Yrittäjä Terhi Kinnari on hollolalaisen Kinnarin tilan neljästoista emäntä, joka rohkaisee suomalaisia käyttämään ruokakauraa riisin tapaan. Unelman eteen on tehty vuosikaudet töitä. Suomalainen menestysresepti -kilpailun voitto auttoi haastamaan riisin asemaa ruokalautasilla.
Vantaalla syntynyt Terhi Kinnari päätyi keskelle päijäthämäläisiä peltomaisemia muutaman mutkan kautta. Teinivuodet hän vietti Kouvolassa, opiskeli tradenomiksi Tampereella ja muutti lopulta Kärkölään maalaistaloon. Siellä Kinnari pyöritti entiseen navettaan rakennettua sisustusmyymälää.
Myymälän yhteydessä olevassa kahvilassa hän kohtasi peltotöistä taukoa pitävän Teemu Kinnarin, joka oli saapunut paikalle valkealla hiilikuitupyörällä. ”Ei sentään valkealla ratsulla tullut se prinssi”, Terhi Kinnari nauraa.
Parin välille syntyi välittömästi yhteys, ja pian Terhi jo muuttikin Teemunsa sukutilalle Hollolaan. Vuonna 2014 tanssittiin pariskunnan häitä. Hääkakun päällä komeili polkupyörä.
Terhi Kinnari on tehnyt koko ikänsä töitä myynnin parissa, joten hänelle oli luontevaa perustaa Kinnarin tilalle tilamyymälä ja kahvila. Kinnarit halusivat kehittää tilan toimintaa muutenkin.
”Teemu työskenteli silloin Stora Ensolla. Hänen tehtävänään oli laskea Suomen tehtaiden puuntarpeita. Seuraava liike tuolla uralla olisi ollut kansainvälinen rooli. Teemu päätti tehdä ison henkilökohtaisen ratkaisun ja keskittyä sukutilaan”, Kinnari muistelee.
Omalla ruokainnovaatiolla televisioon
Kinnarit ostivat Okeroisten myllyn, jonka toimintaan perehtymällä saatiin arvokasta kokemusta. Vuonna 2021 tilalle valmistui saatujen oppien rohkaisemana oma myllylinja. Kinnarin tila on erikoistunut Päijät-Hämeen pelloilla kasvatetusta kaurasta valmistettuihin tuotteisiin.
Tilan tuotteita on myyty jo pitkään ympäri Suomen, mutta alkuvuodesta 2025 oman myllyn kaura nousi toden teolla valtakunnan julkisuuteen. Terhi Kinnari voitti kauravuoka-aterioillaan
Suomalainen menestysresepti -kilpailun. Makuvaihtoehtoja täysjyväkauraa sisältävissä valmisruoka-annoksissa on kolme: lempeä jauheliha ja kasvikset, mausteinen kana ja kasvikset sekä metsäsienet ja juusto.
Tv-ohjelmaan osallistuminen vei Kinnarilta käytännössä kokonaisen vuoden. Idea kilpailuun osallistumisesta alkoi itää tammikuussa 2024 tilan henkilökunnan kanssa järjestetyillä kehittämispäivillä. Yhteinen missio oli selvästi sanoitettu: nyt tai ei koskaan on yrityksen kehityksen ja kasvun vuosi.
Terhi Kinnari asetti henkilökuntansa kanssa tavoitteeksi osallistua kaikkiin mahdollisiin kilpailuihin, jotta he saisivat julkisuutta työlleen suomalaisen elintarvikkeen puolesta.
“Maksimisuoritus ilman treeniä”
Riisin kauralla korvaava resepti oli uskalias, mutta toimiva.
”En tiedä, miten selvisin siitä. Se oli kyllä ihan hullua. Tänään kun katson taaksepäin tuota matkaa, annan itselleni huippuarvosanan”, Kinnari muistelee nyt kisakokemusta.
