eMetsä eMetsä keyboard_arrow_right

Kun aikanaan metsätalouskäyttöön ojitettu suo ennallistetaan takaisin luonnontilaan, siitä hyötyvät sekä ilmasto, luonnon monimuotoisuus että vesistöt. Ilomantsin Piitsonsuolla ensimmäiset näistä hyödyistä toteutuvat jo tänä vuonna.

Hiilipörssi Oy on kotimainen, lähinnä yrityksille ja organisaatioille soita ennallistamalla hiilikompensaatioita tarjoava yritys. Sijoittamalla Hiilipörssin kautta rahaa soiden ennallistamiseen, hiilineutraaliin liiketoimintaan tähtäävä yritys kantaa osaltaan vastuuta luontokadon torjunnasta, vesien tilan parantamisesta ja ilmastosta.

– Tällä hetkellä meillä on ennallistamissopimukset yli 400 hehtaarin suoalalle. Kehitämme myös karttapohjaista ja digitaalista kauppapaikkaa, jossa suonsa ennallistamisesta kiinnostuneet maanomistajat ja hiilikompensaatioista kiinnostuneet yritykset voisivat kohdata, kertoo Hiilipörssi Oy:n toimitusjohtaja Heikki Susiluoma.

Parhaillaan Hiilipörssi ja maanomistaja Tornator tekevät yhteistyötä Ilomantsissa sijaitsevan, pinta-alaltaan noin 350 hehtaaria käsittävän Piitsonsuon alueen ennallistamiseksi. Alue on tyypillinen aikanaan ojitettu suokohde, jolta löytyy eri suotyyppejä karuista isovarpurämeistä aina reheviin korpiin asti. Osalle alueesta puusto on kasvanut ojituksen jälkeen hyvin, osa siitä on edelleen avosuota.

Monenlaisia hyötyjiä

– Viime talvena ennallistettiin Iso-Piitsonsuon noin sata hehtaaria käsittävät märimmät osat ja poistettiin soilta puustoa, kertoo ennallistamissuunnitelman tehnyt Hiilipörssin tieteellinen johtaja Risto Sulkava. – Keväällä ja kesällä töitä jatkettiin, ja tänä syksynä ne saatetaan Iso-Piitsonsuon osalta loppuun. Työt jatkuvat Pieni-Piitsonsuolla vuonna 2023.

Piitsonsuon ennallistaminen pitää sisällään monia eri työvaiheita, muun muassa ojituksen jälkeen kasvaneen puuston poistamista, vanhojen ojien tukkimista, vesien patoamista sekä rahkasammaleen koeistutuksia. Jokaisella toimenpiteellä on oma tarkoituksensa.

– Suolle ojituksen jälkeen kasvanut puusto voi haihduttaa niin paljon vettä, että se haittaa sen palautumista luonnontilaan, Sulkava havainnollistaa. – Toisaalta vanhojen puuyksilöiden pinnalla voi kasvaa erityisiä jäkälälajeja, ja siksi ne säästetään hakkuissa. Eräs rahkasammaleessa elävä bakteerilaji taas hajottaa ilmastolle lyhyellä aikavälillä hyvin haitallista metaania tehokkaasti hiilidioksidiksi.

Hiilipörssiläiset odottavat, että Piitsonsuon ojituksesta ja sen myötä lisääntyneestä puuston varjostuksesta kärsineet suoperhoslajit palaavat alueelle heti, kun vedenpinnan taso on noussut. Linnuista keltavästäräkki ja pohjansirkku ovat löytäneet todennäköisesti sopivia pesäpaikkoja jo kuluneena kesänä. Metsähanhien ja eri kahlaajalajien paluu on odotettavissa lähivuosina.

Tavoitteina pysyvyys, lisäisyys ja estävyys

Ennallistamiskohteena Piitsonsuo on ihanteellinen luonnon monimuotoisuuden kannalta. Lähistöllä on laajoja suojelualueita, joten se palvelee monien uhanalaisten eliölajien tarpeita löytää uusia elinpaikkoja. Jotkin osat alueesta voivat toimia pintavalutuskenttinä läheisten ojitettujen alueiden valuma­vesille, suojaten näin kauniiden Koitajoen ja Mekrijärven vesiä kiintoaine- ja ravinnekuormitukselta. Nämä vaikutukset alkavat näkyä vesistöissä 3–6 vuoden sisällä.

– On oleellista, että vaikkei suo palaisikaan täysin samanlaiseksi kuin se oli ennen ojitusta, niin se saadaan palautettua takaisin suoksi ja pysymään sellaisena, Susiluoma painottaa. – Sen omat luontaiset korjausprosessit saadaan taas käyntiin.

Ennallistamisen tuottama ilmastohyöty, eli hiilen karkaamisen estäminen hajoavasta turpeesta ilmakehään alkaa heti ojien tukkimisen jälkeen. Hiilipörssin mukaan ennallistamalla hehtaarin verran eteläsuomalaista suota, estetään keskimäärin 750 kiloa hiiltä hajoamasta vuosittain hiilidioksidina ilmaan.

Hiilen karkaamisen estäminen hajoavasta turpeesta ilmakehään alkaa heti ojien tukkimisen jälkeen.

– Tärkeitä asioita ovat pysyvyys, lisäisyys ja hiilivuodon estäminen, Susiluoma linjaa. – Jotta voidaan puhua oikeasta ilmastotyöstä, on hiilivaraston pysyttävä vähintään seuraavat sata vuotta. Lisäisyys tarkoittaa sitä, että ilman yhteistyöyritysten sijoittamaa rahaa ei tätä työtä tehtäisi. Hiilivuotoakaan ei ennallistamisessa synny, sillä missään muualla ei avata jotakin toista luonnontilaista suota sen vuoksi, että me ennallistamme tämän suon täällä.

Artikkeli on julkaistu Terve Metsä -lehdessä 3/2022

Teksti: Martti Linna 

Kuva: Janne Raassina

Kirje metsätilan kuolinpesälle
Lue kirjoitus
Sata vuotta tehtaan valossa
Lue kirjoitus
Yö taivasalla – nuku yö ulkona
Lue kirjoitus