fbpx
eMetsä eMetsä keyboard_arrow_right
Nyt saat 1 €/m3 lisäedun harvennuspuukaupoille 15.10.2024 asti. Lue lisää edusta keyboard_arrow_right

Mänty on sitkas puulaji, joka menestyy monenlaisilla kasvupaikoilla. Tiesitkö, että mänty voi elää jopa satoja vuosia?

Ominaisuudet

Männyn puuaines on tiheää, laadukasta ja vähäoksaista. Maaperän salliessa mänty kasvattaa jykevän paalujuuren, joka pitää puun pystyssä kovillakin myrskyillä. Paksu, panssarimainen tyvikaarna puolestaan suojaa metsäpaloilta. Hyvällä kasvupaikalla mänty voi kasvaa yli 30-metriseksi.

Mänty kaipaa runsaasti valoa. Metsässä mänty pudottaa varjoon jäävät alaoksansa ja vain latvusto yhteyttää, mutta valoisammassa ympäristössä männylle kehittyy vankat ja vehreät alaoksat. Vahapintaiset neulasensa mänty vaihtaa 2–5 vuoden välein.

Männyn pintapuu, mantopuu, vastaa puun vedenkuljetuksesta. Puun varttuessa ytimen mantopuu alkaa kuolla.

Siitä muodostuu punertavaa sydänpuuta, johon kehittyy luontaisia lahonsuoja-aineita. Mitä vanhempi puu, sitä suurempi on sydänpuun osuus puun läpimitasta.

Lopulta puu voi kuivua pystyyn ja kelottua. Puutavarana sydänpuu on erittäin hyvin muotonsa pitävää ja sen sään- ja lahonkestävyys on hyvä.

Kasvupaikka ja levinneisyys

Mänty on levinnyt lähes koko Suomeen ja puolet metsiemme tilavuudesta on mäntyä. Lajille sopii niin karu kuin ravinteikaskin kasvupaikka, mutta karuissa olosuhteissa syntyy laadukkaampaa sahatavaraa.

Mänty on levinnyt laajasti Euroopan pohjois- ja keskiosiin sekä Venäjälle. Etelässä sen kasvualue jatkuu Välimerelle. Puuyksilöt ja populaatiot ovat kukin sopeutuneet tiettyyn ilmastoon. Kuivuutta hyvin kestävänä puulajina männyn ennakoidaan menestyvän Suomen lämpenevässä ilmastossa kuusta paremmin.

Elinkaari ja kasvatus

Mänty voi elää jopa satoja vuosia, mutta sen kiivain kasvuaika on 20–40 vuoden iässä. Talousmetsässä kasvava puu useimmiten kaadetaan kasvun hidastuessa.

Mänty alkaa kukkia noin kaksikymppisenä. Samalle yksilölle kehittyy sekä hede- että emikukintoja. Emit sijoittuvat heteitä korkeammalle puussa, mikä vähentää haitallisen itsepölytyksen riskiä.

Männyn lisääntymiskierto on kaksivuotinen. Hedelmöitys tapahtuu vuosi pölytyksen jälkeen. Pikkukävystä kasvaa vuodessa varsinainen käpy. Kun käpysuomut aukeavat, siemenet tempautuvat tuuleen. Metsänuudistumisen kannalta männyn tehokas luontainen leviämisalue on noin puolitoista puun mittaa.

Jalostetuista siemenviljelyssiemenistä kasvaneet taimet varttuvat nopeasti. Metsänjalostuksessa on kiinnitetty huomiota muun muassa oksikkuuden vähentämiseen.

Kasvun haasteet ja uhat

Lumisina talvina männyn haastaa tykkylumi. Oikea-aikaisella harvennuksella vähennetään puiden riukuuntumista ja sitä myöten myös lumituhoja. Hirvet ja peurat popsivat mielellään taimia ja nuorten puiden oksia. Mäntytuhoja tekevät myös nilakerrokseen kaivautuvat kaarnakuoriaislajit, neulasia napostelevat mäntypistiäiset ja neulasia tuhoavat sienitaudit.

Kiinnostuitko?

Stora Ensolta saat kaiken tarpeellisen metsänuudistamiseen vaivattomasti avaimet käteen -palveluna. Takuutyönä kohteeseen soveltuva muokkaus, hyvälaatuiset siemenet tai taimet sekä viljely.

Artikkeli on julkaistu Terve Metsä-lehdessä 1/2022

Teksti: Tuomas I. Lehtonen

Kuva: Riitta Weijola / Vastavalo.net

Juttusarja tutustuttaa sinut Suomen kolmeen yleisimpään talouspuulajiin ja yhteen jalopuuhun, joka voi tulevaisuudessa rikastuttaa talousmetsiämme. Juttusarjan asiantuntijana toimii Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Katri Himanen.

Metsä kannattaa sertifioida monesta eri syystä
keyboard_arrow_rightLue kirjoitus
Puulajien ABC: Kuusi viihtyy varjoisemmillakin kasvupaikoilla
keyboard_arrow_rightLue kirjoitus
Stora Enso 150 vuotta Suomessa: pakkauskartongit ovat Stora Enson selkäranka
keyboard_arrow_rightLue kirjoitus