Kilpailu työllisti Kinnaria maaliskuusta lokakuuhun, mutta kauratilan töitäkään ei voinut jättää. Emännän kisatessa Helsingissä tilalla rakennettiin viljasiiloja, uusi konehalli sekä uudet elintarvikevarastot.
Arki rullasi tiukkaa tahtia ja Kinnaria tarvittiin sen pyörittämiseen. Tilan isäntä Teemu oli valittu vuotta aikaisemmin kansanedustajaksi ensimmäiselle kaudelleen, joten hänen arkensa oli tiiviisti kiinni valtakunnan asioissa.
”Tuli uusia ihmisiä taloon, oli hoidettava hankinnat ja rahoitukset. Ja aina kaiken keskellä tärkein tehtäväni on olla äiti.”
Kisan loppuratkaisu oli tiedossa jo lokakuussa, mutta television katsojille se julkistettiin vasta tammikuun lopussa. Voiton selvittyä Kinnari ei voinut jäädä lepäämään laakereilleen, sillä hys-hys-aikana Kinnarin tilalla valmistauduttiin tositoimiin. Voittajan olisi pystyttävä tuottamaan Suomen hetkellisesti suosituinta ruokatuotetta, jonka syntytarinaa jättimäinen tv-yleisö oli kiinnostuksella seurannut.
”Piti siis vetää heti maksimit, vaikka ei oltu treenattu yhtään. Täytimme lyhyessä ajassa tuhannen kaupan hyllyjä Suomessa. Tuon kaiken hallinnointi on ollut työlästä ja työaikani on mennyt siihen”, Kinnari kertoo.
Kaura on arvovalinta
Ruokainnovaation taustalla on Kinnarin tilan neljännentoista emännän unelma kotimaisen kauran arvostuksen kasvattamisesta.
”Toiveeni olisi, että jokainen suomalainen söisi ruokakauraa riisin tilalla. Kauralla on ylivertaiset ominaisuudet riisiin verrattuna ja se on kotimainen tuote”, Kinnari kertoo. Kauralla ja erityisesti sen sisältämällä beetaglukaanilla on myös tutkittuja ja todistettuja terveyshyötyjä.
Kinnarin mukaan muutoksen aika on vihdoin käsillä. Hän haluaa omalla esimerkillään oivalluttaa ja herätellä keskustelua omavaraisuudesta sekä ruokakierrosta.
”Pidän äärettömän tärkeänä, että me suomalaiset luomme omavaraisen ruokahuollon. Tähän kuuluu kauran lisäksi kotimaisten juuresten käyttö ja erilaiset säilöntätavat. Esimerkiksi kriisiaikana pakastimet eivät välttämättä toimi.”
Kotimainen ruoka jalustalle
Kinnarin tilalla on ollut toimintaa vuodesta 1667, siis kohta 360 vuotta. Terhi Kinnari kertoo, että tilalla on aina oltu mukana myös kunnan ja alueen kehittämisessä. Siksi rooli suomalaisen kauran puolestapuhujana tuntuu luontevalta.
Nykyhetkessä moni asia kilpistyy Suomalainen menestysresepti -kilpailuun.
”Tähän liittyy sekä tuote itsessään että yrityksen kasvumahdollisuus. Ohjelman kautta olemme päässeet tuomaan kauratietoisuutta ihmisille.”
Kinnarin mukaan jokainen tekee omat arvovalintansa, mutta hän haluaa olla herättämässä ajatuksia ja antamassa vastauksia tärkeisiin kysymyksiin.
”Lopulta nämä ovat aivan tavallisia asioita. Mistä ruoka tuli? Kuka sen teki? Mikä oli ilmastovaikutus?” Kinnari haastaa.
