaan. On hyvin todennäköistä, että saat kohteelle luontaisen kuusentaimikon 5-10 vuoden aikana koivun kaveriksi.

13. Varhaisperkauksen ajoituksessa lienee tuo taimikon pituus ratkaisevampi kuin painotettu 4 vuotta uudistamisesta. Lapissa ei tuossa ajassa ole kasvua vielä juuri mitään.

Kyllä, jokainen kohde on omanlaisensa, eikä yksi sääntö kata kaikkia tilanteita tässä meidän pitkässä maassa. Neljän vuoden sääntö on enemmän suositus, että siinä kohdin kannattaa alkaa seuraamaan taimikon tilannetta.

Sekametsäisyyden kehittäminen

1. Kuinka kannattaa toteuttaa koivun jättämistä sekapuuksi havutaimikkoon, koska ajan mittaan ongelmaksi tulee, että koivu nopeakasvuisena kehittyy ylispuuksi ja jarruttaa havupuiden kasvua.

Koivu tosiaan on kinkkinen kasvatettava yhdessä havupuiden kanssa kiertoajan alussa. Jos havupuutaimikko on istutettu tiheyteen 1800-2000 kpl/ha, ei luontaisesti syntyneelle koivulle ole tilaa, ellei istutustaimia sahata koivun tieltä pois. Siksipä lehtipuusekoitusta metsään haluttaessa, tulisi istuttaa havupuita vähemmän n 1400-1600 kpl /ha. Siten koivua ja muita kuin istutuspuuta mahtuu kasvamaan n 200kpl/ha havupuiden kanssa ilman, että ne haittaavat istutuspuiden kasvua.

2. Sekapuustoisuuden huomioiminen varhaisperkauksessa

Aukkopaikoille voi varhaisperkauksessa jättää siemensyntyistä lehtipuuta, jonka pituus on lyhyempää kuin kasvatettavan havupuun pituus. Sekapuustoisuutta voi suosia myös ns alueellisesti, jolloin esim. kosteisiin painanteisiin voi jättää lehtipuuta ja poistaa kuusta. Kuivemmille paikoille voi jättää kuusta ja mäntyä. Tärkeää on muistaa oikea pääpuulaji oikealle kasvupaikalle. Sekapuustoisuus vaatii kasvupaikalta ravinteisuutta. Karummilla kasvupaikoilla ei pidemmän päälle kasva kuin mänty.

Metka-tuki

1. Aloitin varhaisperkauksen yhdellä kuviolla kesäkuussa 2024. Saanko Metka-tuen kun saan työn valmiiksi toukokuussa 2025?

2025 alussa Metsäkeskus julkaisi uudistuksen, jossa määrättiin, että Metka -tukea tulee hakea 6kk kuluessa sahauksen aloittamisesta.

2. Mitä avustuksia saatavina?

Metka -tukea on saatavilla varhaisperkaukseen ja taimikonhoitoon 5 vuoden välein 200 €/ha.

3. Onko varhaisperkauksessa jäävän taimikon ohjetiheys suurempi, jos suosii sekapuustoa? Mitä Metkaohjeet sanovat tähän?

Varhaisperkauksessa ei varsinaisesti harvenneta taimikkoa mihinkään tiheyteen. Siinä on tarkoitus poistaa istutuspuita pidempi luontaisesti syntynyt lehtipuusto. Kilpailevan lehtipuuston poistaminen antaa valoa ja ravinteita paremmin istutuspuiden käyttöön. Metka tuen ehdoissa varhaisperkaukselle (taimikko alle 3m) ei ole ohjetiheyttä määrätty. Jos hoidettavan kuvion taimien keskipituus on 3 metriä tai vähemmän, kuviolla ei saa hoitotöiden jälkeen olla taimia pidempiä lehtipuita (etukasvuinen lehtipuusto), jotka haittaisivat taimien kasvua tai vaurioittaisivat taimien latvoja.

4. Saako Metka-tukea varhaisperkauksiin ja millä ehdoilla, Metka-tuen tukimäärät eri tapauksissa?

Metka -tukea on saatavilla varhaisperkaukseen ja taimikonhoitoon 5 vuoden välein 200 €/ha. Puiden pituus min 0,7 m. Jos hoidettavan jakson taimien keskipituus on 3 metriä tai vähemmän, kuviolla ei saa hoitotöiden jälkeen olla taimia pidempiä lehtipuita (etukasvuinen lehtipuusto), jotka haittaisivat taimien kasvua tai vaurioittaisivat taimien latvoja. Vähimmäispinta-ala 1ha/hakemus, joka voi koostua useista eri kuvioista. Hakemus on tehtävä 2kk kuluttua sahauksen päättymisestä ja 6kk kuluttua työn aloittamisesta.

