eMetsä eMetsä keyboard_arrow_right

Metsätilan lahjoitus voi olla paras luovutustapa silloin, kun nykyinen omistaja ei tarvitse rahaa ja metsätila halutaan antaa seuraavalle sukupolvelle. Milloin lahjoitus sitten kannattaa tehdä?

Kun sukupolvenvaihdos alkaa käydä ajankohtaiseksi, on hyödyllistä istua alas asiantuntijan kanssa. Tällöin on hyvä pohtia yhdessä nykyisen ja jatkavan metsänomistajan kanssa, millainen metsärakenne tilalla on ja millaista tulevaisuutta metsätilalle halutaan. Nämä seikat ohjaavat siihen vaihtoehtoon, mihin metsänomistajan ja hänen perillistensä kannalta on edullisinta ja tarkoituksenmukaisinta päätyä. Metsätilan koko, arvo ja rakenne vaikuttavat usein siihen, mikä on kannattavin vaihtoehto esimerkiksi verotuksen kannalta.

Lahjoitus on monien metsätilan omistajien mielestä varsin vaivaton luovutustapa

Metsätilan lahjoitus vaivaton toteuttaa

Metsätilan lahjoitus voi olla järkevä luovutustapa silloin, kun nykyinen omistaja ei tarvitse rahaa ja metsätila halutaan antaa seuraavalle sukupolvelle. Yleensä lahjoitus tulee kyseeseen etenkin silloin, jos metsätilan arvo ja hakkumahdollisuudet todetaan alhaisiksi.

Tila voi olla esimerkiksi pienikokoinen ja hyvin taimikkovaltainen, jossa ei ole tulossa 10–15 vuoteen merkittäviä hakkuita.

Lahjoitus on monien metsätilan omistajien mielestä varsin vaivaton luovutustapa, se on sekä helposti ymmärrettävissä että helposti toteutettavissa.

Metsälahjan arvon määritys

Lahjoituksessa luovuttajalle ei koidu veroseuraamuksia, eikä lahjoituksen yhteydessä tarvitse miettiä metsätilan myyntihintoja, joskin tilan käypä arvo tulee olla selvillä.

Arvo määritellään metsäammattilaisen arvion perusteella

Käypä arvo määritellään metsäammattilaisen arvion perusteella. Verottajalla on lisäksi laskennallinen maakuntakohtainen metsämaan arvotaulukko, joka perustuu keskimääräisiin tilakauppahintoihin. Keskimääräisiä maakuntakohtaisia hintoja voidaan käyttää Etelä-Suomessa alle 15 hehtaarin tiloilla ja Pohjois-Suomessa alle 30 hehtaarin tiloilla. Isompia tiloja lahjoittaessa tulee käyttää metsätilan käypää arvoa lahjaveron määrittämiseksi.

Ennakkoperintö vai ei?

Lahjakirja on yksinkertainen tehdä ja sitä tehdessä metsänomistaja määrittelee saajan/saajien lisäksi sen, onko kyseessä ennakkoperintö vai ei. Lahjan kohdalla luovutettavan omaisuuden arvo määrittää lahjaveron suuruuden.

Jos esimerkiksi perinnön tasapuolisuuden vuoksi metsälahja halutaan nimetä ennakkoperinnöksi, se otetaan aikanaan huomioon perinnönjaossa ja perintöosuuksia määrätessä. Huomioitavaa on, että elinaikana saatu lahja, joka on määrätty ennakkoperinnöksi voi kasvattaa saajan perintöverotuksen progressiota. Perintöveroa määrätessä siitä vähennetään kuitenkin aiemmin maksettu lahjavero, eli varsinaista tuplaverotusta ei synny.

Tässä kohtaa on tärkeää kuunnella perhettä siitä, miten tasapuolinen metsälahja on, ja millainen perintö tulee olemaan ja saako joku muu perillisistä myöhemmin jotain muuta omaisuutta.

Avio-oikeus voidaan sulkea lahjasta pois

Toinen määriteltävä asia on se, miten toimitaan avio-oikeuden suhteen. Lahjassa ja testamentissa voidaan sulkea lahjansaajien nykyisen ja tulevien puolisoiden avio-oikeus pois mahdollisen eron tai ositustilanteen varalta, kun taas metsätilan kaupassa se ei ole mahdollista.

Metsätilat ovat usein sukutiloja ja niihin liittyy paljon tunteita, joten moni haluaa tilansa pysyvän suvussa.

Lahjoitus on monelle metsänomistajalle helppo tapa siirtää metsäomaisuus hallitusti perillisilleen ja moni tahtookin lahjoittaa omaisuuttaan jo elinaikanaan. Vertaillessa metsätilan myyntiä tai lahjoitusta perillisille, tullaan kuitenkin usein siihen johtopäätökseen, että myyminen on edullisempaa kuin lahjoittaminen.

Metsälahja lyhyesti

Metsätilan lahjoittaminen johtaa lahjaveroon. Lahjavero määrätään metsätilan käyvästä arvosta.
• Lahjaveroilmoitus on tehtävä oma-aloitteisesti kolmen kuukauden kuluessa lahjan saamisesta.
• Lahjavero lähisukulaisille on 8–17 % ja muille lahjansaajille 19–33 % (v. 2017 jälkeen tehdyt lahjoitukset)
• Metsälahjasta voi hyödyntää metsälahjavähennysoikeutta, joka syntyy, kun metsä on saatu lahjana ja lahjavero maksettu.
• Metsälahjavähennysoikeus on voimassa 15 vuotta lahjoituksesta.
• Metsälahjasta ei synny metsävähennysoikeutta.
• Lahjan antaja voi antaa verovapaasti 4 999 euroa kolmen vuoden välein. Isommat lahjat kolmen vuoden aikana yhdistetään ja verotetaan yhtenä lahjana.
• Lahjakirja on kaupanvahvistajan vahvistama luovutuskirja, johon kirjataan luovutuksen ehdot.
• Kun metsätila lahjoitetaan lapselle, kannattaa miettiä onko kyseessä ennakkoperintö vai ei. Jos lahjoitus määritellään ennakkoperinnöksi, se saattaa vaikuttaa perintöveron progressioon.
• Lahjavero lasketaan jokaiselle saajalle erikseen.
• Pidätetty hallintaoikeus vähentää saajan lahjaveron määrää.
• Edellisen omistajan käyttämätön metsävähennysoikeus siirtyy uuden omistajan käyttöön lahjan yhteydessä.

Turvaa metsätilan tulevaisuus hallitulla sukupolvenvaihdoksella

Aloita sukupolvenvaihdoksen suunnittelu – tilaa maksuton asiantuntijakeskustelu.

Tutustu palveluumme
keyboard_arrow_right
eMetsä veroilmoitus – usein kysyttyä
Lue kirjoitus
Miten toimia, kun yksi perikunnan osakas ei suostu puun myyntiin perikunnan tilalta?
Lue kirjoitus
Metsätalouden verotus – usein kysyttyä
Lue kirjoitus