eMetsä eMetsä keyboard_arrow_right

Mäyrä (Meles meles) on yksi neljästä nisäkäslajistamme, jotka viettävät talviunta. Isokokoinen mäyrä on helppo tunnistaa mustavalkeasta rosvonaamiosta, mutta harvoin sitä metsässä kohtaa.

Näätäeläimiin kuuluva mäyrä ei ulkonäöstään huolimatta ole rosvo, vaikka hämäräaikaan liikkuukin. Tuntomerkkeinä kasvonaamion lisäksi on harmahtava turkki, pituutta noin metrin verran ja painoa reilu kymmenen kiloa. Mäyrää tavataan Suomessa aina Oulun korkeudelle asti.

”Katselevi puita väärii, mäyränä nummia tonkii”, luonnehti Aleksis Kivi veljeksistä osuvasti Laurin luonnetta ja siinä sivussa mäyrän elämää. Mäyrän elinympäristöksi suotuisissa olosuhteissa riittää keskimääräinen metsätilan pinta-ala, reilu 30 hehtaaria. Mäyrien yhdyskunta elää kaivamissaan luolastoissa, louhikoissa tai latojen pohjien suojassa. Vahvan kaivajan, mäyrän, luolastoja hyödyntävät myös supit ja ketut suojanaan. Kosteat ja helposti kaivettavat maapenkat, runsaasti eriaikaista kasvi- ja eläinravintoa sisältävät reunametsät sekä hiekkaiset laidunnummet lienevät mäyrän ihanne-elinympäristö.

Kaikkiruokainen sekakäyttäjä

Mäyrä ei nirsoile ravinnon suhteen. Kasvit, hyönteiset ja eläinravinto; kaikki hyödynnetään mitä vastaan tulee ja mitä elinympäristössä kulloinkin on saatavilla. Kastemadot ja toukat sekä maassa pesivät linnunpesät mäyrä löytää hitaasti etenemällä pitkä nokka maata viistäen ja luontoa tarkasti kuunnellen. Myös vilja, marjat ja matelijat maistuvat.

Mäyrä ei aiheuta vahinkoa ihmisille tai metsänkasvulle. Mäyrä on riistaeläin turkiksen osalta. Mäyrällä ei ole luontaisia vihollisia, ja luolakoiralla metsästämällä kantaa säädellään lähinnä riistanhoidon nimissä. Halutessaan metsänomistaja voi omaehtoisesti rauhoittaa pienialaisen luolapesäalueen hakkuilta.

Suomen nisäkkäistä mäyrän lisäksi talviunta viettävät karhu, koivuhiiri ja vieraslajina vakiintunut supikoira. Siili sen sijaan horrostaa ja heräilee säännöllisesti. Lähde: Luontoportti.com

PEFC- ja FSC-sertifioinnit edistävät vastuullista metsänhoitoa, jolla turvataan metsien luonnonarvoja. Tässä juttusarjassa metsäluonnon monimuotoisuutta ja metsätaloutta tarkastellaan eläinten näkökulmasta.

Stora Enson kautta voit maksutta liittää metsätilasi vapaaehtoiseen PEFC-ryhmään vaikkapa heti eMetsä-verkkopalvelun kautta. Metsäasiantuntijamme kertovat myös Stora Enson FSC-ryhmäsertifioinnin eduista ja merkityksestä moniarvoisessa metsänomistuksessa.

Artikkeli on julkaistu Terve Metsä-lehdessä 3/2021

Teksti: Juha Hanni

Kuva: Riku Norakari / Vastavalo.net

Yrittäjät – Ilman heitä ei olisi meitä
Lue kirjoitus
Kuka määrää mitä puita kaadetaan?
Lue kirjoitus
Venäjän tuontipuu korvataan kotimaan hankinnalla
Lue kirjoitus