5. Saavatko ylispuut olla taimikon päällä varhaisperkauksen Metka-tuen saamiseksi?

Verhopuuston keskipituus on metsänhoitosuositusten mukaan yleensä vähintään kaksi kertaa taimikon pituus. Verhopuuston poisto ja harvennus ovat tuettavia toimenpiteitä silloin, kun molempia jaksoja on käsitelty. Runkoluku yhteensä molemmissa jaksoissa ei saa hoitotyön jälkeen olla yli 2 500 runkoa hehtaarilla. Verhopuusto ei pituudeltaan verhopuuston harvennuksen jälkeen saa myöskään olla yli pituusrajojen, jotka ovat enintään 12 m havupuuvaltaisilla ja enintään 15 m lehtipuuvaltaisilla kohteilla.

Hirvituhot

1. Miksi kuusentaimikkoon suositellaan jättämään sekapuuksi koivua, kun hirvet katkovat koivut ja tuloksena on täysin turhaa työtä?

Taimikonhoidossa päätetään mitä puita kohteella kasvatetaan jatkossa. Lehtipuut ovat monimuotoisuuden ja kohteen tuhonkestävyyden kannalta tärkeitä. Jos kaikki lehtipuu poistetaan, niin lehtipuuta on vaikea kohteelle enää jatkossa saada kasvamaan. On totta, että hirvituhoalueilla lehtipuu saattaa houkutella hirviä kohteelle syömään. Näillä kohteille lehtipuusekoitukseksi suositellaan 5-10 % ja ne voivat sijaita kohteella omina alueinaan.

2. Uskaltaako männyntaimille tehdä varhaisperkausta, kun on runsaasti hirviä ja käyvät etsimässä männyntaimia.

Hirvituhoalueille suosittelen istutustaimien lisäksi jättämään siemenpuita, silloin kohteelle syntyy istutustaimien lisäksi luontaista taimiaineista jatkuvasti. Jos kohteelle syntyy lehtipuustoa, varhaisperkaus on tarpeen, kun lehtipuun pituus on alle 2 m. Mäntyjä kannattaa harventaa taimikonhoitovaiheessa vasta noin 5 m pituudessa.

3. Mikä on varhaisperkauksen vaikutus hirvituhoihin?

Nettopositiivinen. Poistamalla lehtipuustoa voidaan vähentää taimikon houkuttelevuutta ruokapaikkana. Varhaisperkaus ei kuitenkaan ole tae sille, ettei hirvituhoja tule. Talvehtimisalueilla taimikko kuin taimikko maistuu.

4. Miten voisi torjua hirvituhoja varhaisperatuilla havutaimikoilla lehtipuun poiston jälkeen?

Paras torjuntateho sorkkaeläintuhoja vastaan on Trico -nimisellä hajusteella.

Juurikääpä

1. Tarvitseeko taimikosta poistetun havupuun kanto (kuusi, mänty) suojata juurikääpää vastaan? Jos tarvitsee, niin miten?

Uudet tutkimukset tosiaan ovat sen suuntaisia, että juurikääpä voi levitä jo taimikkovaiheessa. Ensinnäkin havupuita ei kannata istuttaa suositustiheyksiä tiuhempaan, jolloin istutettuja havupuita ei tarvitsisi kaataa paljoa taimikonhoitovaiheessa. Taimikonhoito kannattaa toteuttaa kylmään aikaan, jolloin itiöt eivät leviä. Tämä ei kuitenkaan aina ole mahdollista. Vakavilla juurikääpäalueilla taimikonhoidon yhteydessä/jälkeen poistettavien havupuiden kannot voi käsitellä kantokäsittelyaineella (Rotstop on paras). Aineen voi levittää esimerkiksi suihkepullolla, sillä raivaussahaan ei ole saatavissa kantokäsittelyvälineistöä.

2. Miten taimikon harvennus tulisi ajoittaa, jotta minimoidaan juurikäävän leviämisriski taimikossa? Voidaanko juurikääpäriski ottaa huomioon käytännön taimikonhoitotyössä?

Taimikossa tosiaan on juurikääpäriski. Uudistamisesta kaikki taas lähtee. Noudattamalla suositeltuja istutustiheyksiä minimoidaan tarve sahata havupuita taimikonhoitovaiheessa. Taimikonhoito kannattaa tehdä, mikäli mahdollista, sään ollessa lähellä nollaa. Myöhään syksyllä tai hyvin aikaisin keväällä. Aina se ei ole mahdollista. Silloin viimeinen keino vähentää juurikääpäriskiä on käyttää kantokäsittelyainetta välittömästi taimikonhoidon jälkeen havupuukannoille. Työn voi tehdä esimerkiksi reppuruiskulla.

