Koivu on metsiemme nopeakasvuinen pioneeripuu, joka viihtyy parhaiten lehdoissa sekä lehtomaisilla ja tuoreilla kankailla. Koivun uudistaminen onnistuu istuttamalla, kylvämällä tai luontaisesti uudistamalla.
Koivulajeista rauduskoivu on taloudellisesti tärkeämpi nopean järeytymisensä ja suoran runkonsa takia. Hieskoivu sopii puolestaan paremmin soiden ja turvepeltojen metsitykseen sen hyvän vedensietokyvyn ja kasvupaikkaa kuivattavan vaikutuksen ansiosta. Tässä kirjoituksessa keskitytään rauduskoivun uudistamiseen kivennäismaille.
Koivun istutus
Rauduskoivu uudistetaan yleensä istuttamalla. Taimet istutetaan keväällä maaperän lämmettyä tarpeeksi. Taimitarhat tarjoavat myös niin kutsuttuja kesäkoivuja keskikesän istutuksiin. Kesällä istutettujen taimien on todettu kasvavan paremmin kuin keväällä lehdettöminä istutettujen. Suotuisaa istutusaikaa kestää juhannuksesta elokuulle asti.
Kesällä istutettu koivu lähtee hyvään kasvuun maaperän lämpötilan ansiosta: taimet juurtuvat nopeasti ja pystyvät siten hyödyntämään kasvukauden kesän alkuhetkistä lähtien. Jos taimet istutetaan lehdettöminä keväällä tai syksyllä, ne puhkaisevat ensin lehtensä ja juuret alkavat kasvaa vasta tämän jälkeen.
Taimet kannattaa istuttaa mahdollisimman pian taimitarhalta noutamisen jälkeen. Taimet pitää kastella kunnolla ennen istutusta ja istuttaa riittävän syvälle, jotta ne kestävät paremmin kuivuutta – runko saa jäädä jopa muutaman senttimetrin verran maanpinnan alle.
Koivun suositeltu istutustiheys on 1600 tainta hehtaarille.
Koivun suositeltu istutustiheys on 1600 tainta hehtaarille ja se kasvaa parhaiten tuoreella kankaalla, jolla vesitalous on kunnossa, tai sitä ravinteikkaammalla kasvupaikalla.
Rauduskoivu kaipaa karkeaa tai keskikarkeaa maata alleen. Maanmuokkauksena käytetään laikutusta tai laikkumätästystä. Niillä alueilla, joilla hirvi- tai myyrätuhojen riskit ovat suuret, ei koivun taimia kannata istuttaa. Hirvialttiilla uudistusalalla kannattaa suosia kylvöä ja luontaista uudistamista, mikäli kasvupaikka on siihen sopiva.
Koivun kylvö
Kylvö on istutukseen verrattuna edullisempi mutta epävarmempi tapa koivun uudistamiseen. Kasvupaikan ravinteikkuuden takia runsas kasvillisuus ja niiden aiheuttama kilpailu valosta, vedestä, ravinteista ja elintilasta uhkaavat koivun sirkkataimien alkukehitystä. Istutuksen tapaan kylvö onnistuu todennäköisimmin keskiravinteisilla ja keskikarkeilla mailla.
Maanmuokkauksena käytetään tiheää äestystä tai laikutusta, jotta maanpintaa saadaan paljastettua reilusti. Paras kylvöaika koivulle on heti lumen sulamisen loppuvaiheessa huhti–toukokuun vaihteessa tai myöhään syksyllä ennen lumen tuloa.
Koivun luontainen uudistaminen
Rauduskoivua voidaan uudistaa myös luontaisesti keskikarkeilla rinnemailla. Koivun siemensato on lähes jokavuotinen ja usein suuri, ja itäviä siemeniä on paljon. Kevyet siemenet lentävät tuulen mukana pitkiä matkoja. Uudistusalalle jätetään 10–20 parasta koivua siemenpuiksi. Alle hehtaarin kokoisella alueella ei tarvita siemenpuita lainkaan, jos reunametsistä löytyy riittävästi siementäviä koivuja.
Luontaisessa uudistamisessa menetetään aina jalostuksessa saavutettu hyöty. Koivun pisimmälle jalostetuilla siemenillä puuntuotos on noin 1/3 suurempi ja laatu merkittävästi parempi kuin luontaisesti syntyneillä koivulla.
Luontaisen uudistamisen edullisuutta heikentää myös se, että korjatuista siemenpuista maksetaan harvennushinnan mukaan, kun taas muissa uudistamismenetelmissä samoista puista saa päätehakkuutaksan mukaisen, paremman korvauksen.
Muistathan, että metsäverotus palkitsee palvelujen ostajat, sillä palvelujen kulut ovat lopullisessa metsäverotuksessa vähennyskelpoisia menoeriä. Asioidessasi meidän kanssamme et koe epämieluisia yllätyksiä kun työt on tehty; saat meiltä tarkan tiedon palveluidemme kustannuksista jo asiasta sovittaessa.