Terhi Kinnari muistuttaa myös, että Suomessa on kauran viljelyn huipputeknologiaa sekä kauran kasvulle optimaaliset olosuhteet ja maailman parhaat kauramyllyt. ”Meillä kasvaa huippulaatuista kauraa etelästä pohjoiseen. Lisäksi vieraslajeja on erittäin vähän, ja kaiken päälle kaura on ilmastoviisas kasvi.”
Sukupolvi vaihtuu myös metsätaloudessa
Sukutilalla myös mennyt aika on arjessa läsnä.
Aikaisempien sukupolvien tekemää työtä arvostetaan. Samaan aikaan on katsottava rohkeasti tulevaisuuteen ja tehtävä töitä sen eteen. Kinnarit siirtävät jo nyt tietoa, taitoa ja arvostusta tuleville sukupolville, jotta tilalla olisi jatkossakin toimintaa.
Varsinaiseen sukupolvenvaihdokseen on vielä pitkä matka. Maatalouden ja metsätalouden osalta muutos voi kuitenkin tulla nopeammin. Vanhemmat antavat kasvulle tukevat juuret, ja kotiseuturakkaus välittyy kaikissa puheissa, mutta pojat saavat tehdä tulevaisuudessa mitä haluavat.
Teemun 20-vuotias poika Oskari toimii tilalla myllärinä ja seitsemänvuotias Urho on ahkerasti isänsä mukana metsätöissä.
”On rakkautta tilaa ja yhteistä asiaamme kohtaan juurruttaa arvostus lapsiin. Viidestoista sukupolvi on missiomme, ja haluamme jättää tilan entistä paremmassa kunnossa seuraavalle sukupolvelle. Taloutta on siis hoidettava vastuullisesti”, Kinnari toteaa.
Taloudellista turvaa rakkaasta metsästä
Terhi Kinnari lähettää usein kiitollisia terveisiä pilvenreunalle kolme vuotta sitten menehtyneelle appiukolleen, jolta tuore emäntä sai aikoinaan rakkaudellista tukea.
”Ukki teki kanssani tilamyymälät ja muut. Sari-anoppi puolestaan on edelleen arjessamme mukana ja on todella ylpeä meistä. Välillä hän kyllä huolehtii, miten jaksamme kaiken.”
Kinnarit viettävät paljon aikaa metsässä. Kiireisen arjen keskellä metsä on takuuvarma paikka akkujen lataamiseen. Onnekas Terhi Kinnari kertoo elävänsä unelmaansa maalla asuessaan.
Kotitalon kulmalta pääsee muutamalla askeleella omaan metsään, mutta rakkaita metsäpaikkoja on muuallakin.
Myös seuraavalle sukupolvelle tulee siirrettyä henkisenä ennakkoperintönä metsän merkitystä ja arvoa. Kinnarit pyrkivät käymään joka viikonloppu metsäretkellä. Metsässä hiihdetään, ulkoillaan koiran kanssa, sienestetään tai mennään ihan muuten vaan. ”Kun pääsen kilpikaarnamännyn vierelle, se maadoittaa.”
”Metsillä on minulle valtava merkitys. Ne tuovat turvaa ja rauhaa ajassa, jossa on hetkittäin turvatontakin. Metsä on rauhoittava paikka, joka on myös varmasti pysyvä.”
Metsä tarkoittaa Kinnarin perheelle myös taloudellista turvaa. Sijoitusasuntoja Terhi Kinnari ei ole hankkinut, vaan varallisuutta on sidottu metsään, jossa on myös vanhuuden turva.
Artikkeli on julkaistu Terve Metsä -lehdessä 1/2025 >>
Teksti: Aino Pokela
Kuvat: Aleksi Poutanen
Metsätilan sukupolvenvaihdos
Turvaa metsätilan tulevaisuus hallitulla metsätilan sukupolvenvaihdoksella. Aloita metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnittelu tilaamalla Stora Ensolta maksuton aloituskeskustelu.
keyboard_arrow_right Lue lisääTutustu myös näihin artikkeleihin