Muut kysymykset varhaisperkauksesta

1. Lapissa talvi on pitkä ja luntakin riittää. Miten varhaisperkaus onnistuu talvella? Onko lumikengät vai sukset parempi liikkumisväline raivaussahan kanssa?

Kyllä varhaisperkauksen voi tehdä talvellakin. Tärkeintä on, että perkaus tehdään, toiseksi tärkeintä on ajankohta. Kun lumen määrä putoaa alle 40 cm havupuun taimet näkyvät hyvin. Turvallisuussyistä lumikengät ovat paremmat.

2. Millainen on boorilannoitteen saatavuus, ja kuinka se kannattaa suorittaa?

Alle 11 ha boorilannoitukset on mahdollista tehdä joko miestyönä tai dronella. Tarjous kannattaa pyytää paikalliselta metsäasiantuntijalta.

3. Kuusen taimessa on kaksi kasvavaa latvaa. Tuleeko puuhun vaurioita, jos katkaisen toisen saksilla?

Ei tule vaurioita. Jos kohteen taimissa on paljon kaksilatvaisuutta, viittaa se ravinnepuutokseen. Ongelma ei korjaannu leikkaamalla. Kohteelle tarvitaan yleisimmin boorilannoitus. Kaksilatvaisuus taimikoissa viittaa boorin puutteeseen.

4. Kuka Stora Ensolla tekee teillä käytännön sahatyöt?

Tornator toteuttaa Stora Enson metsäpalvelutyöt.

5. Onko vatukolle mitään toimivaa listimistapaa?

Sen joutuu raivaamaan joka vuosi ja se alkaa antaa periksi vasta, kun joutuu varjoon. Suosittelen vatukkoalueelle vuosittaista reikäperkausta kolmioterällä. Se keventää ja nopeuttaa hoitotyötä. Oikotietä ei ole. Vadelma häviää, kun kuusen peittävyys vie siltä valon. Hyvä maanmuokkaus antaa kuuselle etumatkaa myös vadelmia vastaan.

eMetsään liittyvät kysymykset

1. Kuinka kannattaa toimia, jos eMetsän metsäsuunnitelman kuviolla ei ole todellisuudessa hoitotarvetta, vaikka toimenpide-ehdotus löytyy.

Toimenpide-ehdotukset tulevat kuvioille metsävaratiedon perusteella. Jos ehdotetulle toimenpiteelle ei todellisuudessa ole tarvetta, voi toimenpiteen kuitata tehdyksi tai pyytää metsävaratiedon päivitystä.

2. Kuinka Metsään.fi-palvelun metsävaratiedot päivittyvät eMetsään?

Avoimet metsävaratiedot päivittyvät eMetsän metsäsuunnitelmalle, kun metsävaratiedot ladataan avoimesta aineistosta kiinteistölle. Stora Enson kautta tilatut toimenpiteet päivittyvät aina eMetsään, vaikkei avointa metsävara-aineistoa olisikaan päivitetty kiinteistölle. Lisäksi voit itse kuitata toimenpide-ehdotuksia tehdyksi.

3. eMetsän tarjouspyyntötoiminnossa pitäisi olla mahdollista lisätä kuvioittain toimenpiteitä, mistä tarjouksia pyydetään, koska noissa metsäsuunnitelmissa (ehdotuksissa) on usein tilanne että, kuviolle tarvitaan oikeasti joku muu toimenpide, kuin mitä suunnitelmassa ehdotetaan?

Tarjouspyynnön tekstikenttään voi kirjoittaa huomion metsäasiantuntijalle, mikäli ehdotettu toimenpide ei vastaa näkemystäsi seuraavalle toimenpiteelle.

4. Voiko eMetsään ladata jonkun muun tekemän metsäsuunnitelman (esim. MHY) vai onko oltava Stora Enson tekemä metsäsuunnitelma vai perustuuko tiedot metsävaratietoihin?

Jos saat MHY:ltä tai muulta toimijalta heidän tekemänsä metsäsuunnitelman .XML tiedostomuodossa lähetettyä meille, voidaan tämä toisen toimijan tekemä metsäsuunnitelma ladata myös eMetsään. Muuten palvelussamme esitetty metsävaratieto perustuu Metsäkeskuksen tuottamaan avoimeen metsävaratietoon.